Australian lainsäätäjät valmistelevat kovalla kiireellä uudistusta, joka antaisi päättäjille oikeuden käyttää armeijaa poliittisten konfliktien ratkaisuissa. Oikeutta voitaisiin soveltaa myös työelämän kiistoissa. Lainmuutosta perustellaan Sydneyn olympialaisten turvallisuustarpeilla.

Parlamentissa hankkeen takana ovat sekä hallitseva oikeisto että oppositiossa oleva työväenpuolue. Ay-liikkeessä aloitetta ovat arvostelleet ennen muuta ne maahanmuuttajat, joilla on kokemuksia armeijan sorrosta aiemmissa kotimaissaan, kuten Indonesiassa, Kiinassa ja Turkissa.

Ay-liike aktivoi
jäseniään Goren tueksi

Ammatillisesti järjestäytyneillä palkansaajilla on tärkeä rooli Yhdysvaltojen presidentinvaaleissa. Vuoden 1996 vaaleissa heidän osuutensa äänestäneistä oli 23 prosenttia. Valtaosa heistä tuki silloin demokraattisen puolueen ehdokasta Bill Clintonia. Ensi marraskuun vaaleissa ay-liikkeen johto tähtää Clintonin varapresidentin Al Goren valintaan.

Goren politiikka on Kiinalle myönnettyjä pysyviä kauppaetuja lukuun ottamatta ay-liikkeen mieleen, mutta ehdokkaalta puuttuu Clintonin kyky innostaa demokraattisen puolueen kannattajakuntaa. Se uhkaa alentaa äänestysaktiivisuutta.

Ay-liike koettaa nostaa osanottoa muistuttamalla siitä, kuinka republikaanien George Bush Jr. ja hänen varapresidenttiehdokkaansa Dick Cheneyn ovat toimineet palkansaajien oikeuksien heikentämiseksi. Cheney kuului keskeisiin vaikuttajiin, kun Kongressi rajoitti työläisten mahdollisuuksia vaatia korvauksia asbestivammoista.

Yhdysvallat:
Puhelinalalla kamppaillaan työsuhdeturvasta

Yhdysvaltojen itärannikolla alkoi elokuun alussa puhelinyhtiö Verizonin 87 000 puhelinasentajan ja -välittäjän lakko. Tärkein erimielisyys koski työsuhdeturvaa yhtiössä, joka syntyi hiljattain Bell Atlanticin ja GTE Corporationin yhdistyttyä. Lakon alkaessa yhtiössä vallitsi sopimukseton tila. Neuvotteluissa Verizon teki myönnytyksen, joka rajoittaa yhtiön oikeuden siirtää työntekijöitä paikkakunnalta toiselle yhteen prosenttiin paikallisesta henkilökunnasta vuodessa.

Toisen lakkoviikon lopulla osapuolet pääsivät sopuun 50 000 lakkolaista koskevista työehdoista. Muiden lakko jatkui.

Työtaistelun aikana esimiehet huolehtivat yhtiön palveluista, mutta ajoittain satojentuhansien asiakkaiden puhelimet ovat mykistyneet.

Valko-Venäjä loukkaa
vakavasti ay-oikeuksia

Valko-Venäjä rajoittaa ay-oikeuksia vakavasti. Heinäkuussa Vapaiden ammattiyhdistysten kansainvälisen liiton (Vakl) valtuuskunta vieraili Valko-Venäjällä tavaten sekä ay-liikkeen että valtion johtohenkilöitä.

Vierailijoiden tiedonannossa todetaan, että Valko-Venäjän vallanpitäjät ymmärtävät huonosti sitä, mitä kansainvälisesti määritellyillä ay-oikeuksilla tarkoitetaan. Valko-Venäjä loukkaa niitä vaatimalla ay-järjestöjen rekisteröintiä ja asettamalla sille tiettyjä vähimmäisehtoja. Ay-aktiiveja syrjitään työelämässä. Myös lakko-oikeutta on rajoitettu tavalla, joka rikkoo kansainvälisiä normeja.

Ukrainassa virallisen tilaston mukaan alle viisi prosenttia työvoimasta on työttömänä. Todellisuudessa joka kolmas työpaikan omaava on vailla työtä ja sen tarjoamaa palkkaa ja sosiaalietuja. Tieto perustuu Kansainvälisen työjärjestön ILO:n tutkimukseen, joka koskee vuoden 1999 tilannetta.

Työllisistä 18 prosenttia on "hallinnollisella lomalla" ja 12 prosenttia naisista "pidennetyllä äitiyslomalla". Joka viides työntekijä tekee lyhennettyä työviikkoa. Ongelmana ovat myös rästipalkat. Peräti 80 prosenttia yrityksistä maksaa palkat myöhässä. Rästissä ovat keskimäärin viiden kuukauden suoritukset.

Vakl tukee Pinochetin
syytesuojan purkamista

Vapaiden ammattiyhdistysten kansainvälinen liitto (Vakl) on tyytyväinen Chilen korkeimman oikeuden päätökseen purkaa entisen diktaattorin Augusto Pinochetin syytesuoja. Pinochetin valtakaudella yli 300 ay-aktiivia teloitettiin, katosi jäljettömiin tai joutui kidutuksen uhriksi. Tuhannet muut kokivat saman kohtalon.

Ay-aktiiveille
koulutusta Nigeriassa

EU ja saksalainen Friedrich Ebert -säätiö rahoittavat ay-johtajien ja -aktiivien laajaa koulutushanketta Nigeriassa. Sotilasdiktatuurin aikana ahtaalla ollut ay-liike koetetaan rakentaa voimakkaaksi ja taidollisesti kyvykkääksi vastaamaan Afrikan väkirikkaimman maan kehityksen suuriin haasteisiin.

Uutta huomiota
lapsityöongelmaan

Lapsityöongelma tuli 1990-luvulla yleiseen tietoisuuteen paljolti Kansainvälisen työjärjestön ILO:n ja ay-liikkeen yhteistoiminnan ansiosta. Hiljattain Metallityöläisten kansainvälisen liiton IMF:n Aasian aluejohtaja P. Arunasalam kuitenkin arvioi, että ay-liikkeen ote ongelmasta ei ole ollut riittävän terävä. Hän esitti pelon, että otteen lipsuminen asettaa kyseenalaiseksi ay-liikkeen keskeisen roolin kamppailussa sosiaalista epäoikeudenmukaisuutta vastaan.

Poliittinen kriisi vei
Fidzin talousahdinkoon

Kiinan johto on antamassa valtion yrityksille vapaat kädet irtisanoa työntekijöitään. Muutos tulee täysimääräisenä voimaan kolmen vuoden siirtymäkauden jälkeen. Tähänastisilla rajoituksilla maan johto on koettanut lieventää irtisanomisten sosiaalisia seurauksia ja hillitä niiden aiheuttamaa kuohuntaa.

Puhelinpalvelun
henkilökunta laajenee

Kansainvälinen ay-federaatio UNI arvioi, että pian yli kaksi prosenttia Euroopan työvoimasta työskentelee erilaisissa puhelinpalvelutehtävissä. UNI:n pääsihteeri Philip Jennings luonnehtii puhelinpalvelukeskuksia uuden talouden uusiksi tehtaiksi. Niiden suurelta osin järjestäytymätön henkilökunta tarjoaa ay-liikkeelle merkittävän haasteen.

Ay-liikkeen sorto
jatkuu Etelä-Koreassa

Vankityövoima uhkaa
Yhdysvaltojen työpaikkoja

Vankityövoiman lisääntyvä käyttö uhkaa siviilien työpaikkoja, varoittaa Yhdysvaltojen metallityöläisten lehti IAM Journal. Yhdysvaltojen kahdesta miljoonasta vangista 80 000 tekee töitä yksityisen liike-elämän tilausten täyttämiseksi. Lehti arvioi, että määrä kaksinkertaistuu vuosikymmenessä.

Vankien työllistämistä perustellaan heidän koulutustarpeillaan, mutta IAM Journal leimaa nykyisen työllistämistavan puhtaaksi riistoksi. Vangeille maksetaan työstä mitätöntä korvausta, eikä heillä ole järjestäytymisoikeutta.

OTM:n lakonuhka
tepsi Mosambikissa

Mosambikin hallitus taipui heinäkuun lopulla ammatillisen keskusjärjestön OTM:n lakonuhan edessä. Alun perin OTM vaati vähimmäispalkkoihin 30 prosentin korotusta. Hallitus tarjosi 16 prosentin nousua. Kompromissina osapuolet hyväksyivät 26 prosentin korotuksen.