Elinkeinoelämän tutkimuslaitos (ETLA) on julkaissut laajan selvityksen EU:n metsäteollisuudesta ja sitä palvelevista teollisuuden aloista. Niiden muodostama kokonaisuus ei ole tärkeä pelkästään Suomelle vaan koko EU:lle.

Aloilla on yli neljä miljoonaa työpaikkaa, kun mukaan lasketaan paperi- ja selluteollisuuden lisäksi sitä palveleva konepaja- ja kemianteollisuus sekä puuteollisuus, graafinen teollisuus ja metsätalouden työntekijät.

Alojen yhteinen liikevaihto on 2.400 miljardia markkaa eli noin 3,5 kertaa suurempi kuin Suomen bruttokansantulo. Arvonlisäystä aloilla syntyy 960 miljardia markkaa vuodessa.

Mahtavia lukuja havainnollistaa se, että 13 prosenttia EU-maiden kauppataseen ylijäämästä syntyy metsän hyödyntämiseen perustuvilla aloilla.

Metsää
103 miljoonaa hehtaaria

Suomi on EU:n metsäisin maa, mutta Ruotsin metsäala, 24 miljoonaa hehtaaria, on unionin jäsenmaiden suurin. Suomi seuraa kakkosena 20 miljoonalla hehtaarilla. Ranskalla on 15, Saksalla ja Espanjalla 11 miljoonaa hehtaaria. EU:n koko metsäala on 103 miljoonaa hehtaaria. Eurostatin tilaston mukaan EU:n metsäala on viime vuosina kasvanut.

Metsätiloja on 7,3 miljoonaa, metsänomistajia 12 miljoonaa. Metsätaloudessa on noin 230.000 työpaikkaa.

Hakkuumäärästä vajaa viidennes kertyy Suomessa. Ruotsi on hieman edellä, Ranska ja Saksa hieman jäljessä. Viidenneksi suurin Itävalta tulee kaukana kärkinelikon perässä.

Ruotsi ja Saksa
kovimpia sahaamaan

Sahatavaran tuotannossa Ruotsi ja Saksa ovat selvästi Ranskan ja Suomen edellä. Itävaltakin on tällä alalla suuri.

Levyteollisuudessa Saksalla on kolmannes koko EU:n tuotannosta. Suomi on vasta 7. Sijalla, Ruotsi 9. sijalla.

Huonekalujen tuotannossa Suomi on lilliputti. Alan liikevaihdossa EU-maista ovat Suomea pienempiä vain Irlanti ja Luxemburg.

Kokonaisuutena EU on kova huonekalujen valmistaja. Sen osuus maailman tuotannosta on lähes 50 prosenttia.

Sellun tuotannossa Suomi on täpärästi Ruotsin edellä. Molemmilla on noin kolmanneksen osuus koko EU:n tuotannosta. Viennin osuus tuotannosta on suurin Portugalissa (61 prosenttia) ja Espanjassa (45). Suomi on toiseksi suurin viejä, mutta sen viennin osuus tuotannosta on vain 14 prosenttia. Suurimman tonnimäärän myy ulkomaille Ruotsi.

EU-maissa on noin 220 sellutehdasta. Keskimääräinen tuotantokapasiteetti on 180.000 tonnia vuodessa. Suomen ja Ruotsin lisäksi vain Ranskassa ja Espanjassa on yli 250.000 tonnin tuotantolaitoksia.

EU valmistaa
neljänneksen maailman paperista ja kartongista

EU-maissa valmistettiin toissa vuonna 78 miljoonaa tonnia paperia ja kartonkia. Osuus koko maailman tuotannosta on noussut neljännekseen. Kysyntä sekä EU:ssa että sen ulkopuolella on kasvanut.

Sellu-, paperi ja kartonkiteollisuudessa on 236.000 työpaikkaa. Työntekijää kohti tuotanto on 330 tonnia vuodessa.

Vuonna 1998 suurin paperin ja kartongin valmistaja oli 16,3 miljoonalla tonnillaan Saksa. Hyvänä kakkosena tuli Suomi 12,7 miljoonalla tonnilla ja kolmosena Ruotsi 9,9 miljoonalla tonnilla.

Ranska tuotti 9,2, Italia 8,2, Britannia 6,5, Espanja 4,2, Itävalta 4,0 ja Hollanti 3.2 miljoonaa tonnia.

Selvityksen mukaan EU-maissa on yli 1060 paperi- ja kartonkitehdasta. Niistä yli 250.000 tonnin kapasiteetti on ainoastaan 66 tehtaalla. Pienin kolmannes sijoittuu ryhmään alle 10.000 tonnia vuodessa.

Pakkauksiin
ja painettavaksi

Kierrätyspaperia EU-maiden teollisuus käyttää 35 miljoonaa tonnia vuodessa. Se vastaa 45 prosentin osuutta jalostuslaitosten käyttämästä kuituraaka-aineesta.

Eurooppalaiset
yritykset suuria

Sellu-, paperi- ja kartonkiteollisuuden suurista yrityksistä merkittävä osa on länsieurooppalaisia. Vuonna 1998 alan 150 suurimmasta yrityksestä 58 oli EU-maista. Niillä oli 32 prosentin osuus koko alan liikevaihdosta.

Pohjoisamerikkalaisia 150 suurimman yrityksen listalla oli 47. Niiden osuus liikevaihdosta oli 46 prosenttia. Kolmas vahva alue on Aasia.

"Suurimmat 50" -listalla oli 25 pohjoisamerikkalaista, 13 eurooppalaista ja 9 aasialaista yritystä. Muille maanosille jäi listalla vain kolme sijoitusta.

Viime 25 vuoden aikana länsieurooppalaisten metsäteollisuusyhtiöiden määrä on laskenut 60 prosenttia. Samanaikaisesti tuotanto on lähes kaksinkertaistunut.

Teoksessa arvioidaan, että alan omistusrakenteen keskittyminen tulee jatkumaan vielä pitkään.

Metsäteollisuus
perustana monipuoliselle teollistumiselle

Kirjassa kartoitetaan myös sitä, miten metsäteollisuuden nousu on luonut pohjaa sitä palveleville teollisuudenaloille. Kaikkein merkittävintä se on ollut Suomessa, jota tekijät luonnehtivat maailman metsistä riippuvaisimmaksi maaksi.

Metsäteollisuuden tarpeet ovat olleet alkuperäisenä sykäyksenä paperikoneiden ja monen muun tuotantoprosessissa tarvittavan laitteen valmistukselle. Metso on kivunnut alan johtavaksi yhtiöksi maailmassa. Metsäteollisuuden konsulttiyhtiöiden kärkeen on noussut Jaakko Pöyry.