(Paperiliitto 5-1999) Valitako lisää palkkaa, parempi eläke-etu vai lyhyempi työaika? Monessa maassa työntekijöiden suhtautumista eri vaihtoehtoihin on selvitetty mielipidetutkimuksissa, mutta Ruotsin metsäteollisuudessa kysymyksenasettelu on vuosina 1998-2000 todellinen, koska työehtosopimus jättää osan lisäeduista työntekijän harkinnan varaan.

Viime vuonna vaihtoehdot koskivat 0,5 prosentin palkankorotusta vastaavaa lisäetua. Lyhyemmän työajan valitsi 38,3 prosenttia jäsenistä ja 25,5 prosenttia parannetun eläke-edun. Palkankorotusvaihtoehdon valitsi 36,2 prosenttia jäsenistä. Lisäksi viidellä tehtaalla 950 työntekijän kollektiivisopimukset merkitsevät lisäedun käyttämistä työajan lyhentämiseen.

Pappersin puheenjohtaja Sune Ekbåge ei pidä yllättävän suurena osuutena sitä, että runsas kolmannes valitsi palkankorotuksen. Sitä ovat suosineet erityisesti työttömyydestä kärsineet, sairaslomilla olleet sekä jatkuvuudeltaan epävarmojen tuotantolaitosten työntekijät. Ikäryhmistä alle 30-vuotiaat olivat kiinnostuneimpia palkankorotusvaihtoehdosta.

Miehet suosivat naisia enemmän eläke-etujen parantamista, kun taas lyhyempi työaika oli naisten keskuudessa suositumpi kuin miesten valinnoissa.

Vuoro- ja päivätyöläisten valintaprofiileissa ei ollut merkittäviä eroja. Tehdaskohtaiset erot olivat selvästi suurempia.

Liiton edustajien mielestä valintojen jakautuminen osoittaa, että liitto on toiminut oikein sisällyttäessään työehtopimukseen kolme valintavaihtoehtoa. Tänä vuonna niihin käytetään 1,0 prosentin, ensi vuonna 1,5 prosentin palkankorotusta vastaava summa.

Ruotsin Pappers raportoi ajankohtaisista asioistaan webissä verkkolehdessään Dagens Arbete.

(Paperiliitto 5-1999) Weldwoodin 670 sellu- ja sahatyöläistä aloitti 22.3. lakon torjuakseen esityksen, jolla yritys koettaa tehdä työntekijöiden käytön entistä joustavammaksi. Tuotantolaitokset sijaitsevat Hintonin kaupungissa Albertan osavaltiossa Itä-Kanadassa.

Ammattiliitto CEP:n osasto 855 leimaa mielivaltaiseksi työnantajan pyrkimyksen laajentaa oikeuksiaan siirrellä henkilöitä eri tehtäviin palveluvuosien määrästä riippumatta. Ay-aktiivit pelkäävät, että yritys havittelee oikeutta voidakseen siirtää ammatillisesti järjestäytyneitä työntekijöitä erilleen muusta henkilökunnasta.

Osapuolet kiistelevät myös vapaiden työpaikkojen täyttömenettelystä ja ylitöiden jakoperusteista.

Lakko pysäyttää Weldwoodin Hintonin tehtaat ensimmäistä kertaa niiden 42-vuotisen toiminnan aikana. Seudun asukkaille on myös uutta se, että selluprosessi ei levitä ympäristöön hajua, jota Hintoninkin selluntekijät ovat tottuneet kutsumaan "rahan hajuksi".

(Paperiliitto 5-1999) Ammattiliitto AMWU syyttää indonesialaista Tjiwa Kimiaa A4-kopiopaperin dumppaamisesta Australian markkinoille. "Dumppauksen jatkuminen uhkaa lakkauttaa satoja työpaikkoja Australian paperiteollisuudessa", liitto toteaa.

Pahiten alihinnoittelu vaikuttaa Burnieen Tasmaniassa, Shoalhaveniin Lounais-Australiassa ja Maryvaleen Victorian osavaltiossa. Liiton mukaan Tjima Kimia on harjoittanut ennenkin tuotteidensa dumppaamista Australiaan.

"Tjiwa Kimia on hiljattain käynnistänyt uuden paperikoneen ja pyrkii tekemään markkinoilla tilaa laajentuneelle tuotannolleen", liitto arvioi.

(Paperiliitto 5-1999) Etelä-Afrikassa Paperiliitto ja Kemianliitto ovat yhdistyneet 92.000 jäsenen CEPPWAWU-ammattiliitoksi. Ay-aktiivit uskovat, että voimavarojen yhdistäminen auttaa luomaan edeltäjäjärjestöjä (PPAPWU ja CWIU) vahvemman järjestön.

Uusi liitto korostaa työnsä kansainvälistä luonnetta. CEPPWAWU:sta tulee edeltäjiensä linjan mukaisesti 20 miljoonan jäsenen kansainvälisen ay-federaation ICEM:n jäsenjärjestö.

(Paperiliitto 5-1999) Indonesian presidentti Habibie on uutistoimisto AP:n mukaan määrännyt Indorayonin sellu- ja viskoositehtaan keskeyttämään toimintansa. Päätös liittyy pitkään jatkuneeseen kiistelyyn paikallisen väestön ja Indorayonin välillä. Tehdas sijaitsee Pohjois-Sumatralla. Asukkaat syyttävät Indorayonia ympäristön turmelemisesta.

Indoraynin omistajat ovat pääosakkaita myös Aprilissa, jolla on merkittävää yhteistoimintaa UPM-Kymmenen kanssa. Indorayonilla on toinenkin side Valkeakoskelle. Yritys osti muutama vuosi sitten Kemiralta Valkeakoskella toimivan Säterin.