Ruotsissa kuuden työnantajajärjestön yhteisen Transportgruppenin toimitusjohtaja Peter Jeppson esitti Trafik 9-2000:ssa, että kaupan työehtosopimuksella toimiva kuljettaja tulee paljon kalliimmaksi kuin kuljettaja, johon sovelletaan kuljetustyöläisten liiton sopimusta.

Ammattiliiton lehti Transportarbetaren osoittaa marraskuun numerossaan, että Jeppson tekee täysin harhaanjohtavan yleistyksen yksittäisen esimerkin perusteella. Ansioerot, jotka voivat olla suuriakin, johtuvat ennen muuta siitä, että liikealan yritykset maksavat kuljettajille tuntuvasti yli työehtosopimuksen taksojen. Kuljetusyhtiöillä vastaavat liukumat ovat vähäisiä.

Lehden laskelman mukaan kaupan sopimus takaa 2-vuorotyötä tekevälle kuljettajalle 218 800 kruunun (kruunu on noin 0,70 markkaa) vuosiansion. Kuljetustyöläisten liiton sopimuksella saman työn vähimmäisansio on 217 000 kruunua.

Kuljetusalan sopimuksessa neljä vuotta palvelleen kuljettajan alin tuntipalkka on 95,58 kruunua silloin, kun työ sisältää perävaunun mutta ei apumiestä. Kaupan sopimuksessa vastaava palkka on 87,97 kruunua. Eron tasoittavat kaupan tuntuvat vuorotyölisät. Iltaan kello 23.00:een asti korotus on 40 prosenttia ja sen jälkeen aamukuuteen 70 prosenttia. Kuljetusalan sopimuksen mukaan 18.00:n ja 06.00:n välisenä aikana tuntipalkkaa korotetaan 18,81 kruunua.

Ruotsi:
Paineita kilpailun
lisäämiseen satamissa

Transportarbetaren kirjoittaa huolestuneena Ruotsin satamatyöläisten tulevaisuudesta, koska satamiin kohdistuu sekä EU:sta että Ruotsin liike-elämästä kilpailun lisäämisen vaatimuksia.

"Tuntuu siltä, että hän (satamaa hallitsevan kunnallisen yhtiön toimitusjohtaja Gunnar Nygren) haluaa, että satamayhtiö omistaa vain maa-alueen sekä joitakin nostureita ja rakennuksia", kertoo Patrik Östbjerg, joka toimii Göteborgin satamatyöläisten ammattiosaston puheenjohtajana. Satamassa käsitellään vuosittain lähes viidennes Ruotsin 155 miljoonan tonnin merirahdista. Työt hoitavat 700 vakituista ja 220 tilapäistä työntekijää.

Nygren kannattaa sataman jakamista osiin ja osien vuokraamista varustamoille. Myös isot huolintayhtiöt, kuten Maersk, havittelevat itselleen asemia Ruotsin pääsatamissa.

Paineita tulee myös EU:sta, jossa valmistellaan kilpailun lisäämiseen tähtäävää satamadirektiiviä. Transportarbetaren arvioi, että sitovien EU-määräysten voimaantuloon menee kuitenkin vähintään joitakin vuosia.

"Yksikään urheilija ei myöhästynyt kilpailusuorituksistaan, ja katsojat saapuivat kaikkialle ajoissa päästen vielä turvallisesti kotiin." Näin komeasti antoi hiljattain tunnustusta olympiakaupungin Sydneyn kuljetustyöläisille kisojen isäntäosavaltion pääministeri Bon Carr.

Hän kehui myös rakennustyöläisiä ja muita työntekijöitä, joiden ansiosta kaikki hankkeet valmistuivat kisoihin ajoissa. Carr muisti mainita myös ay-järjestöjen rakentavan roolin.

Saksa: Volkswagenin johtaja ennustaa, että vain 6-7 autonvalmistajaa pysyy itsenäisinä

Volkswagenin johtaja Ferdinand Piëch ennustaa, että autoteollisuuden omistuksen keskittyminen jatkuu. Vuonna 1964 itsenäisiä autonvalmistajia oli 52. Tällä hetkellä jäljellä on enää 14. Armoton pudotuspeli johtaa siihen, että itsenäisten autonvalmistajien määrä putoaa tulevaisuudessa kuuteen tai seitsemään, Piëch visioi.

Honduras: Satoja poliiseja  hyökkäsi sataman lakkolaisten kimppuun

Väli-Amerikassa sijaitsevan Hondurasin pääsatamien työläiset olivat lokakuussa lakossa palkankorotusten puolesta ja kannattavien valtionyritysten yksityistämistä vastaan. Maan johto sekaantui lailliseen työtaisteluun lähettämällä satamiin satoja poliiseja. Hyökkääjät ajoivat lakkolaiset satama-alueilta tehden tilaa kansainvälisten ahtausyritysten rikkurityövoimalle.

Tilannetta kärjisti monen muun alan työläisten yhtyminen kamppailuun. Kuljettajien ammattiliiton aktiivit saartoivat öljynjalostamon. Hondurasin hallitus laukaisi tilanteen lupaamalla lakkolaisille asiallisia neuvotteluja ja antamalla takeet, että lakkolaisia ei tulla rankaisemaan irtisanomisilla.

Heinäkuussa 1999 toimintansa yhtäkkiä lopettanut yhdysvaltalainen Yellow Freight on suostunut maksamaan lähes 5000:lle työpaikkansa menettäneelle työntekijälle asianmukaiset korvaukset. Jokainen saa vähintään 14 000 markkaa sillä perusteella, että yritys rikkoi vakavasti informaatiovelvoitettaan.

Lisäksi Yellow Freight maksaa sairasvakuutus-, eläke- ja muita sosiaalimaksuja lähes 130 miljoonaa markkaa. Sopimuksen synty yhtiön ja ammattiliitto Teamstersin välillä lopettaa Yellow Freightia vastaan vireillä olleen oikeusjutun.

Yhdysvallat: Jesse Jackson Los Angelesin pitkän bussilakon sovittelijana

Syyskuun puolivälissä alkanut lakko pysäytti Los Angelesin bussiliikenteen ja maanalaisen toiminnan yli kuukaudeksi. Sitkeissä neuvotteluissa sovittelijoita vaihdettiin monta kertaa, ja lopulta musta kansalaisoikeuksien puolustaja Jesse Jackson onnistui tehtävässä. Lakko kesti yli kuukauden.

Ratkaisun avaimiin kuuluivat vakituisille kuljettajille annetut takeet siitä, että osa-aikaisen henkilöstön lisääminen ei uhkaa täyspäiväisten asemaa. Liikenneyhtiöille uusi sopimus merkitsee säästöjä, koska sopimus mahdollistaa työvoiman aiempaa joustavamman käytön.

Yhdysvallat: Ammattiliitolta 17 miljoonaa markkaa
lakkoavustuksia Overniten kamppailussa

Ammattiliitto Teamsters on jakanut kuljetusyhtiö Overniten työtaisteluun osallistuville jo 17 miljoonaa markkaa lakkoavustuksia. Ay-järjestöjen lahjoituksilla siitä on rahoitettu 7 miljoonaa markkaa. Lakko alkoi lokakuussa 1999.

Heinä-syyskuussa Overniten liikevoitto nousi sataan miljoonaan markkaan. Yhtiö on korvannut lakkolaiset rikkureilla ja työntekoaan jatkavat myös järjestäytymättömät työläiset, jotka muodostavat henkilökunnan enemmistön. Lakko on aiheuttanut Overnitelle yli 200 miljoonan markan ylimääräiset kustannukset. Osa niistä on aiheutunut vartioinnin lisäämisestä.