Yhdysvaltalaisen laatulehden Washington Postin mukaan presidentti George W.Bushin hallinnon ja 13 miljoonan jäsenen ammatillisen keskusjärjestön AFL-CIO:n välit ovat huonoimmillaan vuosikymmeniin. Syyt ovat poliittiset. Ay-liikkeen valtavirta puolustaa työväestön sosiaalisia ja muita oikeuksia maata johtavien republikaanien ajaessa liike-elämän aseman vahvistamista. Vaalikamppailuissa ay-liikkeen taloudellinen ja toiminnallinen tuki keskittyy demokraateille.

Asetelmassa on kuitenkin kaksi merkittävää poikkeusta, ammattiliittojen puheenjohtajat James P.Hoffa ja Douglas J.McCarron. Edellisen järjestö on 1,3 miljoonan kuljetus- ja teollisuustyöläisen Teamsters, jälkimmäisen 0,5 miljoonan kirvesmiehen ja muun rakennustyöläisen ammattiliitto UBCJ. Heidän kanssaan Bush ja hänen hallintonsa ovat läheisessä ja näkyvässä yhteistyössä. Republikaanit hajottavat tällä ay-liikettä ja nakertavat ay-liikkeen vaalitukea demokraattisen puolueen ehdokkaille.

Kiinaan 0,5 miljoonaa
uutta ammattiosastoa

Kiinan virallinen ammatillinen keskusjärjestö ACFTU aikoo nostaa uudehkoissa yrityksissä toimivien ammattiosastojen määrään vuoden loppuun mennessä miljoonaan. Viime vuonna niitä perustettiin 510 000. Organisointityön kohteena on ennen muuta yksityissektori. Kampanja koskee myös ulkomaisen pääoman hallitsemia yrityksiä. Niistä vain joka kolmannessa toimi vuoden 1999 lopulla ACFTU:n verkostoon kuuluva ay-järjestö. Silloin noin 15 prosenttia yksityisten ja kunnallisten yritysten työntekijöistä oli ammatillisesti järjestäytynyt.

Uusien ammattiosastojen perustamisesta ACFTU:ssa vastaava Wang Ying toteaa China Daily -lehdessä, että työläisten oikeuksia koskevien oikeustapausten määrän kasvu viime vuosina johtuu osaksi ay-organisaation heikkoudesta.

Kiinan viranomaisista riippumatonta englanninkielistä tietoa ACFTU:n roolista ja toiminnasta on tarjolla Hongkongissa toimivan China Labour Bulletinin verkkosivuilla.

Etelä-Afrikkaan lakko yksityistämistä vastaan

Etelä-Afrikassa hallitus, liike-elämä ja ay-liike eivät ole löytäneet yhteisymmärrystä valtiollisten yritysten yksityistämisohjelmasta. Johtava ammatillinen keskusjärjestö Cosatu järjestää lokakuun alussa lakkoja näyttääkseen, että miljoonat palkansaajat tukevat asiassa Cosatun näkemyksiä.

Kolumbiassa on murhattu ay-aktiivi Adolfo de Jesus Munera. Hän ehti kuulla juuri ennen kuolemaansa, että Kolumbian perustuslakioikeus on hyväksynyt käsittelyyn hänen nostamansa oikeusjutun Coca-Cola-yhtiötä vastaan. Munera työskenteli aiemmin Coca-Colan pullottamossa ja toimi elintarviketyöläisiä organisoivan ammattiliitto Sinaltrainalin aluejärjestön johtohenkilönä. Muneran lisäksi Kolumbiassa on murhattu seitsemän Coca-Colan työläisten ay-johtajaa. Sinaltrainalin johto syyttää Muneran murhasta Kolumbian valtiota. Murhien tarkoituksena on tukahduttaa ay-toiminta Coca-Colan toimipisteissä.

Työntekijöille korvaus öljynjalostamon yksityistämisestä

Argentiinan senaatti on hyväksynyt lain, joka velvoittaa valtion maksamaan 20 000 työntekijälle korvauksen öljynjalostamo YPF:n taannoisesta yksityistämisestä. Valtio myi sen 1990-luvulla espanjalaiselle Repsolille. Kullekin edunsaajalle on maksettava noin 11 000 euroa.

Lakkojohtaja
vankilaan Indonesiassa

Indonesiassa ammattiliitto SP Kahuntindo kamppaili keväällä menestyksekkäästi lakkoilemalla ja muilla keinoilla kohtuullisen vähimmäispalkan puolesta puuteollisuudessa. Nyt kampailurintaman johtohenkilö Muhammad Opu on tuomittu puoleksi vuodeksi vankilaan osuudestaan minimipalkkaliikkeessä. Rikosilmoituksen Opusta tekivät työnantajat. Kansainvälinen ay-federaatio IFBWW epäilee, että työnantajat koettavat saada telkien taakse SP Kahuntindon muitakin vetäjiä.

Lojaalius työnantajaa kohtaan romahtanut Japanissa

Japanilaisten työntekijöiden lojaalius työnantajaa kohtaan on heikentynyt olennaisesti kymmenessä vuodessa. Enää vain 50 %:a japanilaisista toivoo voivansa jatkaa nykyisen työnantajansa palveluksessa ja suosittelee työnantajaansa muillekin. Lojaaliuden väheneminen ilmentää yksilöllistymistä.

Intiassa työelämän kehittämisesityksiä pitkään valmistellut komitea esittää, että työnantajat saisivat vapaat kädet irtisanoa työntekijöitään. Siihen ei tarvittaisi edes ennakkovaroitusta, jos elimen suositus hyväksytään. Mietinnössä asetetaan erottamisoikeuden ehdoksi se, että Intian virallista sosiaaliturvaa vahvistetaan.

Komitean yli 1700-sivuista esitystä käsitellään seuraavaksi työministerin johdolla työmarkkinajärjestöjen ja puolueiden keskusteluissa. Niissä uudistuksista pyritään luomaan eri osapuolten näkemyksiä yhteen sovittava kokonaisuus. Komission työn taustalla on Intian tarve modernisoida työelämänsä rakenteita, jotta maa pystyisi vastaamaan talouden avaamisen kiristämään kansainväliseen kilpailuun.

PSI kampanjoi julkisten palvelujen puolesta

Tietokoneet
lisäävät työtaakkaa