Etusivu

Helsinki (Kirjatyö 1997 - Arto Suninen) Sanoma Osakeyhtiön vuosikertomus jäsentyy mielenkiintoisesti. Ensimmäiset kymmenen sivua sisältävät arvioita ja huolia suomalaisuudesta, viestinnästä, taloudesta, työstä, hyvinvoinnista, kilpailijoista ja ulkomaalaisomistuksesta. Varsin painavasti kirjoittaa hallituksen puheenjohtaja, ministeri Aatos Erkko. Hän näkee yhteiskunnan oman voiman olevan tärkein tekijä, kun olemassaolosta taistellaan tulevina vuosina. Hänen mukaansa taistelu on vasta alkamassa myös mediamaailmassa. Ministeri Erkko asettaa vastakkain myös laatu- ja vastuukysymykset, halpaviihteen ja kuvitellun korkean tuoton. "Yhteiskunnalle ja erityisesti toimittajakunnalle halpa käy laadun edellä, sisällön helppous ja tyhjyyskö houkuttelevat?"

Seuraavilla kymmenellä sivulla käydään läpi päätuotteet Helsingin Sanomat ja Ilta-Sanomat.

Seuraavat kolmekymmentä sivua pitävät sisällään tilinpäätöksen. Sivuilla Jaakko Rauramo vaatii toimitusjohtajan katsauksessaan: monopoleista eroon. Hänestä säätelypolitiikka johti tasapainottamiseen, jossa Nelosen saatua valtakunnallisen televisioluvan annettiin Aamulehden ja MTV:n liittymälle valtakunnallinen radiokanava. Toimitusjohtaja Rauramo vaatii "jotta tasapuolisuus ja oikeudenmukaisuus säilyisi, on välttämätöntä, että Sanoma Osakeyhtiö saa mahdollisuuden harjoittaa valtakunnallista radiotoimintaa". Markkinataloudessa tämä vaatimus on aivan oikein perusteltu ja ajan mittaan olisikin outoa, ellei radiokanavalupaa myönnettäisi.

Perinteitä ja henkilöstöä kunnioittaen on vuosikertomuksen lopusta varattu useita sivuja henkilöstörahastolle, neuvottelukunnille ja luottamus- ja työsuojeluhenkilöstölle.

Käyttökate yli 20 prosentin

Tulevan taistelun alla vallitsevassa tyvenessä teki Sanoma-konserni taloudellisesti arvioituna kelpo vuoden 1997.

Konsernin liikevaihto kasvoi 124 miljoonaa markkaa. Kasvu johtui Helsingin Sanomien levikki- ja ilmoitustuottojen lisäyksestä. Viimeksi mainittua kasvatti erityisesti työpaikkailmoittelu. Helsingin Sanomien nettomyynti oli 1.813 miljoonaa markkaa.

Ilta-Sanomien levikkikehitystä luonnehditaan erittäin myönteiseksi. Lehden bruttotuotot eivät kasvaneet, ja olivat 372 miljoonaa markkaa.

Konsernin liikevaihdosta Leijonajakelu teki 352 miljoonaa markkaa ja Lehtikuva 41 miljoonaa.

Tehdystä liikevaihdosta meni henkilöstökuluihin 35 prosenttia ja paperiin 15 prosenttia. Vajaat 30 prosenttia kuluista tuli vuokrista, ostetuista jakelupalveluista ja muista kuluista. Jäljelle jäi 22 prosenttia erinomaiseksi käyttökatteeksi. Markkoina käyttökatetta tehtiin 432 miljoonaa markkaa.

Sanoma-konserni ei viime vuonna kuluvaan omaisuuteen hirveästi investoinut, siksi poistot pysyivät 143 miljoonassa markassa. Niiden jälkeen liikevoitto oli 288 miljoonaa markkaa.

Sitä kasvattivat rahoitustuotot, joita kertyi 200 miljoonaa markkaa, osingoista, sijoituksista, kurssieroista ja korkotuotoista. Korkoihin ja rahoituskuluihin meni konsernilta 55 miljoonaa markkaa. Näiden jälkeen voitto oli noussut 433 miljoonaan markkaan.

Voitto kasvoi edelleen satunnaisilla tuotoilla 140 miljoonaa markkaa. Tästä 83 miljoonaa markkaa tuli Helsinki Medialta osuutena sen satunnaisista tuotoista. Yli 20 miljoonaa markkaa johtui reservin tuloutuksesta, eli jollain osakkuusyhtiöllä ei mennytkään niin huonosti kuin oli huomioitu.

Sanoma-konsernilla oli satunnaisia kuluja 37 miljoonaa markkaa.

Voitto ennen veroja oli siten 512 miljoonaa markkaa, josta verot lohkaisivat 97 miljoonaa markkaa. Tuloslaskelman viimeisen rivin voitoksi jäi 417 miljoonaa markkaa oman pääoman vahvistamiseen ja osinkojen jakoon.

Vuodelta 1997 hallitus esittää jaettavaksi osinkoja 42 miljoonaa markkaa, joka on tällä kertaa hieman enemmän kuin henkilöstörahastolle menevä voittopalkkio 23,8 miljoonaa markkaa. Sanoma Osakeyhtiö voisi jakaa enemmänkin omistajilleen. Jakokelpoista vapaata pääomaa on taseessa 1.668.477.801,90 markkaa.

Tase kasvoi yli 400 miljoonaa markkaa

Tulevaisuuteen ja taisteluun valmis yhtiö tarvitsee vahvan taseen arsenaaliksi. Sanoma-konsernilla taseen loppusumma nuosi 3,2 miljardista markasta 3,6 miljardiin.

Tonteilla, taloilla ja koneilla on tasearvoa 1.261 miljoonaa markkaa. Todellinen arvo on selvästi enemmän. Esimerkiksi Kiinteistö Oy Korkeavuorenkatu 30:n kirjapitoarvo on 15 miljoonaa markkaa.

Käyttöomaisuuden osakkeiden, lainasaamisten ja sijoitusten arvo on taseessa 1.577 miljoonaa markkaa. Näidenkin arvo on todellisuudessa ihan muuta. Mukana osakkeissa on mm. Sanoma Finance AG, jolla on noin 800 miljoonan markan sijoitussalkku Eurooppaan ja Pohjois-Ameriikkaan painotettuna, 40 prosenttia Helsinki Mediasta, 44 prosenttia Kymen Lehtimediasta, 23 prosenttia Rautakirjasta ja 20 prosenttia WSOY:stä.

Edelleen konsernitaseessa on lyhytaikaisia sijoituksia 351 miljoonaa markkaa.

Velkaa konsernilla oli viime vuoden lopussa 943 miljoonaa markkaa. Siitä pankkilainaa oli 47 miljoonaa markkaa. Eläkelainoja oli 323 miljoonaa markkaa. Korottomiksi arvioitavia velkoja oli noin 350 miljoonaa markkaa.

Koko taseesta Sanoma-konsernin vakavaraisuus kasvoi, ollen 74 prosenttia, joka alkaa olemaan suomalaista huippua.

Maksuvalmiuden tunnusluku QR näytti viime vuoden lopussa 1,61, joka kertoo maksuvalmiuden olevan kiitettävän.

Henkilöstörahastossa yli 100 miljoonaa markkaa

Henkilöstön osalta selkänojaa tuleville tapahtumille antaa paitsi Sanoma-konsernin erinomainen talous myös vaurastuva henkilöstörahasto. Vaurastuminen perustuu työn tuottavuuteen. Se oli viime vuonna nousussa, kun työn hyötysuhde kohosi 1,59:stä 1,66:een.

Rahastoon on kertynyt seitsemän ensimmäisen toimintavuoden aikana varoja 94 miljoonaa markkaa vuoden 1997 maaliskuun loppuun mennessä. Viime vuonna kesällä jäsenet nostivat rahasto-osuuksiaan 9,8 miljoonaa markkaa. Yhtiöstä poislähteneille maksettiin loppuosuutena 4,4 miljoonaa markkaa. Kun rahasto saa osuutensa vuoden 1997 tuloksesta, nousevat rahaston varat yli 100 miljoonaan markkaan.

Sanomien henkilöstörahasto on sijoittanut 49 prosenttia koti- ja ulkomaisiin osakkeisiin ja loput korkosijoituksiin.

Sanoma Osakeyhtiö -konserni