Kuljettajien kansainvälisen toimintapäivän tapahtumiin osallistui lähes 250 000 aktiivia 70 maassa, ilmenee Kuljetustyöläisten kansainvälisen liiton ITF:n yhteenvedosta.

Osanottajien joukko oli suurempi kuin vuotta aiemmin. Liikkeen vahvistuminen näkyi ennen muuta kehitysmaissa.

Mielenilmauksissa päävaatimuksena oli edellisen toimintapäivän tapaan työajan kohtuullistaminen. Tunnus "Uupumus tappaa" tuli miljoonille ihmisille tutuksi kuljettajien tietoiskuista. Monessa maassa sanoma levisi tehokkaasti tiedotusvälineiden avulla.

Useassa maassa, kuten Suomessakin, liikenneministerit ottivat vastaan kuljetustyöläisten ammattiliittojen edustajia.

Norjassa 20 000 bussinkuljettajaa painosti päättäjiä kahden tunnin lakolla. Mielenosoituksen norjalaiset järjestivät parlamenttitalon edessä.

Ruotsissa tapahtumia oli 35 paikkakunnalla. Ohjelma koostui lentolehtisten jakamisesta, mielenosoituksista ja julkisista poliittisista keskusteluista. Yhdessä norjalaisten kanssa ruotsalaiset toteuttivat tietoiskuja maiden välisillä raja-asemilla.

Myös espanjalaiset ja ranskalaiset ay-aktiivit organisoivat rajatapaamisia.

Tanskassa SiD ja HK Service lähettivät liikenneministerille muistion, jossa perustellaan tarvetta parantaa ammattikuljettajien työolosuhteita.

Eestiläiset kuljettajat jakoivat Latvian rajalla lentolehtisiä ja rintamerkkejä. He myös tarkastivat ajoneuvoja ja neuvottelivat tullin edustajien kanssa. Liettuassa päivää vietettiin jäsentilaisuuksin ja tietoiskuin suurelle yleisölle.

Sveitsissä kuljettajien toiminta ylitti komeasti uutiskynnyksen ja alan ongelmat saivat paljon julkisuutta tiedotusvälineissä. Ammattiliitto VHTL levitti sanomaa moottoriteiden suosituimmilla pysähdyspaikoilla.

Romaniassa ay-aktiivit ruuhkauttivat Bukarestin keskustan. Samanlaisia aktioita järjestettiin myös usealla muulla paikkakunnalla. Kuljettajat vaativat sekä palkankorotuksia että työolojen parantamista. Albaniassa 15 000 henkeä osallistui mielenosoituksiin pääkaupungissa Tiranassa ja viidessä muussa keskuksessa.

Latinalaisessa Amerikassa aktiivisuus näkyi ja kuului pitkälle. Brasilian Rio de Janeirossa järjestettiin mielenosoitus ja Minais Geraisin osavaltiossa kuljettajat tehostivat tietoiskujaan ajoneuvojensa äänimerkein. Argentiinassa toimintapäivä ajoittui keskelle edellisellä viikolla alkanutta työtaistelua. Hondurasissa kuljetustyöläiset nostivat esille erityisongelmiaan osana maanlaajuista yleislakkoa.

Chileläiset jakoivat kansalaisille tietoa kuljetusalan ylipitkistä työpäivistä pääkaupungin Santiagon keskustassa ja pienemmillä paikkakunnilla. Toimintaa oli lisäksi Venezuelassa, Meksikossa ja Keski-Amerikan maissa.

Aasialaiset ay-järjestöt raportoivat monipuolisesta vaikuttamisesta. Bangladeshissä järjestettiin 51 mielenosoitusta. Intiassa riksankuljettajatkin osallistuivat protesteihin. Tapahtumia oli Hongkongissa, Thaimaassa, Mongoliassa ja Pakistanissa. Japanilainen ay-väki kantoi rintamuksissaan "Uupumus tappaa" -merkkejä levittäessään lentolehtisiä Tokion bussiterminaaleissa.

Uutena ryhmänä lokakuun toimintapäivään liittyivät egyptiläiset.

Mitkä ovat työnantajien oikeudet teetättää satamien töitä muilla kuin satamatyöläisillä? Se on tällä hetkellä Ruotsin satamien kuuma kysymys. Kuljetustyöläisten liiton Transportarbetaren-lehti selostaa kiistaa tuoreimman numeronsa pitkässä kirjoituksessa.

Liiton lähtökohtana on töiden keskittäminen satamakohtaisesti yhdelle ahtausyritykselle, joka noudattaa alan työehtosopimusta. Se ei ole kuitenkaan enää kaikkien satamien tilanne. Harghamnissa, jossa käy 150 alusta vuodessa, töissä on vain yksi varsinainen satamatyöläinen. Muihin työntekijöihin, joita on parikymmentä, ei sovelleta satama-alan työehtosopimusta. Hargs Hamn AB:n toimitusjohtaja Håkan Nilsson katsoo oikeudekseen käyttää haluamiaan alihankintayhtiöitä riippumatta niiden suhtautumisesta satamien työehtosopimukseen.

Alun perin - viime vuosisadan alussa - yhden yrityksen periaatetta ajoi työnantajaliitto, jotta kilpailu toimeksiannoista ei johtaisi kaaokseen ja tapaturmiin. Periaatteen murtajien kärjessä ovat olleet satamapalveluja käyttävä teollisuus ja varustamot. Kilpailuviranomaisilla ei ole ollut huomauttamista periaatetta vastaan. Gävlen satamassa Kuljetustyöläisten liittokin on poikennut periaatteesta ja on sopimussuhteessa kahteen ahtausfirmaan.

Yhdysvaltojen, Kanadan ja Meksikon vapaakauppasopimuksen Naftan mukaan meksikolaisten rekkojen olisi pitänyt päästä vuoden 2000 alusta lähtien vapaasti Yhdysvaltojen maanteille. Yhdysvaltojen liikenneministeriö on sen kuitenkin estänyt. Ministeriö vetoaa selvityksiin, joiden mukaan suuri osa meksikolaisista ajoneuvoista ei täytä Yhdysvaltojen turvallisuusnormeja.

Lokakuussa Nafta-sopimuksen kuljetuselimen odotetaan tuomitsevan Yhdysvallat maksamaan sakkoja. Rangaistuksena elin saattaa myös asettaa rajoituksia Yhdysvaltojen ulkomaankaupalle.

Ruotsi:
Harry Östmans Åkerin konkurssi vei työpaikan
60 kuljettajalta

Ruotsissa pitkään malliyrityksenä pidetty Harry Östmans Åkeri on mennyt konkurssiin. Työpaikkansa menetti 60 kuljettajaa. Palkat he saivat valtion palkkatakuujärjestelmältä, mutta kesälomarahoja jäi saamatta 120 000 markkaa. Konkurssipesänhoitaja Rolf Jadelius ei pidä mahdottomana, että kuljettajat saavat vielä kesälomarahansakin, koska konkurssipesään on virrannut kohtalaisesti tuloja. Jadeliuksen haastattelu on julkaistu kuljetustyöläisten liiton Transportarbetaren-lehdessä.

Konkurssi tuli työntekijöille yllätyksenä. Tuorein tilinpäätös osoitti yli kahden miljoonan markan voittoa. Lehden pitkässä kirjoituksessa konkurssin arvellaan heijastavan ajalle tyypillisiä ongelmia. Niihin kuuluu kuljetusyhtiöiden tapa ottaa hoitaakseen mahdollisimman laajasti rahtiin liittyvät järjestelyt. Lehdessä haastatellun Björn Segerbrandin mukaan se merkitsee hankalaa kahdella tuolilla istumista.

Koko alan kannattavuutta nakertaa se, että ajoittain rahtia on paljon enemmän pohjoiseen kuin etelään.

Hyvä uutinen konkurssista on se, että työpaikkansa menettäneet kuljettajat eivät ole jääneet työttömiksi, vaan kaikki ovat löytäneet itselleen uuden työpaikan.

Ammattiliitto Teamsters on pitkään kamppaillut meksikolaisten rekkojen vapaata pääsyä vastaan. Liitto perustelee kantaansa turvaongelmilla mutta myöntää avoimesti, että motiivina on myös matalapalkkaisten meksikolaisten kova kilpailukyky.