|
![]() |
|||||||||||||||||||||||||||||||||
Schibsted on mediajätti Helsinki (Kirjatyö 1998 - Arto Suninen) Norjalainen Schibsted on tehnyt viime vuodelta vuosikertomuksen, joka saattaisi voittaa kaikki kilpailut Suomessa. Sisältö on runsasta ja avointa, jotenkin norjalaista. Tarkalla lukemisella sen parissa saisi kulumaan parikin päivää. Tavoitekin kerrotaan heti alkuun: olla Skandinavian johtava mediatoimittaja lukijoille, katsojille ja mainostajille. Jotain viestii se, että Schibsted lukee Skandinaviaan kolme maata, Norjan, Ruotsin ja Tanskan. Schibstedin rakenteessa on jo yli 100 yhtiötä. Konserni on levittäytynyt kaikkiin
Pohjoismaihin ja muuallekin. Voitot painetusta mediasta Konsernin toiminnat on jaettu neljään ryhmään. Ensimmäiseen, Schibsted ASA:aan, on laitettu konsernin rahoitus ja kiinteistöt. Toisessa, Schibsted TV & Film Holdingissa on konsernin sähköinen viestintä ja elokuviin liittyvä toiminta. Tämä ryhmä jakaantuu neljään alakonserniin. TV-toimintaa Schibsted tekee paitsi Norjassa, niin myös Virossa. Sieltä omistetaan Kanal 2:sta 86 prosentin pääomaosuus. TV:hen, elokuvateattereihin ja videoiksi toimittaa elokuvia puoliksi ruotsalaisten kanssa omistettu Sandrew Metronome AB. Tällä konsernilla on yhtiö myös Suomessa. Metronome Film & Television Ab kerää suojiinsa Schibstedin TV- ja filmituotannon. Schibsted TV & Film Infastruktur AS huolehtii tarvittavasta tekniikasta. TV/Filmi -toimialan viime vuosi oli siinä mielessä hyvä, että tulos kääntyi plussalle. Kahtena edellisenä vuonna tappiota oli tullut rankasti. Schibstedin TV/Filmi pääsi yli 260 miljoonan markan liikevaihdolla 0,2 prosentin käyttökatteeseen. Kolmas ryhmä, AVIS, pitää sisällään painetun median. Sillä on lehtiä ja painoja pitkin Norjaa ja Ruotsia. Viime vuonna omistetuista lehdistä suurimmat olivat ruotsalainen Aftonbladet sekä norjalaiset Aftenposten ja VG, Verdens Gang. Arkilevikkiä Aftonbladetilla oli 407.900, Aftenpostenilla 286.163 ja VG:llä 370.115 kappaletta. Painettu media teki Schibstedille liikevaihtoa 3.470 miljoonaa markkaa. Kasvu on ollut huimaa, sillä vuoden 1995 liikevaihtoa kertyi vähän päälle 2.000 miljoonaa markkaa. Viimeisen kolmen vuoden aikana käyttökateprosentti on vaihdellut 12,3 ja 14,4 välillä. Tilikauden voitoksi jäi 433 miljoonaa markkaa. Painetun median taseesta on velkaa 65 prosenttia. Tämä vuonna painettu media paisuu entisestään, kun Schibsted osti Svenska Dagbladetin. Konserni omisti jo aikaisemmin puolet Tidningstryckarna Aftonbladet Svenska Dagbladet Ab:sta. Ostetusta lehdestä on Sanomat-WSOY saamassa alle 20 prosentin osuutta itselleen. Schibsted varautuu painetussa mediassa lisäkasvuun. Oslon Nydaleniin on valmistumassa pinta-alaltaan 41.000 neliön paino, joka kykenee 4,5 miljoonan kappaleen tuotantoon. Vuosikertomuksessa olevan kuvan perusteella voisi ulkonäöstä tulla mieleen Sanomien nouseva toimitalo. Neljänteen ryhmään kuuluu Schibsted´in multimedia. Sitä ruokkii käyttäjien määrän hurja kasvu. Norjassa vuoden aikana internet-yhteydet lisääntyivät 50 prosenttia ja käyttäjät 180 prosenttia. Konsernin multimedian suuri panostus on SOL, Skandinavia Online. Sitä käytetään Norjassa, Ruotsissa ja Tanskassa. Multimedian taloudellinen kehitys Schibstedillä on ollut heittelehtivää. Viime vuonna liikevaihto kuitenkin laski ja päätyi 135 miljoonaan markkaan. Vuonna 1995 liikevaihto oli vain 54 miljoonaa markkaa. Viime vuoden käyttökateprosentti romahti. Se oli miinukesella lähes 50 prosenttia. Vahva talous Painettu media, AVIS, kantaa Shcibsted-konsernin taloutta. Se on tunnusluvuilla tarkasteltuna vankassa kunnossa, vaikka laajentumisia ja tuotannollisia investointeja on tehty miljardikaupalla. Viime vuosi oli talouden kannalta eteenpäin menoa. Koko konsernin toiminta laajeni liikevaihdolla mitattuna 14 prosentilla. Liikevaihtoa kertyi 3,9 miljardilla markalla. Siitä jäi kulujen jälkeen käyttökatetta yli 16 prosenttia. Schibsted´in toiminta on tappiollisista haaroista huolimatta melkoisen tuottavaa. Arvion mukaan työn hyötysuhde liikkuu 1,70 paikkeilla, joka on hyvällä tasolla ja siinä näkyy konsernin suurehko mittakaava ja tehokkuus. Shcibstedin vuosikertomuksesta ei voi laskea konsernin tekemää arvonlisäystä, koksa käytössä on (Mariebergin ja Nokian) tapaan bruttokatteellinen laskelma. Siinä kulut esitetään epätarkasti ryhmiteltynä, suuressa klöntissä. Konsernin liikevoittoa eivät rahoistuskulut syöneet. Konserni sai hieman enemmän tuottoja rahoituksesta kuin maksoi. Voitto ennen veroja oli konsernilla 525 miljoonaa markkaa. Veroihin meni yli 170 miljoonaa markkaa. Toimintakertomus mainitsee veroprosentin nousseen 31:stä 33:een. Schibsted-konserni ei näytä tehneen tai ei saanut tehdä mitään sellaisia tilinpäätösjärjestelyjä, joita Suomessa käytetään. Schibstedin laajentumishalujen jatkumista ennakoi taseen hyvä maksuvalmius. Se oli vuoden lopussa quick ratiolla mitattuna 1,43, eli rahoitusomaisuutta oli siirtojen varalta (ehkä Svenska Dagbladetin ostoon). Kova kasvu lisäsi velkojen määrää. Liikevaihdon nousu piti kuitenkin velkojen suhteen toiminnan laajuuteen kurissa. Velkoja liikevaihdosta oli 44 prosenttia. Hyvä vuosi nosti konsernin vakavaraisuuden 50 prosenttiin. Eli hyvän rajalle. Hyvä talous salli myös henkilöstön lukumäärän kasvaa. Vuoden lopussa konsernissa työskenteli 2.780 henkeä. Emon arvo noussut Viime vuosi ei näkynyt Schibstedin osakkeen hinnassa voimakkaana. Sen hinta nousi Oslon pörssissä 8,9 prosenttia, kun koko pörssin kurssinousu oli 31 prosenttia. Arvonnousu oli tapahtunut jo aikaisemmin. Vuodesta 1992 kurssi on noussut 379 prosenttia. Yleinen nousu Norjassa on ollut 216 prosenttia. Schibstedista omistaa sen hallituksen puheenjohtaja Tinius Nagell-Erichsen 26 prosenttia Blommenholm Industrier AS:n kautta. Nagell-Erichsen on pitkänlinjan sanomalehtimies. Hän on ollut journalistina Aftenpostissa ja kirjeenvaihtajana Verdens Gangissa. Suurehkoja omistuksia Schibstedissa on amerikkalaisilla mm. Chase Manhattan Bankin kautta. Konsernijohtaja Kjell Aamot lainaakin amerikkalaisen ministerin näkemystä "Viiden vuoden kuluessa 50 prosenttia amerikkalaisesta työvoimasta työskentelee ammateissa, joita vielä ei edes ole." Aamot arvioi näkemyksen sopivan norjalaiseen mediamarkkinaan. STED ON MEDIAJÄTTI
|