Irlantilainen Jefferson Smurfit Group (JSG) maksaa lähes 250 miljoonaa euroa saadakseen ruotsalaisen aaltopahviyhtiön Munksjön kokonaan omistukseensa. Ennen tarjousta Munksjön osakkeenomistajille JSG omisti 33 prosenttia ruotsalaisyrityksestä. Omistusjärjestely koskee Ruotsissa 750 työntekijää. Kaupalla JSG varmistaa asemaansa Euroopan aaltopahvituotannon kärkiyhtiönä.

Sekä Munksjön työläiset että ammattiliitto Pappersin johto suhtautuvat irlantilaisten siirtoon rauhallisesti, koska JSG on vakavarainen ja menestyvä yhtiö. Ikävää kaupassa on se, että Munksjön henkilökunta menettää edustuksensa yhtiön hallituksessa. JSG:ssä toimii eurooppalainen yritysneuvosto (EWG), mutta Munksjön Jönköpingin ammattiosaston puheenjohtaja Matts Nilsson arvelee verkkolehti Dagens Arbetessa, että se ei riitä, vaan edunvalvontaan yhtymän sisällä tarvitaan maailmanlaajuista ay-verkostoa.

JSG:llä on Euroopassa 30 000 työntekijää. Kun mukaan lasketaan Amerikoissa toimiva Smurfit-Stone konsernin henkilöstön määrä nousee 70 000:een.

Värön sellutehtaalla toimiva terveysohjelma

Ruotsissa pitkäaikaissairaiden määrä on lisääntynyt radikaalisti viiden viime vuoden aikana. Värön sellutehtaalla Göteborgin eteläpuolella kehityssuunta on kuitenkin ollut päinvastainen. Se ei ole sattuman vaan prosessi- ja konepajateollisuudessa toteutettavan koehankkeen tulosta.

Hankkeen alussa asiantuntijat kartoittavat perusteellisesti kaikkien työntekijöiden terveysriskit. Väröläisistä neljännes passitettiin kuntoutukseen. Heistä kolmannes on alkanut harjoittaa säännöllisesti liikuntaa. Neljännes on päässyt ylipainostaan ja neljännes on lopettanut tupakoinnin.

Sairaslomalla olevien osuus on laskenut 4,6 prosentista 4,2 prosenttiin. Kun siitä johtuvasta säästöstä vähennetään terveyshankkeen kulut, jää yrityksen hyödyksi noin 200 000 euroa vuodessa.

Marraskuussa 2000 ruotsalainen Klippan antoi tehtaan ammattiosaston puheenjohtajalle Benny Karlssonille varoituksen vääristä ylityöselvityksistä ja eräistä muista väärinkäytöksistä. Karlsson kiisti työnantajat syytökset.

Paikallisesti kiistan sovittelu ei edennyt lainkaan, mutta ammattiliitto Pappers ja työnantajien kattojärjestö Skogindustrierna olivat asiasta yksimielisiä: Karlsson on syytön ja Klippanin on hyvitettävä hänelle aiheettomasta varoituksesta.

Kun Klippan kieltäytyi korvauksista, Pappers vei asian työtuomioistuimeen. Tammikuussa 2002 työtuomioistuin määräsi Klippanin maksamaan sekä Karlssonille että Pappersille korvauksia 80 000 kruunua (lähes 9 000 euroa). Ammattiliitto on työtuomioistuimen mielestä oikeutettu hyvitykseen sen vuoksi, että Klippanin menettely loukkasi laillista järjestäytymisoikeutta. Korvausten lisäksi Klippanin on maksettava Pappersin 221 000 kruunun (yli 24 000 euroa) oikeudenkäyntikulut. Pappersin puheenjohtaja Sune Ekbåge luonnehtii työtuomioistuimen päätöstä tyrmäysvoitoksi ay-liikkeelle.

Weyerhauser
nielaisi Willametten

Maailman kolmanneksi suurin metsäteollisuusyhtiö, yhdysvaltalainen Weyerhauser ostaa Willametten. Sen hallitus kamppaili yli vuoden Willametten itsenäisen toiminnan jatkamisen puolesta Weyerhauserin kosiskeluja vastaan.

Ortvikenin paperitehtaalla Sundsvallissa vuorotyöläisten työaikajärjestelmää ei ole muutettu 27 vuoteen. Sen piirissä on 500 työntekijää. Nyt järjestelmän sopivuutta työläisille selvitetään kuitenkin perusteellisesti. Aiemmin tehdyt haastattelututkimukset osoittavat, että kolme neljäsosaa työntekijöistä on valmiita kokeilemaan muutoksia.

Tammikuussa kaikilla oli oikeus tehdä ehdotuksia uusiksi järjestelyiksi. Jo vähän ennen määräajan loppua parikymmentä esitystä odotti jatkokäsittelyä, ammattiosaston puheenjohtaja Tomas Kristoffersen kertoo Dagens Arbetessa. Monessa ollaan kiinnostuneita 12-tuntisten työvuorojen kokeilemisesta.

Työnantaja on vapauttanut kolme vuorotyöläistä normaaleista tehtävistään tekemään yhteenvedon ehdotuksista ja kehittelemään niistä vaihtoehtoja, joihin henkilökunta ottaa kantaa maaliskuussa. Kaikki osapuolet ovat yksimielisiä siitä, että kokeilla kannattaa vain ehdotuksia, joilla on työntekijöiden vahva tuki takanaan.