Kirjakauppalehti (3-1999 - Juhani Artto) Kirjaa viedään vinhalla vauhdilla. Puoleen vuoteen mahtuu monta siirtoa.

• Kunnon kilpailu nettikirjakaupassa alkoi Suomessakin. Akateeminen haastoi Bokusin.
• Kirjavälitys neuvottelee Bokusin kanssa kirjojen nettitietokannan toimitusehdoista.
• Kuusi tietokirjallisuuden kustantajaa perusti suoramyyntikanavakseen Kirjaklubi Tiedon.
• Otava siirsi yleisen kirjallisuuden ja oppikirjojensa kaikki jakelupalvelut Kirjavälitykselle.
• Suuri Suomalainen Kirjakerho keskitti logistiikkansa Libri- Logistiikalle.
• Sanoma-WSOY:n tytäryhtiö Rautakirja hankki 20 prosentin osuuden Kirjavälityksestä.
• Otava myi 80 prosenttia Acta Printistä Editalle. Samalla yritykset solmivat pitkäaikaisen yhteistyösopimuksen.
• Oululainen kirjakauppa Pohjalainen siirtyi Info-ketjusta Suomalaisen Kirjakaupan omistukseen.
• Infon toimitusjohtaja Juha Vuori-Karvia luopui tehtävästään hoidettuaan sitä vain vuoden.
• Eräät tarkkailijat kysyivät, onko aika kypsynyt Infon ja Kipan yhdistymiselle.
• Info sai paljon rahaa Data-Infon myynnistä ja sille löytyi käyttöä.

 Kustannusalan muutosvimma ulottuu nyt Kirjavälitykseen. Syitä on monta. Ne eivät liity toisiinsa, eikä niihin sisälly dramatiikkaa.

Kirjavälityksen maaliskuun lopussa päättyneen tilivuoden liikevaihto oli 233 miljoonaa markkaa. Toimitusjohtaja Lasse Molin arvioi, että menossa olevalla tilikaudella liikevaihto harppaa 390 miljoonaan markkaan. Pääosa kasvusta perustuu siihen, että Otava on siirtänyt kirjojensa logistiikan Kirjavälityksen hoitoon. Muutakin kasvua Molin odottaa tapahtuvan.

Kirjakauppiaat ja kustantajat
tasavahvoiksi omistajaryhmiksi

Otavan ratkaisuun liittyy Kirjavälityksen merkittävien omistajatahojen yhteisymmärrys Kirjavälityksen omistusrakenteen muuttamisesta. Kirjavälityksellä on 320 omistajaa. Osakkeita on 235.000. Niiden verotusarvo on 120 markkaa.

Keskeistä omistusjärjestelyissä on Otavan hankkiutuminen Kirjavälityksen osakkuusyhtiöksi. Jos osakkeista luopujia löytyy ja hinnoista sovitaan, Otavan omistusosuus kasvaa alle viidestä prosentista 20 prosenttiin. Sanoma-WSOY:n tytäryhtiö Rautakirja jo on täpärästi rajan ylittänyt. Järjestelyjen jälkeen kustantajat ja kirjakaupat omistavat Kirjavälityksen suurinpiirtein puoliksi.

Molinin mielestä omistajien jakaminen kustantajiin ja kirjakauppoihin ei ole enää merkityksellistä.

"Kirjavälityksen vahvuus perustuu siihen, että se palvelee tasapuolisesti sekä kaikkia omistajaryhmiään että muitakin asiakkaitaan. Toiminnan luonnetta ei määrää omistajuus, vaan asiakkuus. Tarjoamme kaikille peruspalvelujamme, joita räätälöimme kullekin asiakkaalle heidän erityispiirteidensä mukaan."

"Mikään suurista omistajistamme ei ole käyttänyt omistuksen antamaa valtaa Kirjavälityksen toiminnalliseen ohjaamiseen omaksi edukseen. Se olisikin lyhytnäköistä, koska se heikentäisi Kirjavälitystä, kaventaisi osinkoja ja alentaisi sen osakkeiden arvoa. Se ei ole yhdenkään omistajan intresseissä."

Otava keskittyy neljään
liiketoiminnan alueeseen

Miksi Otava siirsi kirjojensa logistiikan Kirjavälitykselle?

"Kun syksyllä päätimme lunastaa yhteisyritykset itsellemme, panimme kaikki asiamme terävämpään mietintään. Haimme eri toiminnoista strategisesti olennaisia osia, joissa meillä on eniten kykyä ja joihin meillä on eniten halua panostaa", varatoimitusjohtaja Antti Reenpää toteaa.

Otava luopui aikakauslehtien painamisesta ja kirjojen logistiikasta. "Logistiikka on selvästi oma liiketoiminta-alueensa, joka vaatii oman osaamisensa ja satsauksensa. Meillä sitä hoidettiin perinteisesti kirjapainotoiminnan osana, mikä johti kilpailun kiristyessä ristiriitaiseen tilanteeseen. Tuli mielekkääksi siirtää kirjojemme jakelupalvelut erikoistuneen yrityksen, Kirjavälityksen, hoidettavaksi."

Reenpään mielestä Kirjavälitystä on tarkasteltava logistiikkayrityksen liiketoiminnallisista tarpeista käsin. "Omistajat edustavat asiakkaita ja asiakkuuden on ohjattava Kirjavälityksen toimintaa", hän korostaa Molinin tavoin.

Viime syksyn suurten ratkaisujen jälkeen Otava keskittyy aikakauslehtien ja kirjojen kustantamiseen, kirjakerhoihin ja painotoimintaan. "Yritysrakenteemme alkaa olla siinä muodossa, johon olemme tässä vaiheessa pyrkineet. Syksyn jäljiltä välttämättömimmät ratkaisut on jo tehty." Monia hallinnollisia asioita, kuten omaisuuserien jäljelläolevia järjestelyjä, Otava ratkoo Reenpään mukaan ajan kanssa.

Suuren Suomalaisen Kirjakerhon logistiikan siirtäminen Libri-Logistiikalle liittyy sekin viime vuoden myllerryksiin. SSK:n jakelupalvelut hoidettiin aiemmin WSOY:ssä, mutta SSKK:n yhteisomistuksen purkautuminen ja Sanoma-WSOY:n perustaminen muuttivat asetelmaa niin, että SSK etsi logistiikalleen uuden yhteistyökumppanin.

Bokus asetti Kirjavälityksen
uuden kysymyksen eteen

Nettikauppa vaatii Kirjavälitykseltä vastausta uuteen kysymykseen. Miten suhtautua asiakkaaseen, jonka kirjakauppa toimii pelkästään netissä.

Asiasta on kehkeytynyt nettikirjakauppa Bokuksen ja Kirjavälityksen välille epäselvä tilanne, koska osapuolten lausunnoissa jopa itse erimielisyyttä luonnehditaan kahdella eri tavalla.

Kirjavälityksen toimitusjohtajan Lasse Molinin mukaan erimielisyys koskee pääasiassa hintaa. Bokuksen maajohtaja Fredrik von Knorring kuvailee asetelmaa niin, että Kirjavälitys on valmis myymään kirjatietokannan nettikauppasovellutuksen vain asiakkaille, joilla on näytevarasto-oikeus. Nettikirjakauppana Bokuksella ei sitä ole. "Emme ymmärrä, miksi meillä pitäisi olla näytevarasto-oikeus saadaksemme tarpeitamme vastaavan kirjatietokannan", von Knorring sanoo.

"Tähän asti olemme myyneet tietokantaa vain laajaa valikoimaa ylläpitäville kirjakaupoille. Näille asiakkaille tietokannan nettiversio on ollut lisäarvopalvelu. Hinnassa on otettu huomioon se, että asiakas ostaa tietokannan osana laajempaa palvelukokonaisuutta", Molin selvittää.

Bokuksen näkökulmasta Kirjavälitys toimii toisin kuin Seelig Ruotsissa ja useat muut ulkomaiset kirjojen tietokantojen myyjät, joiden palveluja Bokus käyttää.

von Knorringin mielestään Kirjavälityksen suhtautuminen johtuu perinteisistä kirjakaupoista, jotka ovat Kirjavälityksen merkittäviä omistajia ja jotka kokevat Bokuksen ilmaantumisen markkinoille vakavaksi uhaksi.

Bokus ja Kirjavälitys
etsivät yhteisymmärrystä

Molin ja von Knorring kuitenkin korostavat, että yhteisymmärrystä etsitään neuvotteluteitse. Puheet Kirjavälityksen haastamisesta oikeuteen kilpailulakien rikkomisesta ovat pelkkää huhua, von Knorring vakuuttaa. Sekä hän että Molin uskovat, että Bokus ja Kirjavälitys löytävät ratkaisun lähiaikoina.

Kirjojen ostajana Bokus kuuluu Kirjavälityksen asiakaskuntaan. "Myymme mielellämme heille, kuten muillekin asiakkaillemme", Molin toteaa.

Bokuksen tietokannassa on toistakymmentätuhatta suomenkielistä kirjaa. Yritys on luonut tietokannan kustantajien painetuista ja elektronisista kirjaluetteloista. Tavoitteena on laajentaa se 30.000-50.000 nimikkeeseen Kirjavälityksen tietokannan avulla. "Haluamme tietokantaamme kaikki suomenkieliset kirjat, joita meille pystytään välittämään", von Knorring sanoo.

Kirjavälityksen tietokannassa on noin 100.000 suomenkielistä nimikettä. Niistä lähes 25.000 löytyy Kirjavälityksen omasta varastosta ja on lähetettävissä tilaajalle tilauksen vastaanottopäivänä. "Lähetämme kirjakaupoille 90 prosenttia niiden tekemistä tilauksista vielä samana päivänä", Molin sanoo.

Hän pitää Kirjavälityksen tietokannan vahvuutena kirjojen ajantasaisia saatavuustietoja.

Bibliotekstjänst haluaa
Kirjavälityksen enemmistöosakkaaksi

Säpinää Kirjavälityksen ympärille luo myös se, että ruotsalainen Bibliotekstjänst (BTJ) on avoimesti ilmaissut haluavansa Kirjavälityksen enemmistöomistajaksi.

Molin kommentoi ilmoitusta toteamalla, että se on BTJ:n ja Kirjavälityksen omistajien välinen asia, joka ei hänelle Kirjavälityksen toimitusjohtajana kuulu. "Henkilökohtaisesti minulla ei olisi mitään sitä vastaan, että BTJ olisi Kirjavälityksen osakas, mutta tiedossani ei ole, että Kirjavälityksen suurilla omistajilla olisi haluja myydä osakkeitaan."

BTJ:ssä asiaa hoitaa ruotsalainen konsernijohto, toteaa yrityksen Suomessa toimivan tytäryhtiön BTJ Kirjastopalvelun toimitusjohtaja Tuomo Suomalainen. On vielä epäselvää, miten Otavan omistusosuuden merkittävä kasvu kirjavälityksessä vaikuttaa BTJ:n kiinnostukseen.

Ruotsissa BTJ omistaa Kirjavälitystä vastaavan Seelig-yhtiön ja toimittaa kirjastoille pääosan niiden tarvitsemista kirjoista.

Suomessa kirjastot hankkivat suurimman osan kirjoistaan kirjakauppojen kautta. Kirjastopalvelu on toiminut Suomessa 1960-luvulta lähtien, mutta voimakkaamman rynnistyksen se aloitti 1997. Kirjakaupat kokevat sen vakavaksi kilpailijakseen.

BTJ Kirjastopalvelu ostaa Kirjavälitykseltä kirjoja noin 600.000 markalla vuodessa. Toimitusjohtaja Suomalainen arvelee, että yritysten välinen yhteistyö voisi olla laajempaakin. "Välillämme on silloin tällöin käyty keskusteluja toiminnallisen yhteistyömme lisäämisestä. Henkilö- ja yritystemme väliset suhteet ovat hyvät, mutta kilpailutilanne on rajoittanut yhteistyön lähinnä siihen, että ostamme Kirjavälitykseltä sen tarjoamia tuotteita."

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Info ja Kipa ovat kovilla. Kaksi suurinta ketjua jyrää muita sivuun ja kerhojen ja nettikauppojen suoramyynti kiristää kilpailua. Ajatus Infon ja Kipan voimien yhdistämisestä on entistä polttavampi.

Kipassa ajatus ei tee puheliaaksi. "Emme kommentoi. Kukaan täältä ei kommentoi", vastaa Kipan toimitusjohtaja Raija-Leena Lyyski kysymykseen, pitäisikö Kipan ja Infon yhdistyä.

Infon hallituksen puheenjohtaja Ari Kärkkäinen Tampereelta suhtautuu asiaan avomielisemmin.

"Se on yksi looginen vaihtoehto. Käytännössä yhdistyminen on kuitenkin kaukainen mahdollisuus, koska yhteistyömuotojenkin etsiminen on ollut hankalaa."

"Ongelmana on se, että Kipassa on paljon pieniä kirjakauppoja, jotka eivät sovellu meidän ajatusmalliimme", Kärkkäinen sanoo ja viittaa muun muassa kiinteiden ostojen merkitykseen markkinoinnissa.

"Nyt etsimme muita vaihtoehtoja Infon pohjan laajentamiseksi. Eteneminen on ennen muuta rahoituskysymyksistä kiinni. Tiedämme minkälaisilla kaupoilla ja millä paikkakunnilla haluamme Info-ketjun laajenevan, eikä sopivista yrittäjistäkään ole puute. Perustaminen on kuitenkin kallista. Perusratkaisu, minimyymälä, vaatii miljoonan tai kahden satsauksen."

Infon liiketoimintamallin mahdollisuuksia Kärkkäinen ei epäile.

Ketju sai miljoonia Data-Infon myynnistä, mutta potin vaikutus on jäänyt odotettua vaisummaksi.

"Myyntitulon kaksinkertainen verotus merkitsi sitä, että verottaja vei keskimäärin puolet", Kärkkäinen arvioi.

"Kauppiaskohtaiset erot olivat suuret. Lievempään verokohteluun auttoivat tietyt yritysmuodot, isot investoinnit ja edellisten vuosien tappiot. Pahimmissa tapauksissa verottaja vei pitkälle yli puolet, jos vertailukohtana on Data-Infosta maksettu hinta."

Asiaa ei ole vielä loppuunkäsitelty. Infolaiset ovat valittaneet kaksoisverotuksesta Korkeimpaan hallinto-oikeuteen ja odottavat saavansa päätöksen ensi syksynä.

"Tulleella rahalla ei kuitenkaan kauppojemme kilpailukykyä paranneta ratkaisevasti. Investointien täytyy perustua terveeseen liiketoimintaan."