JUHANI ARTTO

AY-UUTISET
MAAILMALTA

Liiton eli FNV Bouw'n puheenjohtaja Roel de Vries onkin silmin nähden  tyytyväinen toivottaessaan muutamaa päivää myöhemmin Suomen rakennusliiton hallituksen tervetulleeksi tutustumaan liittoonsa ja sen toimintaan.

Paitsi että työtaistelussa menestyttiin ja saatiin tyydyttävä tulos, kääntyi myös liiton jäsenmäärä hieman yllättäen selvään nousuun lakon vielä kestäessä. Liitto oli jo ehtinyt kampanjoida miinusmerkkisen jäsenkehityksen kääntämiseksi uudelleen nousuun. Nyt jäsenmäärä on kasvanut jo yli 4 000:lla uudella jäsenellä.

Suomalaisittain katsoen ammatillinen järjestäytymisaste on keski-eurooppalaisen tapaan matala myös Hollannissa, keskimäärin noin 30 prosenttia. Mutta se tuntuu huolettavan alankomaalaisia ja muita keski-eurooppalaisia vähemmän, kuin mitä ulkoapäin olettaisi. Liittojen asema yhteiskunnassa on vakaa ja tunnustettu, ja myös Hollannissa on ay-liikkeen ääntä totuttu kuulemaan, kun tärkeitä yhteiskunnallisia päätöksiä tehdään. Hollanti on yksi ensimmäisistä tulopolitikkaa soveltaneista maista, jossa muutoinkin täyttyvät pitkälle ns. sopimusyhteiskunnan tunnusmerkit. Olennaista on kolmikantaisuus -  jota myös nykyisessä EU:ssa   korostetaan - valmisteltaessa ja päätettäessä keskeisistä työelämäkysymyksistä.

Vajaa kymmenes lakon piirissä

Liiton sopimukset olivat de Vriesin mukaan katkolla vuodenvaihteessa, eli uusien sopimusten oli määrä olla voimassa 1. tammikuuta. Siinä ei kuitenkaan onnistuttu - ensimmäisen kerran sitten vuoden 1995. Kun helmikuussa käydyt neuvottelut eivät nekään tuoneet tulosta, alkoivat 7 viikkoa sittemmin kestäneet työtaistelutoimet 11. maaliskuuta.

Työtaistelutoimien piirissä oli kaikkiaan vain noin 13 000 - 14 000 rakentajaa liiton 165 000 jäsenestä.

"Lakkokenraalina" toimineen liiton hallituksen jäsenen, työehtosopimustoimitsija Theo van Amersfoortin  mukaan ensimmäisen viikon aikana järjestettiin hajanaisia ja lyhytaikaisia seisokkeja. Järjestettiin mm. kuusi eri protestikokousta eri puolilla maata. Kun niiden jälkeen esitettyyn uhkavaatimuksen ei saatu työnantajapuolelta vastausta, alkoi lakko 19. 3 ilman mitään takarajaa.

Kun Hollannissa, toisin kuin Suomessa, ei edellytetä ennakkoilmoitusta sopimuksettoman tilan aikana järjestettävistä seisokeista, ei työnantajapuoli tiennyt, missä ja koska työt ovat seis. Esimerkiksi  muurareilla ja telinetyöntekijöillä oli omia seisokkejaan, ja loppuvaiheessa olivat vielä asvalttityöntekijät lakossa.

Maaliskuun 28. päivä oli Amersfoortin mukaan yleinen lakkopäivä. Utrechtissa järjestettyyn lakkokokoukseen osallistui 15 000 työntekijää.

Lakossa oli mukana FNV Bouw'n  ohella kristillisen rakennusliiton ja nosturinkuljettajien liiton väkeä. Kristilliseen liittoon kuuluu 52 000 jäsentä. Työpäiviä menetettiin lakossa kaikkiaan 225 000 ja se tuli maksamaan liitolle 13 miljoonaa euroa.

Lakkolaiset saivat 66 euron suuruista lakkoavustusta ensimmäisestä lakkopäivästä lukien. Satoja vapaaehtoistyöntekijöitä osallistui lakkolaisten kortistointiin ja avustusten maksatukseen. Liittoon kuuluvat itsensä työllistäjät - liiton yrittäjäjäsenet - olivat lakon ulkopuolella, mutta he olivat lakkolaisille solidaarisia eivätkä tehneet lakon alaisia töitä. Lakolla aikaansaadut tulokset koituivat myös heidän edukseen. Hollannissa työehtosopimukset ovat
yleissitovia samaan tapaan kuin Suomessakin.

Vaikka työtaistelutoimet näyttivätkin spontaaneilta ulospäin, olivat ne koko ajan tarkoin lakkojohdon kontrollissa, Amersfoort totesi. Rikkureita ei juurikaan ilmaantunut, vaikka työnantajat sellaisten värväystä yrittivätkin. Ilmapiiri oli kylläkin jännittynyt paikka paikoin. Suomessa olisi Hollannissa noudatettu pistelakkotaktiikka johtanut ilman muuta työnantajapuolen julistamaan työsulkuun. Sulku-uhkaa kyllä väläyteltiin Amersfoortin mukaan myös Hollannissa, mutta sitä ei pantu syystä tai toisesta voimaan.

Työmatka-ajasta nyt korvausta

Lakon päättänyt sopimus on de Vriesin mukaan kaksivuotinen. Kustannusvaikutukseltaan se on 7 prosenttia ja palkat on sidottu indeksiin. Kustannusvaikutus on kokonaisuudessaan lähellä 8 prosenttia, sillä siihen sisältyy 150 euron hyvitys lakon päättymiseen liittyen ja vielä toinen 125 euron suuruinen erä sopimuskauden lopussa.

Sopimukseen sisältyy päänavaus työmatka-aikojen korvaamisesta. Ensimmäistä työmatkaan käytettyä tuntia (ajonopeus 50 km/t) ei korvata, mutta siitä yli menevä työmatka-aika korvataan. Jos päivittäinen työmatka on yhteensä vaikkapa 200 kilometriä, saa työntekijä 3 tunnin palkan.

- Työnantajapuoli halusi, että korvauksesta oltaisi sovittu työntekijän ja työnantajan kesken. Meille se ei käynyt, asia oli kynnyskysymys liitolle. Meillä on paljon sellaisia jäseniä, joilla on pitkät työmatkat.

Työmatka-ajan ohella Hollannissa maksetaan kilometrikorvausta 28 senttiä kilometriltä. Rakentajien keskimääräinen ansiotaso on de Vriesin mukaan 500 euroa  viikossa bruttona, mikä on hieman yli muun teollisuuden keskiansioiden. Asumiskustannuksista saa kuvan, kun keskimääräinen vuokra on 500 euron luokkaa. Omistusasuntojen hinnat nostavat tukan pystyyn: Helsingin  hintataso ylittyy kaksin-kolminkertaisesti. Rakentajat maksavat keskimääräisestä 24 000 euron vuosiansiostaan veroa noin 30 prosenttia.

- Mielestämme voitimme lakon. Liiton jäsenmäärä oli huipussaan vuonna 1995, jolloin viimeksi lakkoiltiin ennen tämänkertaista työtaistelua. Nyt odotamme lakon vuoksi uutta huippua.

Talous kasvanut vakaasti

Hollanti on menestynyt sangen hyvin kansakuntien välisessä talouskilvassa. Maan bruttokansantuote on kasvanut vuodesta 1982 lähtien 3 prosenttia vuodessa, kertoi liiton sosiaalipoliittisen osaston toimitsija  Lex Hoogstaad. Ruotsissa opiskellut ja hyvin ruotsia taitava Lex totesi Hollannin olevan nyt viidentenä EU- maiden joukossa, mitä tulee
bruttokansantuotteeseen asukasta kohti.

- Vuonna 1991 olimme vasta kymmenentenä. Työttömyysaste on on nyt alle kahden prosentin, kun se oli 11 % vuonna 1983. Työllisyysprosentti on tätä nykyä 74 kun se oli vain 52 % vuonna 1982.

Vuosi 1982 oli merkityksellinen, sillä silloin syntyi maan taloudellisen kehityksen kannalta olennaisen tärkeä ns. Poldern-malli. Kysymys on sopimusyhteiskunnan pelisäännöistä, joihin kuuluu mm. konsensus -yhteisymmärrykseen pyrkiminen sekä  vastuullinen palkkakustannuskehitys. Työmarkkinajärjestöillä on mallissa merkittävä rooli. Malliin kuuluu, että työehtosopimukset, jotka tehdään sektorikohtaisesti, ovat yleissitovia. Edelleen siihen kuuluu työntekijöiden osallistuminen ja vaikuttaminen yritysneuvostojen kautta. Kaikissa yli 35 työntekijän yrityksissä toimivat yritysneuvostot, ja jos työntekijämäärä ylittää 50, on neuvostoilla enemmän päätösvaltaa.

- Malliin kuuluu myös työehtosopimuspolitiikan koordinointi. Yksimielisyys on ensinnäkin voimaa ja toiseksi tarvitaan solidaarisuutta eri sektoreiden välillä, ajatellaan nyt vaikkapa avointa ja suljettua kansantalouden sektoria. Sopimuspolitiikassa tarvitaan solidaarisuutta, eikä vain tulopolitiikan osalta. Ay-liike on myös tärkeä keskustelukumppani hallituksen kanssa.

Vastuulliseen palkkakustannuskehitykseen kuuluu Hoogstaadin mukaan tuotantoon ja tuottavuuteen oikein suhteutetutpalkkavaatimukset, jotka ottavat huomioon sektorikohtaiset tuottavuuserot.

- Joillakin aloilla, joilla menee hyvin, voidaan vaatia 13. kuukauden palkkaa.

Työehtosopimuspolitiikkaa ollaan Hoogstaadin mukaan koordinoimassa myös yli rajojen. Vuonna 1998 pidetyssä Doornin kokouksessa sovittiin työehtosopimuspolitiikan koordinoinnin kehittämisestä Benelux-maissa ja Saksassa.

- Taustalla on EU:n talouden yhdentyminen. Halutaan myös estää sosiaalinen dumppaus palkoissa ja työehdoissa. Doornin ryhmä toimii hyvänä koelaboratoriona eurooppalaisille työehtosopimuksille.

Työehdot à la carte!

Laadullista kehitystä tapahtuu myös itse sopimusjärjestelmän sisällä. Työntekijän elämäntilanteen huomioon ottava työsuhteen ehtojen räätälöinti on Hoogstaadin mukaan tosiasia jo tänään. Jo puolessa liiton solmimista 20 sopimuksesta voidaan työehtoja räätälöidä. à la carte -työehdot eivät kuulu yritysneuvoston toimialaan, kysymys on henkilökohtaisesta ratkaisusta kollektiivisen työehtosopimuksen puitteissa ja rajoissa.

- Voi esimerkiksi valita pidemmän työajan, jolloin saa pidemmän loman tai pääsee aiemmin eläkkeelle. Varsinkin nuoret ovat innostuneita räätälöinnistä.

Voittopalkkiojärjestelmät ovat nekin Hoogstaadin mukaan nykypäivää. Uusissa työehtosopimuksissa pyritään yhä useammin määrittelemään myös kriteerit voittopalkkioiden maksamiselle. Osassa yrityksistä systeemi on jo käytössäkin.

Työehtosopimusjärjestelmän yleissitovuudesta johtuu, että ulkomaisia työntekijöitä kohdellaan kuten hollantilaisiakin. Suomesta poiketen yleissitovuuden piiriin pääsee vasta puolen vuoden maassaolon jälkeen, siihen saakka noudatetaan maahanmuuttajan kotimaan sopimusta.
Laittomia työntekijöitä on jonkin verran, liitto pyrkii valvomaan heidänkin työsuhteiden ehtoja.

- - - - - -

Hollannin rakennusliitto

FNV Bouw'n jäsenmäärä oli viime vuonna pidetyn liittokokouksen aikaan 158 000. Rakennusalalla toimii toinenkin pienempi liitto, kristillisten liitto, jossa on 52 000 jäsentä.

Liitossa on päätoimisia toimihenkilöitä 325, joista 125 keskustoimistossa ja muut kuudella alueella. Kollektiivipalvelujen, joihin luetaan mm. työehtosopimukset, sosiaali-, sairaus- ja työttömyyskorvaukset sekä työterveys- ja turvallisuus, ohella liitolla on myös yksilöllistä veroilmoitusten täyttöpalvelua ja koulutukseen liittyviä palveluja.