(Paperiliitto 6-1999) Ruotsin metsäteollisuudessa työtapaturmien määrä aleni vuosittain 1990-luvun alusta lähtien, mutta 1997 määrä kääntyi nousuun. Viime vuoden luvut kuitenkin osoittavat, että nousu oli tilapäinen vaihe. Viime vuonna alalla sattui 2.9 tapaturmaa sataa työntekijää kohti, mikä vastaa vuoden 1996 tasoa. Vuonna 1997 luku oli 3.0.

Pappers-ammattiliiton Mikael Jansson pitää nousun kääntymistä laskuun hyvänä, mutta ei ole laskuvauhdista vaikuttunut. Hän korostaa, että nykyistä tasoa ei tule pitää normaalina.

Luvut koostuvat raportoiduista tapauksista, jotka ovat aiheuttaneet vähintään yhden päivän sairasloman. Viime vuonna rekisteröitiin 670 työtapaturmaa. Niissä menetti henkensä kaksi työntekijää.

Puristuksiin jääminen (154) oli tavallisin kategoria. Toiseksi eniten sattui putoamisonnettomuuksia (119).

Mikael Janssonin mukaan miehityksen vähentäminen aiheuttaa stressiä ja lisää tapaturmariskiä. "Se on onnettomuuksien tavallisin selitys", hän toteaa.

Ruotsin liitto pyrkii tiivistämään yhteistyötä työnantajapuolen kanssa riskien vähentämiseksi. Liitto raportoi asioistaan Internetissä Dagens Arbete -verkkojulkaisussa (www.dagensarbete.se).

(Paperiliitto 6-1999) Saksan paperin- ja muovinjalostusteollisuudessa neuvotellaan palkankorotuksista. Ay-liike jätti kierroksen alussa 6,5 prosentin korotusvaatimuksen seuraten metallin ja eräiden muiden teollisuudenalojen ammattiliittojen linjaa. Huhtikuun puolivälissä osapuolten toisessa neuvottelussa työnantajat jättivät 2,8 prosentin korotusesityksen. Työntekijöiden edustajat leimasivat sen tuoreeltaan liian matalaksi.

Ensimmäiseen varoituslakkoon osallistui 1.500 työntekijää.

Neuvottelut koskevat Saksan läntisessä ja itäisessä osassa yhteensä 100.000 työntekijän palkkoja. Neuvottelut jatkuvat toukokuun toisella viikolla.

(Paperiliitto 6-1999) Ruotsissa Pappersin Gruvön ammattiosasto on haastanut tukikeräykseen sekä työnantajansa että yrityksen 300 toimihenkilöä. Ammattiosasto esittää, että yritys kartuttaa keräystä yhtä suurella summalla kuin sen työntekijät yhteensä.

Talouspäällikkö Sven-Erik Ragnarsson toteaa yrityksen vastanneen ennenkin myönteisesti vastaaviin aloitteisiin.

Työnantaja on lupautunut hoitamaan rahojen keräyksen käytännössä. Yritys vähentää rahat suoraan auttamishaluisten työntekijöiden palkasta.

Gruvön ammattiosaston puheenjohtaja Stewe Cato uskoo, että gruvöläisten keräys tulee yltämään noin 70.000 markkaan. Apu toimitetaan sodan uhreille Punaisen Ristin palveluina.

Gruvöläiset haastavat mukaan myös metsäteollisuuden muut ammattiosastot.

Paperintuotanto alkoi UPM-Kymmenen ja Aprilin uudella koneella Kiinassa

(Paperiliitto 6-1999) UPM-Kymmenen ja Aprilin yhteinen hienopaperikone Kiinassa pääsi tuotantovaiheeseen maaliskuun puolivälissä. Valmetin koneen kapasiteetti on 350.000 tonnia vuodessa. Tuotantolaitos sijaitsee Jangtse-joen rannalla 110 kilometriä luoteeseen Shanghaista.

"Changshun tehtaan käynnistäminen vie April Groupin askeleen lähemmäksi sen tavoitetta tulla johtavaksi integroiduksi metsäteollisuusyhtiöksi", Aprilin tiedotteessa todetaan.

Grumsin soodapannulla ei
näy kuutamourakoitsijoita

(Paperiliitto 6-1999) Gruvön tehtaalla Ruotsin Grumsissa asennetaan uutta soodapannua. Pimeää työvoimaa ja kuutamourakoitsijoita työmaalla ei näy, koska hankkeen johtaja Lennart Karlsson tarkistuttaa kaikkien alihankkijoiden taustat. Yli 200 alihankkijaa on saanut hankkeelta OK-paperit.

Paperityöläisten ammattiosasto 96 tukee tiukkaa valvontaa ja erityisen iloisia läheisestä yhteistyöstä hankkeen johdon kanssa ovat paikalliset veroviranomaiset.

(Paperiliitto 6-1999) Ruotsissa Fridaforsin tehdas on lopetettu, mikä vei työpaikan jäljellä olleilta työntekijöiltä. Kaiken kukkuraksi työpaikkansa menettäneet ovat vaarassa jäädä ilman luvassa olleita osuuksia yrityksen henkilöstösäätiön eduista. Niiden saamisen ehtona on kuuluminen yrityksen henkilökuntaan ensi marraskuussa. Irtisanotuista ainoastaan viisi täyttää ehdon, koska pitkän työsuhteen perusteella heillä on pitkä irtisanomisaika.

Henkilöstösäätiön etujen menetys uhkaa 58 Fridaforsin entistä työntekijää. He eivät ole kuitenkaan luopuneet kaikesta toivosta, vaan vetoavat Fridaforsin emoyhtiöön, jotta se hyvittäisi heille 6.000 markan arvoisen etujen menetyksen.

Tilannetta monimutkaistaa se, että aikaisemmissa supistuksissa osa irtisanotuista sai yritykseltä hyvityksen säätiön etujen menetyksestä, osa jätettiin ilman hyvityksiä.

Stora Ensolta
"hauskaa kamaa"

(Paperiliitto 6-1999) Kuten muutkin modernit yritykset Stora Enso profiloi itseään maailmanlaajuiselle yleisölle omalla verkkojulkaisullaan Internetin webissä (www.storaenso.com). Asiallinen ja jopa Talouselämä-lehden raadin palkitsema sivusto on hiljattain saanut etusivulleen yllättävän lisän.