Työntekijät leimaavat siirrot peliksi, jossa yritys pitää koneita tärkeämpinä kuin ihmisiä, mutta Alprintin toimitusjohtajan Risto Takalan mielestä tuotannon nopealle tehostamiselle ja kehittämiselle ei ole vaihtoehtoa. "Meidän elämisemme ehto on, että pärjäämme maailmalla", hän perustelee ratkaisuja, jotka lietsovat työpaikoilla epävarmuutta ja aiheuttavat kymmenien työntekijöiden perheille huonosti nukuttuja öitä.

Alprintissä törmäävät toisiinsa 1990-luvun liike-elämän kylmä logiikka ja työntekijöiden tarve tuntea itsensä arvostetuiksi ja työpaikkansa turvallisiksi.

Asetelmassa on paljon yhtäläisyyksiä erkkolaisen pääoman ja TS-yhtymän viimekesäisiin ratkaisuihin, jotka petaavat Helsinki Median Vantaan Martinlaakson painon alasajoa ja korvaavien investointien keskittämistä Turkuun.

Alprintissä aloite on ollut selvästi työnantajalla. Se on heittänyt YT-neuvotteluissa pöytään tiuhaan tahtiin kysymyksiä, joihin työntekijät eivät ole varautuneet vastaamaan. Neuvottelukierrosten jälkeen Alprintin johto on tehnyt yksioikoiset päätöksensä. Työntekijöiden osaksi on jäänyt sopeutuminen ja työnantajan kirpeä arvostelu.

Tällainen kuva syntyi haastattelukierroksesta, joka koostui puhelinkeskusteluista Porissa, Tampereella ja Vantaalla työskentelevien seitsemän pääluottamusmiehen kanssa sekä Alprintin toimitusjohtajan Risto Takalan haastattelusta.

Neljä projektia - vai viisi?

Työnantajalle koko työntekijöiden mieliä kuohuttavalla myllerryksellä on selkeä otsikko: "Neljä projektia". Niillä Alprint tarkoittaa

• uuden sanomalehtirotaation hankintaa Vantaan Kaivokselaan (Kaivoksela-99-projekti)
• aikakauslehtituotannon keskittämistä Tampereen Raholaan, mikä merkitsee Porin ja Vantaan Tammiston aikakauslehtipainojen lopettamista vuonna 2000 (AIK-2000-projekti)
• Jämsän ja Valkeakosken sanomalehtipainojen "yhdistämistä" Tampereen toimintoihin, mikä merkitsee jo tänä vuonna painolaitosten sulkemista Jämsässä ja Valkeakoskella (pienrotaatioprojekti) sekä
• tuotannollisten mahdollisuuksien kartoitusta Venäjälle.

Yksinkertaisella päättelyllä voi hahmottaa, että neljän projektin rinnalla Alprintin johto on jo vyöryttämässä viidettä hanketta. Sen päämääränä on Rovaniemen, Kemin ja Kajaanin tuotantoyksiköiden uudelleenorganisointi käyttäen samoja liiketaloudellisia reseptejä kuin Uusimaa-Häme-Satakunta-akselilla sijaitsevissa laitoksissa.

Erona etelään on kuitenkin se, että pohjoisessa Alprint ei ole laitosten ainoa omistaja. "Vähemmistöosakkaat pitää ottaa huomioon, emmekä pääse tekemään ratkaisuja samalla tavalla kuin 100-prosenttisesti omistamissamme yksiköissä", Takala toteaa.

Lapin Kansassa ja Pohjolan Sanomissa Alprintin emoyhtiö Alma Media on vahvasti enemmistöosakas. Kainuun Sanomissa Alma Medialla on alle 50 prosentin omistusosuus, mutta Takala pitää selvänä, että yhtymä tulee sitä laajentamaan.

Tammistossa pettyneitä

Pääluottamusmies Markku Äikäs osallistui Vantaan Tammiston painon kohtalon käsittelyyn ensi kertaa viime keväänä. "Keskusteluissa työnantajan kanssa oli esillä ajatus, että Porin, Tampereen ja Vantaan aikakauslehtipainoista yksi pitää lopettaa ja kaksi voi jäädä jäljelle. Kuitenkin pian kesälomien jälkeen työnantaja ilmoitti meille, että Pori ja Tammisto lopetetaan ja että toiminta keskitetään Tampereelle."

"Olihan se meille pettymys, että työt lopetetaan pääkaupunkiseudulla, vaikka suurimmat asiakkaamme ovat täältä. Olemme pettyneitä, koska sekään ei riittänyt työnantajalle, että teimme vuoroja melkein tauotta viikosta toiseen." Tammiston painoa käyttävät muun muassa Seitsemän päivää ja Talouselämä sekä eräät laajalevikkiset venäläiset lehdet.

Tammiston painon ajolähtötilanne on ollut pitkään tiedossa, koska toimitilan vuokrasopimus päättyy vuoden 2000 lopussa ja 32-sivuinen Rotoman-painokone on parhaat päivänsä nähnyt. "Se on jyrännyt täällä jo viisitoista vuotta ja olemme olleet selvillä, että se on korvattava lähivuosina uudella. Uskoimme, että uudet tilat ja uusi kone sijoitettaisiin kehä III:n läheisyyteen", Äikäs toteaa.

Rotomania pyöritetään Tammistossa, kunnes Tampereen Raholaan asennettava uusi 48-sivuinen painokone toimii varmasti.

Tammiston yksikkö on tehnyt Äikäksen mukaan viimeiset neljä vuotta hyvää taloudellista tulosta. Viime syksynä Venäjän tilausten väheneminen tosin nytkäytti kannattavuutta alaspäin.

Alprint on tarjonnut Tammiston kaikille työntekijöille työtä Tampereelta, mutta alustava selvitys osoittaa, että moni on haluton vaihtamaan kotiseutuaan. Äikäs arvelee henkilökunnan korkeahkon keski-iän vaikuttavan asiaan.

Lopettamispäätös ei yllättänyt porilaisia

Porilaisille mediamaailman riskit ovat tuttuja vuosikymmenen alun Satakunnan Kansan ja sen kirjapainon talousahdingosta. Sen ratkaisemisessa Aamulehti-yhtymästä ja myöhemmin sen seuraajasta Alma Mediasta tuli Satakunnassa suuri työnantaja.

Pääluottamusmies Matti Grönmanin mukaan Alprintin päätös lopettaa Porin aikakauslehtipaino ei tullut täytenä yllätyksenä. "Aamulehti viestitti heti Poriin tultuaan, että sitä kiinnostaa vain lehti, Satakunnan Kansa. Meistä tuntuu, että suunnitelma painotoiminnan keskittämisestä Tampereelle oli olemassa jo silloin, kun Aamulehti teki ostonsa Porissa."

Grönman arvelee, että tieto aikakauslehtipainon lopettamisesta saattaa jopa rauhoittaa mieliä, koska nyt jatkuvuutta koskevia kysymyksiä ei tarvitse miettiä huhujen pohjalta. Alkuun lakkauttamispäätös tuntui kuitenkin tosi pahalta, koska silloin ei ollut varmuutta työpaikkojen tarjoamisesta Tampereella.

Alprintin päätöksen mukaan paino lopetetaan vuonna 2001, ja halukkaille on luvassa töitä Tampereelta. Muuttohaluja ei ole vielä virallisesti kartoitettu. "Osa työntekijöistä on jo sanonut pysyvänsä Porissa, osa ei ole ilmaissut kantaansa", Grönman kertoo. "Nuoremmat harkitsevat kiinnostuneempina kuin vanhemmat, joihin suuri osa henkilökunnastamme kuuluu."

Asiaa mutkistavat asuntoasiat. "Laman jälkeen moni nuori on ehtinyt rakentaa omakotitalon tai ostaa perheelleen asunnon täältä Porista."

Grönman muistuttaa siitä, että liitto on tehnyt pitkin 1990-luvun hyvin maltillisia työehtosopimuksia, 1993 jopa miinusmerkkisen. "Nyt parempana aikana tuntuu, että yhtymä ei muista uhrauksiamme, vaan painaa pitää työntekijöitä koko ajan kovilla. Tällä tavalla ei synny luottamusta. Se on ristiriidassa sen kanssa, että Alma Media on mukana Tes-2000 projektissa, jossa korostetaan ihmisläheisyyttä ja luottamuksen merkitystä."

Grönman on niin pettynyt Alprintin otteisiin, että hän jopa muistelee kaiholla entisiä patruuna-aikoja. "Siihen kuului huolenpito työntekijöistä. Me olimme tärkeä koko maakunnalle ja maakunta puolestaan tuki meitä. Nykyiseen konserniajatteluun sitä ei enää sisälly ja vallankäyttö on muuttunut kasvottomaksi."

Alprintiin kuuluvassa Porin sanomalehtipainossa pääluottamusmies Pertti Saarinen kokee tilanteen epävarmaksi sen vuoksi, että muutosten tahti on viime vuosina ollut yhtiön sisällä niin raju. Porilaiset ovat saaneet oman osansa konsernin omienkin lehtien painopaikkojen vaihdoksista. Iltalehden viikonloppunumeron painaminen tuli ja meni jo seitsemän kuukautta myöhemmin ja Satakunnan Kansa on puolestaan välillä painettu Tampereella.

Tampereelta sympatiaa

Neljällä paikkakunnalla Alprint lopettaa painonsa, mutta Tampereella se laajentaa voimakkaasti toimintaansa. Onko tamperelaisilla tästä huono omatunto?

"Ajattelemme solidaarisesti. Niille, joilta menee työpaikka kotipaikkakunnillaan, päätökset ovat hirveän ikäviä. Meille olisi voinut käydä samoin ja voi jatkossa käydä niin", Raholan aikakauslehtipainon pääluottamusmies Tuula Kallio tulkitsee tamperelaisten tuntoja.

"Koneita on helppo siirtää, perheille paikkakunnan vaihto on hankalaa", hän toteaa leimaten Alprintin keskittämisvimman turhan suoraviivaiseksi.

Kallio ei silti pidä Alprintiä muita huonompana työnantajana. "Näin ison työnantajan on pakko ottaa huomioon työntekijöidenkin käsityksiä, mutta parantamisen varaa Alprintillä on paljon." Kallion mielestä parasta olisi, jos yritys hyväksyisi työntekijöiden edustajia päätöksentekoelimiinsä. "Olemme siitä kuitenkin kaukana, vaikka Alprint toimiikin lakien mukaan. Välillä se täyttää vain lakien vähimmäisvaatimukset, välillä se ylittää ne."

Alprintin pienempi aikakauslehtipaino Tampereella toimii Sarankulmassa. Sitäkin myllerretään, kertoo pääluottamusmies Asko Haapaniemi. Kolme arkkipainokonetta korvataan pian asennettavalla B1-koneella ja yksi kolmesta vanhasta koneesta siirretään Raholaan.

"Painajien työpaikat vähenevät ja osa joutuu ammattitaitoaan vastaamattomiin tehtäviin. Aluksi palkka säilyy, mutta koska palkkaperusteet muuttuvat, alentava vaikutus näkyy myöhemmin", Haapaniemi toteaa. "Työnantaja valitsee, ketkä saavat jatkaa painajina uudella koneella."

"Alprintin ratkaisuja on vaikeata sanoa liiketaloudellisesti vääriksi, mutta monelle työntekijälle ne ovat epämielyttäviä."

Haapaniemi arvostelee ennen muuta sitä tapaa, jolla Alprint on toteuttanut uudistuksiaan. "Olen odottanut suurempaa viisautta, mutta eräät uudet johtajat ovat toimineet - ehkä kokemattomuuttaan - kömpelösti." Haapaniemi sanoo uskovansa enemmän porkkanaan kuin piiskaan.

Sarankulmassa työaikaremontti

Tampereen sanomalehtipainossa Alprint esitti syksyllä muutoksia työntekijöiden työaikajärjestelmään. Venäjän tilausten väheneminen antoi lisää pontta työnantajan vaatimuksille.

"Siinä tilanteessa sovimme tessin ja työaikalain sallimasta paikallisesta, joustavasta työaikajärjestelmästä", kertoo pääluottamusmies Reijo Rantanen. YT-neuvottelut saatiin näin päätökseen ilman muita toimenpiteitä.

Rantanen pitää harmillisena ylityöehtojen huononnuksia ja määräaikaisten työsuhteiden ketjuttamista.

"Alprint järjestelee toimeksiantoja niin, että toisessa painossa lomautetaan samalla, kun toisessa pusketaan lisätöitä. Työntekijöiden näkökulmasta se on valitettavaa", tamperelainen toteaa.

Kaivokselan sanomalehtipainossa Vantaalla on painajia ja kunnossapidon työntekijöitä lomautettuna, samoin postituksen osa-aikaisia. Iltalehden siirtäminen muihin painolaitoksiin ja Venäjän tilausten väheneminen ovat supistaneet työvoiman tarvetta, mutta pääluottamusmies Tuula Turunen näkee lomautusten taustalla muitakin tekijöitä. "Alprintin linjana on voiton maksimointi ja työntekijöiden määrän minimointi. Kun Iltalehteä vietiin Alprintin Porin ja Tampereen painoihin, siellä ei lisätty työvoimaa, Kaivokselassa sitä vähennettiin."

Sisäinen hinnoittelu uusiksi

"Vuosien mittaan tulosvastuullisuus on koventunut", yli kymmenen vuotta Kaivokselan pääluottamusmiehenä toiminut Turunen arvioi. Hän on tyytymätön myös yhtymän sisäiseen hinnoitteluun ja töiden järjestelyyn. "Sisäisillä hinnoilla keinotellaan miten vain. Kaivoksela teki yhtymälle hyvää tulosta vuoteen 1997 asti, kunnes sisäistä hinnoittelua muutettiin", Turunen arvostelee.

Alprintin tapaa hoitaa YT-neuvotteluja hän pitää muodollisena. "Päätökset on usein tehty jossakin yhtymän elimessä jo ennen neuvotteluja niin, että yksiköille jää vähäinen liikkumisvara." Turunen toteaa, että hänen omassa yksikössään neuvottelusuhteet ovat asialliset.

Myönteistä on taloudellisen informaation saaminen. "Viime vuonna se jopa parani, kun aloin saada tietoja sanomalehtipainojen tilanteesta myös paperilla, enkä vain kalvoilla esitettynä YT-neuvotteluissa kuten aiemmin."

"Alprint käyttää paljon energiaa saneeraamiseen, koneiden siirtoihin sekä erilaiseen raportointiin, mutta henkilöstön huolenpitoon yritys käyttää energiastaan vain murto-osan."

"Näin työntekijöitä on yhä vaikeampi saada mukaan muutoksiin. Uusista työaikajärjestelyistä joudumme Kaivokselassa neuvottelemaan epäluulon ilmapiirissä."

Turunen pelkää, että henkilöstön merkityksen aliarviointi kostautuu heikentämällä työmotivaatiota ja vaikuttamalla kielteisesti tuotteisiin, joilla yritys kilpailee markkinoilla.

Takala korostaa kilpailun vaatimuksia

Alprintin toimitusjohtaja Risto Takalalle pääluottamusmiesten jakelemat moitteet ovat tuttuja. Hänellä on niihin vastaukset valmiina. "Kun Alprint perustettiin 1992 Aamulehti-yhtymä ja koko graafinen teollisuus elivät vaikeita vuosia."

"Alprintissä ensimmäisinä vuosina vakiinnutimme toimintojamme ja etsimme muotoja, joilla yksiköt voisivat pärjätä itsenäisesti maailmalla. Alussa Alprintillä oli 23 osoitetta. Nyt niitä on 11."

"Pian havaitsimme, että markkinoiden pysyessä ennallaan kilpailu kovenee koko ajan ja siinä menestyy vain olemalla muita parempi."

"Se vaatii teknistä uudistumista, osaamisen kehittämistä koulutuksella ja tehokkuuden lisäämistä keskittämällä", Takala perustelee. Alma Media on ilmoittanut julkisesti tavoittelevansa yhtymätasolla vuosittain 10 prosentin liikevoittoa. Se raamittaa yhtymän sisällä Alprintin tulokseen kohdistuvat odotukset.

Venäjän talouden uusi romahdus elokuussa koettelee Alprintiä kahdella tavalla. Sekä Alprintin että sen suomalaisten kilpailijoiden venäläinen tilauskanta on supistunut, mikä puolestaan on kärjistänyt vientipainojen välistä hintakilpailua. Vaikutus ulottuu Suomen länsinaapureiden markkinahintoihin asti heikentäen vientiriippuvaisten yritysten kannattavuutta. Alprintin liikevaihdosta viennin osuus on suuri, noin kolmannes.

Yhtymän sisäinen hinnoittelu on Takalan mukaan vuoden 1997 uudistuksen jälkeen kohdallaan. "Kaksi vuotta sitten yhtymän lehdet valittivat, että Alprint määrää hinnat. Enää ei ole näin, vaan käytössämme on laskentamalli, jonka avulla sovimme sisäisistä hinnoistamme. Sisäiset hintaneuvottelut ovat aiempaa aidompia."

Takalan mielestä Alprintin johto on selvittänyt asioita ja neuvotellut niistä työntekijöiden kanssa poikkeuksellisen perusteellisesti. "Kovin häly on noussut Jämsän ja Valkeakosken painoja koskevasta ratkaisusta, mutta selvitykset osoittavat kiistatta, että niillä ei ole taloudellisia edellytyksiä jatkaa."

"Myös aikakauslehtiprojektissa on työskennelty samalla perusteellisuudella."

Tampereen kaupungilta tukea

Huolissaan Takala on siitä, miten Tampereelle keskitettävään tuotantoon löydetään riittävästi ammattitaitoista työvoimaa. Ratkaisuja yhtiö etsii yhteistyössä Tampereen kaupungin, oppilaitosten ja työvoimaviranomaisten kanssa. Muilla paikkakunnilla työpaikkansa menettävien halukkuutta muuttaa Tampereelle Alprint koettaa lisätä yrittämällä vaikuttaa kaupungin asuntotilanteeseen.

Takala uskoo, että Alprint on käynnissä olevien muutosten ansiosta vuoden 2000 jälkeen paremmassa kunnossa kuin nyt. "Todennäköisesti työntekijämmekin ovat entistä osaavampia."

Hän toivoo, että graafisen alan kysyntä ja tarjonta tasapainottuvat. "Niin kauan kun on tuotantokapasiteetin ylitarjontaa, on erityisen tärkeätä olla paras", hän korostaa.

Uutena uhkakuvana on kansainvälisesti suurimpien yritysten kiinnostuminen Pohjoismaiden graafisen alan markkinoista. "Menestyvän yrityksen on oltava kokonaisuus, jolla on voimaa", Takala päättelee.