Ulkomaisen omistuksen kasvu teollisuusyrityksessä ei välttämättä lisää tuotannon ulkomaille siirtämisen riskiä. Näin toteaa Kemianliiton ruotsalainen veljesjärjestö Industrifacket tuoreessa arviossaan kansainvälistymisen vaikutuksista. Selvityksen mukaan ulkomaalaisomistus on Ruotsissa suurimmillaan Industrifacketin järjestämisaloilla kemian-, kumi- ja muoviteollisuudessa.

Saksalaisen Continentalin äskettäinen päätös sulkea Gislavedin hyvin kannattanut autonrengastehdas kuuluu ulkomaalaisomistuksen synkkiin esimerkkeihin. Sen sijaan henkilöauto-, lääke- ja öljyteollisuudessa ulkomaisen pääoman hallitsemat yritykset ovat viime vuosina tehneet Ruotsiin merkittäviä investointeja. Industrifacket on kuitenkin huolissaan siitä, että yhä useammin Ruotsin teollisuustyöläisiä koskevat ratkaisut tehdään etäällä itse päätösten kohteista. Liitto vaatii myötämäärämislakiin uudistuksia, jotka hillitsevät tämänsuuntaista kehitystä.

Industrifacket tavoittelee myös muutoksia, jotka antavat ay-liikkeen asiantuntijoille mahdollisuuden perehtyä työntekijöille tärkeisiin ratkaisuihin hyvissä ajoin ennen lopullisia päätöksiä. Muutoin henkilökunnan oikeus tulla kuulluksi uhkaa jäädä pelkäksi muodollisuudeksi.

Arviossaan liitto korostaa tarvetta tiivistää yhteyksiä muiden maiden ay-keskuksiin. Esimerkiksi kansainvälisten yrityskauppojen yhteydessä ay-järjestöjen nopea tietojen vaihto yli rajojen voi olla työläisille hyvin merkityksellistä.

Suojanaamari ei anna kaikissa tapauksissa suojaa, jonka sen käyttäjä luulee saavansa. Normi on mitoitettu kevyttä työtä tekevälle, puhumattomalle henkilölle. Raskaassa työssä ja puhuttaessa suojanaamarin huokosten läpi virtaavan ilman määrä saattaa moninkertaistua lisäten samalla haitallisten aineiden läpivirtausta.

Näin varoittaa Ruotsissa ammatillinen keskusjärjestö LO. Se vetoaa Työelämän tutkimuslaitoksen uusiin tutkimustuloksiin ja vaatii liian väljiksi määriteltyihin normeihin tiukennusta. Osa ruotsalaisista asiantuntijoista kuitenkin epäilee, että EU käsittelisi asiaa kiellettynä kaupan teknisenä esteenä, jos Ruotsi yksipuolisesti kiristäisi suojanaamareilta vaadittavia vähimmäisominaisuuksia.

Ongelmaa kärjistää se, että Ruotsista ei enää löydy suojanaamareiden tehon mittaukseen pystyvää laitosta. Suojanaamareiden puutteet haittaavat asiantuntijoiden mukaan pahiten isosyanaatille altistuvia. Isosyanaatteja vapautuu ilmaan muun muassa työstettäessä kuumassa lämpötilassa polyuretaaneja, mikä on tavallista kemianteollisuudessa. On synkän ironinen sattuma, että Ruotsissa lopetettiin aiemmin tänä vuonna - ay-liikkeen protesteista huolimatta - korkeatasoisen isosyanaattitutkimuksen rahoitus.

Brasiliassa Shellin lannoitetehtaan entiset
työläiset vaativat terveystarkastuksia ja korvauksia

Muun muassa erikoiskemikaaleja valmistava Ashland yrittää olla tunnustamatta kahden työntekijänsä tehtäviä koskevaa työehtosopimusta toimipisteessään Larvikissa Norjassa. Yhtiö on leimannut työntekijöiden ja ay-liikkeen vaatimuksen työehtosopimuksen tunnustamisesta puuttumiseksi yhtiön sisäisiin asioihin. Työntekijät ovat järjestäytyneet Handel og Kontor i Norge -ammattiliittoon.

Ashlandin mielivaltaisesta suhtautumisesta kärsivät työntekijät menivät lakkoon 19.6. Kun se ei riittänyt muuttamaan yrityksen suhtautumista, Norjan ay-liike aloitti ammatillisen keskusjärjestön LO:n johdolla kolmantena lakkokuukautena solidaarisuuslakon Ashlandin painostamiseksi. Päämajaansa Yhdysvalloissa pitävän Ashlandin palveluksessa on 25 000 työntekijää. Yhtiö toimii 140 maassa.

Dow Chemicalin ja Dow Corningin ay-järjestöt verkostoituivat Pohjois-Amerikassa

Dow Chemicalin ja Dow Corningin työntekijöiden ay-järjestöt Yhdysvalloissa ja Kanadassa ovat perustaneet yhteisen verkoston. Mukana on seitsemän ammattiliittoa, jotka edustavat 17 teollisuuslaitoksessa yhteensä yli 5 000 järjestäytynyttä työntekijää. Verkoston perustamisaloitteen teki kansainvälinen ay-federaatio ICEM, jonka jäsenjärjestö Kemianliitto on. ICEM:n keskustoimisto sijaitsee Brysselissä.