Norjan lääketeollisuuden työläisten tuntipalkat nousevat 36 senttiä. Se vastaa usealla muulla alalla äskettäin toteutettuja yleiskorotuksia. Lääketeollisuuden sopimuksessa Norjan kemianliittoa ilahduttaa erityisesti alimpien tuntipalkkojen runsaan kahden euron korotus. Vähimmäispalkka nousi 13,5 euroon. Ilta- ja yötyölisiä korotetaan 7,5 prosenttia. Ammattitaitolisä nousee 40 sentistä tunnissa 66 senttiin. Usean ammatin taidot hallitseva palkitaan uudella 33 sentin lisälisällä tunnissa.

Huhtikuun puolivälissä solmittu sopimus parantaa osa-aikaisten mahdollisuuksia siirtyä kokopäivätyöhön. Sopimuksen mukaan työnantaja on velvollinen täyttämään kokopäiväiset työpaikat ensisijaisesti samaa työtä yrityksessä tekevillä osa-aikaisilla.

Itäisen Saksan työehdot lännen tasolle vuonna 2009

Saksan itäisten osavaltioiden kemianteollisuuden uusi työehtosopimus pienentää eroa maan länsiosien palkkoihin. Lännessä aiemmin sovitun 3,3 prosentin palkankorotuksen lisäksi itäisen Saksan kemianteollisuuden 30 000 työläistä saa lokakuun alussa 2,8 prosentin parannuksen. Samaa mallia sovelletaan vuoden 2003 palkankorotuksiin.

Neuvottelukierroksella ammattiliitto IG BCE ylsi pitkäaikaiseen tavoitteeseensa tehdä lännen ja idän työehtojen yhdenmukaistaminen sitovaksi. Sen on määrä toteutua vuonna 2009. Neuvottelujen alussa liitto pyrki siihen vuoteen 2007 mennessä.

Kemianliiton ruotsalainen veljesjärjestö Industrifacket viimeisteli kevään tes-kierroksensa huhtikuun lopulla, jolloin se allekirjoitti 2 700 pesulatyöläistä koskevan sopimuksen. Aiempaan sopimukseen tehdyt muutokset vastaavat liiton muilla aloilla neuvottelemien sopimusten tarkistuksia. Sopimuskausi on 26 kuukautta. Tuntipalkkoja korotettiin 1.4. taannehtivasti 25 senttiä. Ensi vuoden huhtikuun alussa tuntipalkkoihin lisätään samaten 25 senttiä. Samanaikaisesti mahdollisesti laukeaa 5 sentin liukumatakuu.

Industrifacketin pesulasopimuksen neuvottelukunta ei allekirjoittanut neuvottelujen puolueettomien puheenjohtajien ehdotusta. Sen teki Industrifacketin johto. Neuvottelukunnan jäsenet perustelivat kielteistä kantaansa sillä, että pesuloiden palkoissa liukumat ovat vähäisiä. Sen vuoksi sopimus, joka nostaa palkkoja yhtä paljon kuin muiden alojen sopimukset, merkitsee pesulapalkkojen yhä pahempaa jälkeen jäämistä liukumiin pystyvien teollisuudenalojen palkoista.

Ruotsissa pesula-alaa hallitsee kaksi suuryhtiötä: Simonsen ja Berendsen. Neljän ammattiliiton julkaisema Dagens Arbete toteaa, että ne hoitavat palkka-asioita tiukan keskitetysti liukumien estämiseksi. Industrifacketin sopimussihteeri Kurt Walther arvelee, että tasokorotuksen saaminen pesulapalkkoihin vaatii ay-toiminnan kehittämistä alan yrityksissä.

Norjan lasiteollisuuden vähimmäispalkaksi 14 euroa

Ruotsissa ammattiliitto Industrifacket on toiminut 20 vuotta yhteistyössä Linköpingin ja Lundin ammattitautiklinikoiden kanssa kumiteollisuuden syöpäriskien selvittämiseksi. "Riskejä ei tunneta vieläkään kyllin hyvin", liiton työympäristösihteeri Ulf Lavenius sanoo Dagens Arbetessa. Hän korostaa, että sairaudet eivät johdu pelkästään tuotantolinjojen "vanhoista synneistä", vaikka moni riski onkin eliminoitu.

Laveniuksen mukaan ratkaisematta on esimerkiksi kumia muotoiltaessa ja kuumennettaessa leviävä savu, joka sisältää useita syöpää aiheuttavia aineita. Tutkimusta vaatii myös tuotantoympäristöjen vaikutus perintötekijöihin.

Vakavana ongelmana Industrifacket pitää sitä, että kumityöläisten syöpätapausten määrittely työperäisiksi on tullut yhä vaikeammaksi. Laajassa tutkimusprojektissa otos käsitti 500 sairauksista kärsinyttä kumityöläistä. Heistä 215:llä oli todettu syöpä, mutta vain 90 tapausta oli vahvistettu työperäisiksi. Heitäkään järjestelmä ei kohtele hyvin, koska korvaustaso on 75-prosenttinen.

Industrifacketin Ohlsson:
Yritysten alasajon ehtoja tiukennettava

Gislavedin rengastehtaan lopettaminen ja useat samankaltaiset tapaukset ovat synnyttäneet Ruotsissa vaatimuksia yritysten ja tuotantolaitosten alasajon ehtojen tiukentamisesta. Industrifacketin puheenjohtajan Leif Ohlssonin mukaan siihen suuntaan on mahdollista edetä usealla tavalla. Myötämäärämisen lainsäädäntöä voidaan muuttaa niin, että ay-liikkeen vaikutusvalta kasvaa. Toinen keino olisi maksattaa heppoisin perustein toimintaansa supistaville tai lopettaville yrityksille vahingonkorvauksia.