Stressistä on tullut Britannian työelämän pahin terveysongelma, päätellään ammatillisen keskusjärjestön TUC:n tuoreessa selvityksessä. Työvauhdin ja -määrän kasvun lisäksi työntekijää koettelevat työorganisaatioiden jatkuva muuttelu ja olemattomat oikeudet päätöksenteossa.

Työntekijöiden stressaantuminen on haitallista myös yrityksille, TUC toteaa. Kohtuuttomat suoritusvaatimukset lisäävät henkilökunnan vaihtuvuutta ja poissaoloja sekä heikentävät työsuorituksia ja asiakaspalvelua.

TUC vaatii yritysten päättäjiltä ratkaisuja stressiongelman lieventämiseksi.

Yhdysvalloissa
jäsenmäärä nousee

Ay-järjestöjen jäsenmäärä kasvoi viime vuonna Yhdysvalloissa eniten kahteen vuosikymmeneen. Viranomaisten tilasto näyttää 265.000 jäsenen lisäystä. Järjestäytymisaste pysyi kuitenkin ennallaan, koska myös työvoima laajeni.

Ammatillisesti järjestäytyneitä oli 16,5 miljoonaa. Se merkitsi 13,9 prosentin järjestäytymisastetta. Julkisella sektorilla järjestäytymisaste oli 37,3 prosenttia, yksityisellä ainoastaan 9,4. Ammatillisen keskusjärjestön AFL-CIO:n puheenjohtaja John Sweeney pitää kuitenkin viime vuoden lukuja rohkaisevina, koska yksityissektorin jäsenmäärä kasvoi ensimmäistä kertaa vuoden 1978 jälkeen.

Del Monte sopi
ay-oikeuksista

Yhdysvaltalainen elintarvikejätti Del Monte on pitkien neuvottelujen ja painostuksen tuloksena suostunut sopimukseen, jossa se tunnustaa työntekijöiden ay-oikeudet. Toinen sopijapuoli on kansainvälinen ay-federaatio IUF, joka organisoi elintarviketyöläisiä sekä hotellien ja ravintoloiden työntekijöitä.

Del Monten tytäryhtiö Guatemalassa irtisanoi viime vuonna laittomasti 900 työläistä kolmelta banaaniviljelmältään. Tilannetta pahensi parinsadan aseistautuneen miehen väkivaltainen hyökkäys erotettujen mielenosoitusta vastaan.

IUF:n ja Del Monten sopimus luo puitteet kiistan ratkaisemiselle paikallisesti. Tytäryhtiön on otettava takaisin erotetut työläiset ja kunnioitettava heidän ay-oikeuksiaan.

Bangladeshissä viisi
ay-keskusta yhdistyy

Bangladeshissä viisi keskeistä ammatillista keskusjärjestöä on päässyt yhteisymmärrykseen yhdistymisestä. Niiden jäsenliitoissa on yhteensä 900.000 jäsentä. Voimien yhdistäminen tekee uudesta keskusjärjestöstä maan suurimman kansalaisjärjestön.

Lukuisista merkkituotteistaan, kuten Liptonista, Omosta ja Florasta, tunnettu Unilever aikoo parantaa kannattavuuttaan lopettamalla 25.000 työpaikkaa. Supistus on määrä toteuttaa viidessä vuodessa etupäässä Euroopan ja Amerikan yksiköissä. Henkilökunta vähenee kymmenen prosenttia.

Ympäri maailmaa kuluttajamarkkinoilla toimivan yhtymän nettotulos oli viime vuonna yli 17 miljardia markkaa. Seuraavan viiden vuoden aikana Unilever käyttää 9 miljardia markkaa nykyistä paljon suppeamman tuotevalikoiman markkinointiin.

Euroopassa Unileverin piirissä toimivat ay-järjestöt perustivat vuonna 1997 yhteisen yritysneuvoston. Sen työ on keskittynyt yhtymän nopean rakennemuutoksen aiheuttamiin ongelmiin.

Boeingin tekniset
lakossa työehdoistaan

Kiista palkoista ja muista eduista johti helmikuun alussa noin 20.000 teknisen toimihenkilön lakkoon Boeingin toimipisteissä Seattlessa, Kaliforniassa ja Kansasissa. Kaksi kolmasosaa lakkolaisista on ammatillisesti järjestäytyneitä.

Ensimmäisen lakkokuukauden aikana kumpikin osapuoli pysyi tiukasti alkuperäisissä tavoitteissaan.

Työtaistelu on herättänyt Yhdysvalloissa laajalti huomiota, koska se ilmentää tekniikan asiantuntijoiden uudenlaista valmiutta puolustaa etujaan työnantajaa vastaan.

Lakonuhka Sydneyssä

Sydneyssä julkisen sektorin ay-järjestöt vaativat työntekijöille lisäkorvausta ensi syyskuun olympialaisten aiheuttamista muutoksista työolosuhteissa. Järjestöt uhkaavat lakolla, ellei niiden tavoittelemaan noin neljän markan tuntipalkan korotukseen suostuta.

Kisat järjestetään syyskuun jälkipuoliskolla.

Poliisi ja laivanrakentajat
ottivat yhteen Espanjassa

Gijonin kaupungissa Espanjassa laivanrakentajat vastustavat työnantajien suunnitelmia lakkauttaa työpaikkoja. Maaliskuun 9. päivänä poliisi turvautui koviin otteisiin mieltään osoittaneita työläisiä vastaan. Yhteenotossa loukkaantui yksi poliisi ja kymmeniä työläisiä.

Indonesian minimipalkka
200 markkaa kuukaudessa

Vähimmäispalkka on nostettu 200 markkaan kuukaudessa Indonesian pääkaupungissa Jakartassa. Maaseudulla virallinen minimitaso on matalampi. Jakartassa yksin päivittäinen työmatka linja-autolla vie melkein viidenneksen vähimmäispalkasta. Kaiken lisäksi Indonesiassa on työnantajia, jotka maksavat alle virallisen vähimmäispalkan.

"Vaikeudet ovat suuria ja edistyminen hidasta, mutta Venäjä etenee", kirjoittaa metallityöläisten kansainvälisen liiton IMF:n pääsihteeri Marcello Malentacchi järjestön verkkojulkaisussa. Hän pitää lupaavana Vladimir Putinin ilmaisemaa kannatusta kolmikantaiselle vuoropuhelulle talous- ja sosiaaliasioista sekä Venäjän ay-järjestöjen pyrkimystä päästä kansainvälisen ay-liikkeen keskeisten järjestöjen jäseneksi.

Kymmenien miljoonien palkansaajien ammatillinen keskusjärjestö FNPR anoo VAKL:n jäsenyyttä ja 1,5 miljoonan jäsenen konepajatyöläisten liitto IMF:n jäsenyyttä.

Cosatu työpaikkojen
lopettamista vastaan

Etelä-Afrikan johtava ammatillinen keskusjärjestö Cosatu aloitti maaliskuun puolivälissä uuden kampanjan vaimentaakseen yritysjohtajien intoa lakkauttaa työpaikkoja. Kampanja huipentuu toukokuun 10. päivänä maanlaajuiseen lakkoon, elleivät valtiovalta ja liike-elämä ota huomioon ay-liikkeen ehdotuksia.

Cosatun mielestä yrityksillä ei tule olla oikeutta irtisanoa työntekijöitään neuvottelematta vaihtoehdoista ay-järjestöjen kanssa. Cosatu arvostelee myös tuontisuojan alentamista, koska ulkomainen kilpailu vaarantaa kotimaista tuotantoa.

Australialainen
teleyhtiö laihduttaa

Australiassa 52.000 työntekijän teleyhtiö Telstra valmistelee rankkaa laihdutuskuuria. Se aikoo vähentää työvoimaansa melkein kolmanneksella. Yhtiö perustelee suunnitelmaansa puhelinmaksujen halpenemisen vaikutuksilla kannattavuuteen.

Ay-liike ja eräät poliitikot ovat leimanneet Telstran aikeet "epäaustralialaisiksi", koska ne aiheuttavat työpaikan menetyksiä.

Valtio omistaa 50,1 prosenttia Telstrasta. Yhtiön johto haluaa, että valtio myy osuutensa yksityisille sijoittajille.

Kolumbia tilille
ay-aktiivien murhista

Kolumbiassa on surmattu kahdessatoista vuodessa 2.500 ay-järjestöjen johtajaa, aktiivia ja jäsentä. Syyllisistä harva on joutunut vastaamaan teoistaan oikeudessa. Se asettaa kyseenalaiseksi Kolumbian hallituksen roolin.