Ruotsissa ay-liikkeen kamppailu Continentalin omistaman Gislavedin rengastehtaan työpaikkojen säilyttämisen puolesta on jatkunut monipuolisena. Toiminta on ulottunut selvityksistä ja neuvonpidoista aina mielenosoitukseen Saksan Hannoverissa, jossa Continentalin pääkonttori sijaitsee.

Pääkysymykseksi on noussut se, voiko tehdas saada yrityskaupalla uuden omistajan, joka jatkaisi tuotantolaitoksen toimintaa. Helmikuun lopulla julkistetun palkansaajakonsultin selvityksen mukaan Nokian Renkaiden saaminen uudeksi omistajaksi olisi Gislavedille parasta, mutta muutoin tulevaisuuskuvat eivät ole nojanneet suomalaisyritykseen.

Tehtaan myyntivaihtoehtoa koskevan julkisen keskustelun keskiössä on ollut ruotsalainen liikemies Kjell Nilsson. Hän on julkisesti ilmoittanut haluavansa ostaa Gislavedin ja jatkaa sen toimintaa. Verkkolehti Dagens Arbeten mukaan Continental on asettanut kaupalle useita ehtoja. Niihin kuuluu Gislaved-tavaramerkin pysyminen Continentalilla ja varmuus siitä, että tehdas ei joudu vahvan kilpailijan käsiin. Ostohaluisten intoa Continental vaisuntaa myös päätöksellään olla myymättä tuotantolinjoihin kuuluvia muotteja. Sen vuoksi omistajanvaihdos aiheuttaisi pahan katkon tuotantoon.

Ruotsissa ammattiliitto Industrifacketin 2 600 pesulatyöläistä koskeva työehtosopimus on voimassa maaliskuun loppuun. Helmikuun lopulla neuvottelut uudesta sopimuksesta törmäsivät vakavaan erimielisyyteen palkankorotuksista. Tällä hetkellä alin tuntipalkka on 80,05 kruunua ja alan keskipalkka 87,80. Pesula-alalla työläiset ansaitsevat Tukholmassa vähemmän kuin koko maassa keskimäärin, mikä merkitsee poikkeamista useimpien muiden toimialojen asetelmasta.

Industrifacketin sopimussihteeri Kurt Walther odottaa, että neuvottelujen puolueettomat puheenjohtajat tekevät ehdotuksen, jonka molemmat osapuolet voivat hyväksyä neuvottelujen lähtökohdaksi.

Ay-aktiivi Dita Sari kieltäytyi Reebokin suurista rahoista

Indonesialainen ay-aktiivi Dita Sari on kieltäytynyt vastaanottamasta urheilujalkineistaan tunnetun Reebokin 50 000 dollarin (noin 56 000 euroa) ihmisoikeuspalkintoa. Ratkaisullaan Dita Sari protestoi indonesialaisten jalkinetyöläisten surkeita palkkoja ja työolosuhteita Reebokin alihankkijoiden palveluksessa. Päivän työstä maksetaan kaksi dollaria (runsaat 2,2 euroa). 1990-luvulla presidentti Suharton itsevaltainen hallinto rankaisi Dita Saria hänen ay-toiminnastaan vankeudella ja kidutuksella.

USA:ssa ay-väen kenttäkeittiöitä öljynjalostamojen porteilla

Yhdysvalloissa ammattiliitto Pace raportoi öljynjalostamoiden viime kuukausien työehtokamppailun värikkäistä toimintamuodoista. Monella paikkakunnalla ay-aktiivit ovat pystyttäneet kenttäkeittiön kaasugrilleineen ja kahvinkeittimineen jalostamon portille. Tietoa ay-asioista on näin kyetty levittämään tehokkaasti ja yhteishenki on vahvistunut.

Laadukkuudestaan tunnettu aikakauslehti Multinational Monitor on nimennyt viime vuoden "kymmenen pahimman yhtymän" listalle muun muassa kemian- ja lääketeollisuuden jättiyrityksen Bayerin sekä öljy-yhtiö ExxonMobilin. Bayeria jutussa syytetään pernaruttoa ehkäisevän lääkkeen ylihinnoittelusta ja paljon halvempien, kilpailevien lääkkeiden markkinoille pääsyn vaikeuttamisesta. Valitsijoiden mukaan Bayerin toiminta on myös lisännyt antibiooteille vastustuskykyisten bakteerien kehittymisen vaaraa.

ExxonMobililla on puolestaan ollut keskeinen rooli ilmastonmuutoksen uhkaa vähättelevässä kampanjassa, joka on hidastanut kasvihuonekaasujen päästöjen kansainvälisten normien tiukentamista.

Industrifacketin jäsenille paljon koulutusta

Ruotsissa ammatillinen keskusjärjestö LO on tutkinut henkilökoulutuksen määrää eri toimialoilla. Yhteenveto osoittaa, että Kemianliiton veljesjärjestön Industrifacketin jäsenet saavat työnantajiltaan keskimäärin enemmän koulutusta kuin LO:n muiden liittojen jäsenet. Industrifacketin jäsenet ovat vuotuisesta työajastaan 3,3 prosenttia koulutuksessa. Metallissa osuus on 1,8 prosenttia ja kuljetusalalla 0,6 prosenttia. Selvitys ei sisällä paperi- ja graafista teollisuutta.