JUHANI ARTTO

AY-UUTISET
MAAILMALTA

PALKKATYÖLÄINEN 4-2001

Sushimita Roy aikoo opettajaksi

Helsinki (02.05.2001) Miten 15-vuotiaan Sushimita Royn käy elämässä? Tuleeko hänestä opettaja, kuten hän kertoo vieraalle. Älystä ja halusta se ei ole kiinni, mutta perheen köyhyys saattaa estää suunnitelman toteutumisen.

Sushimita asuu isänsä ja äitinsä kanssa tuskin kymmenen neliömetrin huoneessa Pilkhanan asuma-alueella Kalkutan kaksoiskaupungissa Howrahissa. Perheen ainoat huonekalut ovat sänky, kaksi tuolia ja lipasto. Vähäiseen omaisuuteen kuuluvat lisäksi vaatteet, jalkineet, muutama kattila ja lautaset sekä Sushimitan äidin Arudhyan korut.

Arudhya keskittyy kotitöihin, isä Sutapa hankkii rahaa satunnaisilla rakennustöillä.

Sushimita menestyy koulussa mainiosti. Kielet ja matematiikka ovat hänen lempiaineitaan. Puhuessaan englantia hän ääntää sanat ja lauseet huolellisesti kuin BBC:n toimittaja vailla intialaiseksi tunnistettavaa murretta. Isä ja äiti, jotka osaavat vain bengalia, katsovat ylpeinä ja onnellisesti hymyillen tytärtään, kun hän keskustelee vieraan kanssa englanniksi.

Isä ja äiti ovat lukutaidottomia. He muuttivat nuorena parina Howrahiin toivoen, että kaupunki tarjoaisi parempia ansiomahdollisuuksia kuin heidän kotikylänsä Länsi-Bengalin osavaltion pohjoisosassa. Huolimatta niukkuudesta heidän toiveensa on toteutunut.

Howrahin lähikortteleissa Royn kolmehenkinen talous on harvinaisuus. Samassa korttelissa useilla perheillä on vähintään neljä lasta. Monessa tapauksessa perheen ainoassa huoneessa asuu myös isovanhempia, serkkuja ja muita sukulaisia.

Sushimitan mahdollisuudet perustuvat hänen omiin kykyihinsä. Koulu on ilmainen, mutta jatko-opinnot riippuvat paitsi opiskelijapaikan myös apurahan saamisesta. Molemmat ovat Intiassa tiukassa. Varakkaat intialaiset eivät ole innostuneet tukemaan edes lahjakkaiden köyhien nuorten opiskelua, eikä apua virtaa avokätisesti rikkaistakaan maista.

Avioliitto ja omat lapset kuuluvat itsestäänselvyyksinä Sushimitan tulevaisuudenkuvaan. Hän ei kuitenkaan haaveile kotirouvan roolista, vaan muiden modernien nuorten naisten tapaan aikoo toimia ammatissa ja hankkia perheelleen tuloja. Ainoana lapsena hän tietää myös olevansa vastuussa vanhempiensa elättämisestä sitten, kun Sutapa-isän työura on ohi.

Koko ikänsä Pilkhanan ahtaissa kortteleissa eläneenä Sushimita pitää asemaansa luonnollisena. Yhtä luonnollisena hän pitää myös uskontoaan, islamia. Useimmat pihapiirin ja lähikorttelien asukkaat ovat muslimeja. Rinnakkainolo hindujen ja vähien roomalais-katolisten kanssa sujuu rauhallisesti.

Entä jos isän tulot rakennuksilta loppuvat yhtäkkiä? "Äiti elättäisi meitä", Sushimita sanoo katsoen äitiinsä luottavaisesti. Äiti hymyilee.