Teesejä verkkojournalismista:
Missä mennään ja mihin suuntaan?

(Avausversio 18.10.1999)

Internet muuttaa journalismin sisältöä vähemmän kuin journalististen teosten julkaisemisen taloudellisia ehtoja.


1. Internet tiedon jakelun
ja julkaisemisen välineenä

Internetissä tiedon tarjoamisen tekninen yksinkertaisuus, jakelun teho (maailmanlaajuisuus, nopeus) ja julkaisemisen matalat kustannukset ovat jo muuttaneet olennaisesti tiedon erilaisten tarjoajien asemaa.

Internet on auttanut ei-kaupallisia organisaatioita (YK, kansalliset viranomaiset, tutkimuslaitokset, kansalaisjärjestöt, yksilöt yms.) laajentamaan julkaisutoimintaansa ja sen levikkiä. Kehityssuunta tulee jatkumaan vahvana. Se merkitsee kaikkien keskeisten aihepiirien ei-kaupallisten - kansallisten, kansainvälisten ja eri kielialueiden - erikoisportaalien asteittaista rakentumista. 

Ilmaisen tiedon laaja ja ilmainen verkkotarjonta on synnyttänyt kaupallisten julkaisijoiden nettityölle vaikeasti ratkaistavissa olevan ongelman.

2. Internet tiedonlähteenä
ja tiedonhankinnan välineenä

Webin, hakutoimintojen, postituslistojen, uutisryhmien ja sähköpostin kehitys on parantanut radikaalisti monenlaisten tiedon tarvitsijoiden asemaa.

Internet on laajentanut ratkaisevasti kenen tahansa Internetin käyttäjän nopean, luotettavan, monipuolisen ja ilmaisen tiedon hankinnan mahdollisuuksia.

Se on kaventanut yksittäisten maksullisten tiedotusvälineiden merkitystä tiedon tarjoajina.

3. Mitä tiedon tarjonnan ja saatavuuden
muutos merkitsee journalistien asemalle?

Määritelmä: Journalismia tekevät journalistit. Lukemattomat eri alojen asiantuntijat ja kansalaisaktiivit julkaisevat tietoverkossa aineistoa, joka ei olennaisesti poikkea journalistien teoksista.

Tiedonlähteenä Internet hyödyttää kaikkia journalisteja. Se nopeuttaa journalistista työtä ja helpottaa sisältöjen monipuolistamista ja syventämistä.

Julkaisuvälineenä Internet muuttaa journalistien asemaa ristiriitaisella tavalla.

Ei-kaupallisille organisaatioille journalismia tekeville Internet merkitsee uutta etua. Toimeksiantajien parantuneet julkaisumahdollisuudet ylläpitävät ja laajentavat journalistisen työn ei-kaupallista kysyntää.  

Kaupallisille kustantamoille työtä tekevät journalistit joutuvat aiempaa hankalampaan kilpailuasemaan. Kaupalliset kustantamot joutuvat sopeutumaan tilanteeseen, jossa pätevän, helposti löydettävän, ilmaisen tiedon tarjonta on laajentunut olennaisesti ja pysyvästi. Sopeutumispaine kohdistuu tavalla tai toisella kaupallisten kustantamoiden kaikkiin työntekijöihin.

4. Journalistisen osaamisen
kokonaisuus on monipuolistunut

Ristiriitaisesta vaikutuksestaan huolimatta Internet pikemmin korostaa journalistisen osaamisen merkitystä kuin kyseenalaistaa sen tarvetta.

Internetin myötä journalistien ammattitaidolle asettuu uusia vaatimuksia. Laajeneva kysyntä kohdistuu osaamiseen, joka liittyy tietoverkon käyttöön tiedonlähteenä ja julkaisuvälineenä. Kysyntää lisäävät sekä kaupalliset että ei-kaupalliset julkaisijat.

5. Internet vaikuttaa korkeintaan
marginaalisesti journalismin sisältöön

Internet hämärtää journalismin ja ei-journalismin rajaa, koska tietoverkon yksinkertainen tekniikka ja alhaiset kustannukset madaltavat ratkaisevasti julkaisukynnystä.

Internet ei silti muuta sitä, mitä tarkoitetaan hyvällä journalismilla (totuudellisuus, tyylilajien hallinta, kiinnostavuus jne.). Se on yhtä vaativaa kuin ennenkin. Lähde- ja tiedonkritiikin merkitys kasvavat.

Internet muuttaa journalismin sisältöjä korkeintaan marginaalisesti.

  • Eri tiedotusvälineiden integroitumisen tendenssi nopeuttaa yleisön ja tiedotusvälineiden välistä vuorovaikutusta. Sen vaikutus sisältöihin on vielä hämärän peitossa.
  • Internet voimistaa sisältöjen kansainvälistymistä. Maailmanlaajuiselle yleisölle julkaiseminen vaatii toisenlaista sisältöä kuin maantieteellisesti suppeampi kohde.
  • Journalismin genre-valikoima monipuolistuu, tyylilajit sekoittuvat ja niiden rajat väljentyvät. Esimerkiksi laadukkaan postituslistan tai uutisryhmän sisältö muistuttaa laatulehden yleisön osastoa.
  • Näkökulmainen uutistyö ja kommentointi lisääntyvät.
  • Erikoisaloilla Internet kytkee julkaisemisen aiempaa tiiviimmin toiminnan organisoimiseen.
  • Arkistokäytön kätevyys tarjoaa antoisan mahdollisuuden pitkäjänteistää sisältöjen tuotantoa [Trade Union News from Finland].

6. Englanti ja muut kielet

Internetin täysimittainen hyödyntäminen tiedonlähteenä ja julkaisuvälineenä lisää journalististen yhteisöjen vieraiden kielten osaamisen merkitystä. Englanti on tietoverkon lingua franca myös kymmenen vuoden kuluttua.

Juhani Artto - Aiheen käsittelyä syventävä ja laajentava,
kriittinen palaute on teesistön kehittämiseksi erittäin tervetullutta.