Daqingin öljykentän työläiset aloittivat maaliskuun alussa protestien sarjan, josta kehkeytyi Kiinan laajin avoin mielenosoitus yli kymmeneen vuoteen. Enimmillään valtiollisen öljy-yhtiön hallintorakennuksen eteen kokoontui 50 000 mielenosoittajaa.

Protestiliike vaimeni maaliskuun loppua kohti osaksi aktiivien pidätysten vaikutuksesta, osaksi siksi että viranomaiset suostuivat mielenosoittajien eräisiin taloudellisiin vaatimuksiin.

Daqingin työläisaktiivit perustivat väliaikaisen toimintakomitean, joka toimi itsenäisesti Kiinan virallisen ay-organisaation ulkopuolella. Brysselissä päämajaansa pitävä ay-federaatio ICEM, jonka jäsenjärjestö Kemianliitto on, oli yhteydessä toimintakomiteaan ja ilmaisi sille täyden tukensa. Kiinan viralliselta ay-organisaatiolta ACFTU:lta ICEM on pyytänyt lisätietoja maaliskuun tapahtumista.

Vähimmäispalkkoihin tuntuva korotus Norjan lääketeollisuudessa

Norjan lääketeollisuudessa uusi työehtosopimus nostaa vähimmäispalkan 102,50 kruunuun (Norjan kruunu on 0,13 euroa) tunnissa. Vähimmäispalkkalaisten tuntitaksaa korotettiin 16,50 kruunua, mikä ylitti kuusinkertaisesti yleisen 2,75 kruunun korotuksen. Ammattitaitoisten työläisten tuntipalkkoja nostettiin kolmesta viiteen kruunua. Ilta- ja yötyön lisiä korotettiin 7,5 prosenttia.

Teknisessä kemiassa korotukset jäivät osin hieman matalammaksi kuin lääketeollisuudessa, osin ylittivät sen tason. Norjassa kemiantyöläisiä organisoi ammattiliitto NKIF. Öljytyöläisillä on oma liittonsa Nopef.

Saksan läntisten osien kemiantyöläisten palkkoja on nostettu 3,3 prosenttia. Neuvottelijat löysivät huhtikuun puolivälissä yhteisymmärryksen sopimuksesta, joka nostaa työvoimakustannuksia yhteensä 3,6 prosenttia. Sopimuskauden alkamisajankohta vaihteli osavaltiosta toiseen maaliskuun alun ja vapun välillä. Ammattiliitto IG BCE vaati neuvottelujen alussa 5,5 prosentin palkankorotusta.

Osapuolet ovat yhtä mieltä tarpeesta uudistaa sopimuksen vuodelta 1987 peräisin olevaa rakennetta. Jatkoneuvotteluiden on määrä johtaa yhteisymmärrykseen kahdessatoista kuukaudessa. Jo nyt solmittuun sopimukseen sisältyy uutuutena tulospalkkioita koskeva malli.

Ns. 13. kuukauden palkan määräytymisperusteen uusi sopimus tekee aiempaa joustavammaksi. Aiemmin se oli 95 prosenttia kuukausipalkasta, mutta nyt osapuolet voivat paikallisesti sopia sitä suuremmasta tai alemmasta prosentista. Jousto ylöspäin on korkeintaan 30 prosenttia, jousto alaspäin enintään 15 prosenttia.

Koulutuspaikkojen määrä nousi vuoden 2000 sopimuksen perusteella kahdessa vuodessa kymmenen prosenttia. Uudella sopimuksella saavutettu taso on tarkoitus säilyttää. Sopijapuolet odottavat, että yritykset palkkaavat oppisopimuksen suorittaneet vähintään vuodeksi.

Entisen DDR:n alueella Saksan itäisissä osavaltioissa työskentelee 30 000 kemiantyöläistä. Heitä koskevissa tes-neuvotteluissa osapuolet olivat vielä kaukana toisistaan ennen huhtikuun 23. päivänä jatkuneita neuvotteluja. IG BCE tavoittelee itäsopimusten nostamista lännen tasolle vuoteen 2007 mennessä. Nyt itätyöläiset yltävät 84 prosenttiin lännen sopimusten tasosta.

Yhdysvalloissa ay-liike on vuosia toiminut reaktioherkkyytensä vuoksi vaarallisten kemikaalien turvamääräysten kiristämisen puolesta. Kampanjoijat perustelevat vaatimuksiaan selvityksillä, jotka osoittavat tiettyjen kemikaalien osuuden tuhansiin kuolemantapauksiin ja loukkaantumisiin kemikaalionnettomuuksissa.

Tutkivasta journalismistaan tunnettu julkaisu "The Public i" paljasti huhtikuussa, kuinka Bushin hallinto on vähin äänin poistanut nykyistä kireämpiä turvamääräyksiä tarvitsevien kemikaalien listalta kymmeniä aineita. Jutun mukaan listan typistäminen on johtunut alan teollisuuden kolmen järjestön painostuksesta. Kirjoittaja Bill Dawson muistuttaa siitä, että kolmen järjestön jäsenyritykset tukivat avokätisesti George Bushin presidentinvaalikampanjaa ja odottavat nyt Bushilta vastapalveluja.

Industrifacketin jäsenillä lyhyt koulu-ura

Ruotsissa ammatillinen keskusjärjestö LO on julkaissut selvityksen jäsenliittojensa jäsenten koulutustasosta. Kemianliiton veljesjärjestön Industrifacketin jäsenistä 40 prosenttia on suorittanut koulu-urallaan ainoastaan yläasteen tai sitä vähemmän.

Lopuista suuri osa on opiskellut yläasteen jälkeen kaksi tai kolme vuotta, harva pidempään. LO:n kentällä Industrifacketin jäsenet kuuluvat yhdessä puu-, paperi-, elintarvike- ja kuljetusalojen sekä graafisen teollisuuden työntekijöiden ohella lyhimmän koulutien kulkeneisiin.

Sähköinen protesti Gislavedin työpaikkojen lopettamista vastaan