Ruotsin metsäteollisuuden työläiset ovat voineet vuodesta 1999 lähtien valita, ottavatko he uudet etunsa rahana, eläkkeenä vai vapaa-aikana. Ensimmäisellä kerralla valinnanvapaus koski 0,5 prosenttia laskennallisesta palkkasummasta. Silloin 38.3 prosenttia pidensi vapaa-aikaansa, 36,2 prosenttia korotti ansiotasoaan ja 25,5 prosenttia säästi edun eläkevuosiensa iloksi.

Viime vuonna työehtosopimuksen valinnallinen osa nousi 1,0 prosenttiin palkkasummasta. Vapaa-aikaa suosi 43, käteistä 33 ja eläke-etuja 24 prosenttia työntekijöistä.

Tuoreen selvityksen mukaan suunta lisäetujen käyttöön vapaa-aikana jatkuu tänä vuonna. Jaossa on 1,5 prosenttia palkkasummasta. Vapaa-aikaansa pidentää 47 prosenttia valintansa tehneistä. Rahallisen korvauksen on valinnut 33 ja eläketurvan parannuksen 20 prosenttia.

Naisista 55 prosenttia asetti ykkössijalle vapaa-ajan pidennyksen, miehistä 46 prosenttia. Käteinen ja eläke-edut puolestaan kiinnostivat miehiä lievästi enemmän kuin naisia. Käteisen suosio oli ylimmillään alle 30-vuotiaiden ryhmässä. Heistä 44 prosenttia otti lisäedut rahana. Vuorotyöläisten ja päivätyötä tekevien mieltymykset eivät tilaston mukaan poikkea keskimäärin toisistaan.

Ammattiliitto Pappers pitää työehtosopimusten uutta työaikatiliä menestyksenä. Järjestö toteaa valintojen osoittavan, että vapaa-aikaa arvostetaan kovasti.

Tilastot perustuvat lähes 18 000 työntekijää koskeviin tietoihin. Heidän osuutensa alan töitä tekevistä on 80 prosenttia.

SCA:n Nättrabyn
tehtaan kohtalo epäselvä

Ruotsalaisen SCA:n Nättrabyn tehdas tuottaa 30 000 tonnia paperia teollisuuden ja kotitalouksien tarpeisiin. Yritys on viime aikoina suunnitellut tuotantonsa keskittämistä niin, että kapasiteetiltaan vaatimaton Nättrabyn laitos joko suljetaan tai myydään.

Fridaforsissa Ruotsissa pieni kartonginjalostuslaitos on jättänyt lähes kaikki palkat maksamatta tammikuun jälkeen. Osa työntekijöistä sai helmikuussa 5 000 markan palkkaerän. Yritystä ei ole kuitenkaan haettu konkurssiin.

Ammattiliitto Pappers on pyytänyt ammatillisten keskusjärjestöjen yhteistä oikeusaputoimistoa selvittämään asiaa ja turvaamaan työntekijöiden oikeudet. Työntekijöillä ei ole varmuutta, että valtiollinen palkkatakuujärjestelmä maksaa heille konkurssitapauksessa kaikki palkkarästit. Suurin velkoja on valtio, jolla on usean kuukauden ajalta verosaatavia.

Tuotantolaitos aloitti toimintansa syksyllä 1999, mutta tulipalo keskeytti tuotannon kuukausiksi.

Venäjän metsäteollisuus
piristyi viime vuonna

Pitkään alamaissa ollut Venäjän metsäteollisuus on lähtenyt nousuun. Tuotannon arvo oli viime vuonna 185 miljardia ruplaa eli runsaat 46 miljardia markkaa, maan varateollisuusministeri Vitali Usov kertoo verkkolehdessä Gazeta.ru. Rivakimmin kasvoi sellun- ja paperintuotanto. Se yli kaksinkertaistui.

Piristyminen näkyy myös Suomen läheisyydessä Leningradin alueella, jossa sellu- ja paperitehtaiden tuotanto on 2,5-kertaistunut kolmessa vuodessa, verkkolehti Virtualnyi Peterburg raportoi. Viime kuukausina alueen pakkaustuotanto on laajentunut 1,5-kertaiseksi verrattaessa sitä edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan.

Ammattiliitto Pappers on ottanut aktiivisen roolin yrityksessä elvyttää Ruotsin rakennemuutoksesta kärsivän Taalainmaan taloutta. Maaliskuun lopulla seudun työväenjärjestöt ja asukkaat järjestivät suuren tapaamisen, jossa vedottiin valtiovaltaan Taalainmaan tukemiseksi.

Tilaisuudessa puhunut Pappersin puheenjohtaja Sune Ekbåge lähetti tapahtuman jälkeen elinkeinoministeri Björn Rosengrenille kirjeen, jossa hän ehdottaa kokonaisvaltaisen strategian luomista maakunnan talouselämän vahvistamiseksi.

Ministeri vastasi kirjeeseen nopeasti ja kutsui eri osapuolet valmistelemaan asianosaisten yhteistyön tiivistämistä. Pappersin edustajat ovat mukana työssä. Taalainmaan metsäteollisuudessa Duni on hiljattain antanut irtisanomisvaroituksen neljännekselle henkilökunnastaan eli 145 työntekijälleen.

Ympäristönsuojelijat vaativat yhä Baikalin sellutehtaan sulkemista

Ympäristöaktivistit vaativat Baikalin sellu- ja paperitehtaan sulkemista, Financial Times kertoo. Kiista Baikal-järven rantaan 1960-luvulla rakennetun tehtaan kohtalosta ärhäköityi 1990-luvulla, kun paikalliset ympäristöjärjestöt ja Greenpeace heräsivät asialle. Baikal on maailman suurin makean veden allas.

Painostuksen tuloksena tehtaan ympäristöinvestointeja on lisätty. Sen vedenpuhdistamoa on kohennettu ja vedenkulutusta supistettu alle puoleen entisestä.