PAPERILIITTO 9-2000
Maailman paperi

PUUNJALOSTUSUUTISET
...MAAILMALTA

Juhani Artto

Ruotsin Pappers on vetänyt Holmenin Iggesundin tehtaan työtuomioistuimeen irtisanomisjärjestyksen rikkomisesta. Ongelma syntyi, kun yhtiö siirsi Iggesundin kiinteistönhoidon alihankintaan ja irtisanoi kaksi pitkään palvellutta työntekijää.

Pappers vaatii oikeudessa molemmille 60.000 markan vahingonkorvausta sekä korvausta menetetyistä ansioista.

Kansalaisilla aloiteoikeus:
Jenkkiyrityksille sakkoja
päästönormien rikkomisesta

Yhdysvalloissa kansalaisella on oikeus vetää veden ja ilman päästönormeja rikkova yritys tuomiolle, jos ylitykset loukkaavat hänen henkilökohtaisia etujaan.

Randall Hurst selostaa Pulp and Paper Onlinessa kahta tapausta, jossa liittovaltion oikeus on tulkinnut päästönormien ylitykset kansalaisten etuja loukkaaviksi. Oikeudessa ei tarvinnut todistaa haittoja esimerkiksi virkistysalueena käytetyn joen tilan analyysillä, vaan langettavaan tuomioon riittivät päästörekisteristä saadut tiedot.

Hurstin mukaan liittovaltion tuomarit ymmärtävät huonosti päästöjä valvovaa tekniikkaa.

Stora Ensolle
enemmistö Indonesian istutushankkeessa

Stora Enson tytäryhtiö Nordic Forest Development Holdings on kaksinkertaistanut omistusosuutensa Kalimantanin saarella Indonesiassa toteutettavassa istutushankkeessa. Stora Enso omistaa hanketta hallinnoivasta PT Finnantara Intigasta 60 prosenttia. Loput 40 prosenttia omistaa valtiollinen PT Inhutani III -metsäyhtiö.

Tavoitteena on laajentaa akaasia-istutukset 50.000 hehtaariin vuoden 2003 loppuun mennessä. Vuosina 1996-1999 hankkeessa istutettiin 23.000 hehtaaria. Työt olivat hiljattain useita kuukausia keskeytyksissä. Stora Enson mukaan tauko liittyi käynnissä olleisiin omistusrakenteen muutoksiin.

Pappersin puheenjohtaja Sune Ekbåge antoi Juhannuksen edellä uuden lausunnon Modo Paperin siirtymisestä Metsä-Serlan omistukseen. Aiemman kielteisyyden sijaan hän nostaa esiin ratkaisun hyviä puolia ja luonnehtii sitä "rakenteellisesti oikeaksi".

Lupaavana Ekbåge pitää myös Metsä-Serlan valmiutta turvata henkilöstön edustus hallinnossa.

Tuoreen informaation perusteella Ekbåge uskoo, että omistajanvaihdos ei uhkaa Wifstavarvin tehtaan jatkuvuutta. Sen sijaan Silverdal on yhä uhattuna, kuten se oli entisenkin omistajan aikana.

Kovin sanoin Ekbåge arvostelee yhä SCA:ta ja Holmenia, jotka muodostivat Modo Paperin "Euroopan hienopaperialan pitkäjänteisenä rakenneratkaisuna" vain puoli vuotta ennen Modo Paperin myyntiä Metsä-Serlalle.

Stora Enso voitti:
Vilpistelijä tuomittiin

Ruotsin työtuomioistuin on todennut, että Stora Enso toimi laillisesti erottaessaan kellokorttinsa merkintöjä väärentäneen työntekijänsä. Alempi oikeusistuin piti irtisanomista liian ankarana toimenpiteenä. Työntekijän rike ei aiheuttanut haittaa tuotannolle, eikä riskeerannut muiden työntekijöiden turvallisuutta, mutta raskauttavana työtuomioistuin piti kellokortin väärentämistä.

Tehtaalla noudatetaan järjstelmää, jossa työntekijöillä on oikeus oikaista kellokortin merkintöjä. Vilpistelijä petti järjestelmän perustana olevan luottamuksen ja yritti huijata yritykseltä vajaan tuhannen markan palkkarahat.

Sanomalehtipaperikoneet
kuumina Pohjois-Amerikassa

Pohjois-Amerikan sanomalehtipaperin valmistajat pyörittivät koneitaan tammi-huhtikuussa peräti 97 prosentin käyttöasteella. Kysyntä on kasvanut sekä Yhdysvaltojen ja Kanadan että muiden alueiden markkinoilla, joille toimitetaan viidesosa tuotannosta.

Kova kysyntä ja käyttöasteen nousu lähelle 100 prosenttia ovat supistaneet sekä tehtaiden että kustantajien varastoja. Ne riittävät noin puolentoista kuukauden kulutukseen.

Työtahti on kiristynyt, arvioi 67,5 prosenttia ruotsalaisista, jotka ovat tehneet samaa työtä viisi viime vuotta. Työtahdin kiristyminen näkyy stressin lisääntymisen ohella fyysisten vaivojen pahenemisena.

Viime vuonna 32,7 prosenttia kärsi viikottain selkä- ja niskasärystä. Vuonna 1997 heidän osuutensa oli 29,7 prosenttia. Hartioiden ja käsivarsien särystä kärsineiden osuus oli kasvanut 27,6 prosentista 30,4 prosenttiin. Myös lantiokipu ja jalkasärky koetteli yhä useampia.

Ruotsin työsuojeluhallituksen pääjohtaja Kenth Pettersson korostaa verkkolehti Dagens Arbetessa (www.dagensarbete.se), että tilannetta ei pidä missään tapauksessa hyväksyä. Hän kehottaa käymään työolosuhteista yhteiskunnallista keskustelua ja muistuttaa myös työnantajien vastuusta ongelmien ratkaisemisessa.

Luvatta trukilla

Viime syksyisen selvityksen mukaan trukki on Ruotsin työpaikkojen vaarallisin työväline. Vuonna 1998 sattui 102 kuolemaan, pysyvään vammautumiseen tai yli kuukauden sairaslomaan johtanutta trukkionnettomuutta.

Monelta onnettomuudelta olisi vältytty, jos trukkeja käyttäisivät vain koulutetut kuljettajat ja trukit olivat asianmukaisessa kunnossa. Toukokuussa turvallisuustarkastajat tutkivat Örebrossa 189 yrityksen trukit ja ajajat ja listasivat suuren määrän puutteita. Joka neljännellä ajajalla ei ole trukinajoon vaadittavaa lupaa, eikä koulutusta.