JUHANI ARTTO

AY-UUTISET
MAAILMALTA

PAPERILIITTO 14-2000


International Paper sulkee kolme tehdasta: Ay-liike tutkii vaihtoehtona työläisomistusta

Maailman suurin metsäteollisuusyhtiö International Paper sulkee kolme tehdasta Yhdysvalloissa. Ratkaisun seurauksena 2 500 työntekijää menettää työpaikkansa tai saa siirron IP:n toiselle tuotantolaitokselle. Irtisanottavista 1 800 on ammatillisesti järjestäytyneitä.

Yhtiö purkaa päätöksellään paperin ja kartongin tuotantokapasiteettiaan yli miljoonalla tonnilla ja sellukapasiteettiaan 120 000 tonnilla. Lisäksi yhden tehtaan tuotantoa supistetaan.

Ratkaisullaan IP omaksuu eurooppalaisen metsäteollisuuden pitkään noudattaman linjan, jossa ylikapasiteettiin reagoidaan tuotantoseisokeilla ja pahimmassa tapauksessa tehtaiden sulkemisella. Toimitusjohtaja John Dillon toteaa tehtaiden sulkemisesta, että kova maailmanlaajuinen kilpailu ei sallinut yhtiön jatkaa entisellä toimintalinjallaan, johon kuului tuotannon pyörittäminen kysynnästä riippumatta.

Pian lakkautuksesta kuultuaan ammattiliitto PACE ryhtyi tutkimaan, tarjoaako tehtaiden siirtäminen työntekijöiden omistukseen vaihtoehdon sulkemiselle. Samanaikaisesti järjestö neuvottelee viranomaisten kanssa irtisanottavien uudelleenkoulutuksesta.

Heinä-syyskuussa IP:n liikevaihto nousi yli 50 miljardiin markkaan. Vuotta aiemmin se oli vajaa 42 miljardia markkaa. Toiminnan tulos parani 15 prosenttia, mutta satunnaiserät veivät nettotuloksen miinukselle.

Niemelä kehui Repapin
johtoa ja henkilökuntaa

Kanadalaisen Repapin siirtyminen UPM-Kymmenen omistukseen on varmistunut. New Brunswickissa sijaitsevalla Repapilla on yhdeksän prosentin osuus Pohjois-Amerikan lwc-paperin tuotantokapasiteetista. Molempien paperikoneiden kapasiteetti on 450 000 tonnia. Sellua Repap pystyy tuottamaan 125 000 tonnia vuodessa. Yhtiön liikevaihto oli viime vuonna 2,5 miljardia markkaa. Vuoden lopussa Repapin palveluksessa oli 1 480 työntekijää.

Repapin verkkojulkaisun mukaan UPM-Kymmenen toimitusjohtaja Juha Niemelä on kehunut Repapin johtoa ja henkilökuntaa mainiosta työstä yhtiön talouden ja toiminnan parantamiseksi.


Greenpeace rikkoi Länsi-Kanadan
metsäsodassa solmitun "välirauhan"

Greenpeace on irtaantunut viime keväänä Brittiläisen Kolumbian osavaltiossa Länsi-Kanadassa solmitusta "välirauhasta", jonka muita osapuolia ovat neljä metsäteollisuusyhtiötä ja kolme ympäristöjärjestöä. Sopimuksella rauhoitettiin pitkään kuumana jatkunut kiistely metsän käyttötavoista.

Sopimuksen osapuolet käyttävät miljoonia markkoja sellaisen metsänkäyttösuunnitelman luomiseen, jonka alueen eri intressipiirit voivat hyväksyä. Hyväksyntää vaaditaan viranomaisista aina alueen alkuperäiskansojen päättäviin elimiin asti.

Greenpeacen sopimusrikkomuksen julkistivat metsäteollisuusyhtiöt. Niiden mukaan Greenpeace on lähettänyt saksalaisille paperiyhtiöille ja kustantamoille kirjeen, jossa hyökätään Brittiläisen Kolumbian metsäteollisuutta vastaan. Kanadalaisyhtiöt ilmoittavat jatkavansa "välirauhansopimuksen" mukaisella linjalla riippumatta siitä, mitä Greenpeace tekee jatkossa.

Stora Enson selluhanke
Brasiliassa etenee

Stora Enso, Aracruz ja Odebrecht ovat allekirjoittaneet sopimuksen yhteisestä selluhankkeestaan Veracelista Bahian osavaltiossa Brasiliassa. Stora Enso omistaa Veracelista 45 prosenttia, samoin Aracruz. Loput kymmenen prosenttia kuuluu brasialaiselle monialayhtiölle Odebrechtille.

Veracelilla on 160 000 hehtaaria maata, josta yhtiö käyttää puolet eukalyptuksen kasvattamiseen ja puolet on varattu luonnonsuojelualueeksi. Sellutehtaan rakentamisesta omistajat ilmoittavat päättävänsä vuonna 2002.

Aracruzissa valta jakaantuu kolmen pääomistajan, brasilialaisen pankin Safran, eteläafrikkalaisen metsäteollisuusyhtiön Mondin sekä norjalaisperäisen sijoittajan Erling Lorenzenin, kesken. Kullakin niistä on 28 prosentin ääniosuus. Lorentzen toimii Aracruzin hallituksen puheenjohtajana.


Ruotsin porvaripuolueet huononsivat vihreiden
tuella työsuhdeturvaa

Vihreiden tuki suurille porvaripuolueille ratkaisi sen, että Ruotsin eduskunnan niukka enemmistö hyväksyi työsuhdeturvaa huonontavan lainmuutoksen. Alle kymmenen työntekijän yritykset saivat oikeuden poiketa irtisanomistilanteissa normeista, joiden mukaan irtisanottavat valitaan. Uusi laki ei jätä valitusmahdollisuutta henkilöille, joihin työnantaja soveltaa poikkeuspykälää. Oikeus koskee työn puutteen vuoksi tehtäviä irtisanomisia.

"Lain muutos tekee aukon koko työsuhdejärjestelmään", LO:n toimistopäällikkö Erland Olauson toteaa verkkolehti Dagens Arbetessa.

Hän pitää vihreiden kantaa outona, koska uuden lain mukaan pienen yrityksen johto voi erottaa heikossa taloussuhdanteessa esimerkiksi kiusalliseksi kokemansa ympäristöliikkeen aktiivin, vaikka hän olisi kuulunut pitkään yrityksen henkilökuntaan.

Kiusaaminen väheni
Ruotsin metsäteollisuudessa

Kahdeksan prosenttia Ruotsin teollisuuden työntekijöistä kärsi viime vuonna kiusaamisesta. Se ilmenee Dagens Arbeten julkaisemasta raportista. Metsäteollisuudessa tilanne ei ole yhtä paha, vaan alan luvut ovat teollisuuden keskiarvon alapuolella ja kaiken lisäksi laskusuunnassa. Useilla muilla aloilla kiusaaminen on viime aikoina lisääntynyt. Graafisessa teollisuudessa peräti joka seitsemättä työntekijää kiusasivat joko työtoverit tai esimiehet.