Etusivu

Helsinki (Kirjatyö 1998 - Arto Suninen) Mikäli raumalaisen Länsi-Suomi -konsernin viime vuoden tilinpäätöstä alkaa lukea taseesta, voivat polvet notkahtaa järkytyksestä. Taseen tunnusluvut ja joidenkin erien väliset suhteet vaikuttavat hirveiltä. Onneksi kuva konsernin taloudesta muuttuu sitä paremmaksi, mitä syvällisemmin lukuihin tutustuu.

Kovin pienet omat pääomat

Länsi-Suomi -konsernin taseessa erityistä huomiota herättää omien pääomien pienuus. Tästä syystä konsernin yhtiöitä on huojunut selvitystilan partaalla, ja on voinut olla sen piirissäkin. Esimerkiksi vuonna 1996 konsernin vapaa oma pääoma oli miinuksella kahdeksan miljoonaa markkaa. Kun sidotut omat pääomat olivat hieman päälle neljä miljoonaa markkaa, niin ne oli "syöty" kahteen kertaan.

Viime vuodelle tehtiin konsernissa tasejärjestelyjä. Kahden miljoonan markan vararahastolla peitettiin tappioita ja yhtiöön sijoitettiin pieni pääomalaina. Se voidaan lukea omaan pääomaan, jolloin mahdollinen selvitystila siirtyy loitommaksi.

Länsi-Suomi -konsernia on pyöritetty pitkälti velalla. Viime vuoden lopussa sitä oli 63 miljoonaa markkaa. Koska omat varat olivat vähäiset, niin vakavaraisuus oli todella heikko, vain vajaat kuusi prosenttia. Kehitys on yhdelle vuodelle ollut kuitenkin roimaa, sillä 1996 vakavaraisuus oli negatiivinen, eli taseen markasta ei ollut penniäkään omaa.

Velkoja Länsi-Suomi -konserni on kyennyt lyhentämään. Pitkäaikaiset velat lyhenivät yli kymmenen miljoonaa markkaa. Se on suhteessa erinomainen suoritus. Lyhytaikaiset velat säilyivät liki ennallaan.

Huojentavalta tuntuu huomata velkojen suhde liikevaihtoon. Suhteessa velat ovat 51 prosenttia liikevaihdosta, eikä se ole ihmeen paljon. Konserni pärjääkin melko pienellä taseella.

Velkojen lyhentäminen on pitänyt rahat melko tiukalla. Maksuvalmiuden tunnusluku QR osoittaa 0,55:tä. Se on tyydyttävä, mutta ei välttämättä heikko.

Tulorahoitus kelvollinen

Tuloslaskelmasta ei konsernia tunnistaisi samaksi, mitä edellä on kuvattu. Vaikka Länsi-Suomi -konsernin liikevaihto polki vajaassa 120 miljoonassa markassa, niin se teki kelvollisen käyttökatteen. Sitä jäi kulujen jälkeen melkein 16 miljoonaa markkaa, mikä on yli 13 prosenttia liikevaihdosta. Tosin avittamassa olivat 1,5 miljoonan markan liiketoiminnan muut tuotot. Kuluista pysyivät hyvin hallinnassa kaikki muut paitsi muut paitsi muut kulut. Ne kasvoivat pari miljoonaa markkaa.

Konsernin henkilöstö teki viime vuonna tuottavaa työtä. Työn hyötysuhde oli 1,40, eli sama kuin aikaisemmin.

Töissä konsernissa oli 72 kokopäiväistä ja 90 osapäiväistä. Osapäiväiset olivat kaikki jakajia. Muusta porukasta oli sivunvalmistuksessa 20 henkeä, toimituksessa 25, markkinoinnissa 19 ja hallinnossa 8.

Poistojen jälkeen liikevoittoa oli jäljellä 10 miljoonaa markkaa, sama kuin edellisvuonna. Tätä nakersivat velkaisen yhtiön korot ja muut rahoituskulut. Niitä maksettiin yli kolme miljoonaa markkaa. Joten liikevoitto riitti niihin hyvin.

Ylipoistojen jälkeen tilikauden voitoksi jäi melkein neljä miljoonaa markkaa. Siitä verot eivät vieneet käytännössä mitään: tilikauden välittömät verot olivat vain 929 markkaa.

Tuloksentekoon luotetaan

Konsernissa oli viime vuonna yksi helmi: Satatuote Oy. Se teki voittoa yli kahdeksan miljoonaa markkaa. Muista tytäryhtiöistä pääsivät lievästi plussalle Rauman Suorajakelu Oy, voittoa reilu tonni, ja Tähtisuora Oy, voittoa 300 markkaa.

Emo, Länsi-Suomi Oy, oli tappiolla yli 100.000 markkaa. Tappio johtui lähes kahden miljoonan markan annetusta konserniavustuksesta. Tyttäristä noin 80.000 markan tappiot tekivät Kirjapaino West Point Oy ja Rauman Toimistohotelli. Paikallisradio Ramona ja Länsirannikon Viestintä saivat aikaan molemmat noin 20.000 markan miinukset.

Emolle ei ollut iloa osakkuusyrityksistäkään. Sky-Invest Oy:n tappio oli 8.000 markkaa. Saman suurusluokan tappion teki Monitori Oy. Lännen TV Oy:n voitto oli alle satasen.

Vaikka konsernin liikevaihdosta tulee 23 miljoonaa markkaa muista Pohjoismaista ja muusta Euroopasta, niin sidokset ovat Rauman seutuun.

Länsi-Suomen toimintakertomus kertoo Rauman talousalueen talouden kehityksen hyvästä suunnasta. Erityisesti telakkateollisuuden noussut tilauskanta vaikuttaa tilanteeseen.

Emossa ei luoteta pelkästään ulkopuoliseen vetoapuun. Sanomalehti Länsi-Suomen mainitaan kehittyneen ulkoasultaan ja jutuiltaan parempaan suuntaan.

Tuloksia näkyi jo viime vuoden loppupuolella. Sanomalehti Länsi-Suomen loiva levikinlasku pienentyi. Paremmin lehdellä meni ilmoitusmyynissä. Millimetrit lisääntyivät yli seitsemän prosenttia ja tuotot yli kolme. Niinpä emon liikevaihto nousi lähes viisi prosenttia ollen 39 miljoonaa markkaa.

Emon hallitus odottaa tälle vuodelle seitsemän prosentin ilmoitustulojen kasvua. Levikinlaskun uskotaan pysähtyvän. Tämän vuoden sisäisinä toimina järkeistetään sivutaiton ja toimituksen välistä työtä.

Länsi-Suomi (konserni)