logo.gif (21112 bytes)

Etusivu



Karisto pääsi karilta

Helsinki (Kirjatyö 1998 - Arto Suninen) Laman jäljiltä varsin heikossa taloudellisessa tilanteessa ollut Karisto paransi viime vuonna tilannettaan lohduttomasta lupaavampaan suuntaan. Tilanteen parantumisen taustalla ovat kannattava toiminta, mutta ennen kaikkea taseen muutokset.

Toiminnan laajuus liikevaihdolla arvioituna säilyi kuitenkin lähes ennallaan. Myyntituotoista 35 prosenttia tuli kustannustoiminnasta . Karisto julkaisi 130 teosta, joista uutuuksia oli 111. Paperijalosteet tekivät myyntituotoista 11 prosenttia ja tilauskirjapaino 54 prosenttia. Liikevaihtoa Karisto keräsi hieman päälle 40 miljoonaa markkaa.

Tulevaisuuden kasvunäkymät ovat hallituksen mukaan Venäjällä, jonne suuntautuvan viennin arvioidaan kasvattavan myyntiä noin kymmenen prosenttia. Kariston hallitus arvioikin henkilöstömäärän kasvavan tämän vuoden aikana 6-8 hengellä.

Henkilöstön työ tuottoisaa

Viime vuonna henkilöstön keskimääräinen lukumäärä pysyi ennallaan. Kuitenkin vuoden lopussa oli neljä työntekijää vähemmän kuin vuotta aiemmin. Toimihenkilöiden lukumäärä kasvoi yhdellä.

Kariston maksamat palkat pysyivät suunnilleen ennallaan. Muuttuvat palkat alenivat joitakin satojatuhansia markkoja, mutta kiinteät palkat lisääntyivät saman verran. Henkilöstön aikaansaama tuottavuus mitattuna työn hyötysuhteella aleni hieman, vaikka se pysyi hyvällä tasolla, 1,67:ssä. Lievä heikkeneminen johtui siitä, että ulkopuolisia palveluja ostettiin melkein kahdella miljoonalla markalla enemmän kuin aiemmin. Ulkopuolisten palvelujen, alihankinnan, ostot ylittivät hieman muuttuvat palkat, joita oli melkein kahdeksan miljoonaa markkaa.

Käyttökate Karistolla aleni puoli miljoonaa markkaa. Viime vuonna markkoja jäi muuttuvien ja kiinteiden kulujen jälkeen 8,1 miljoonaa markkaa. Käyttökateprosentti pysyi yli kahdessakymmenessä.

Tulokseen tekivät merkittävän parannuksen muuttunut rakenne rahoitustuotoissa ja -kuluissa. Vuonna 1996 niihin hupeni yli kaksi miljoonaa markkaa, viime vuonna enää runsas miljoona. Osinkotuotot kasvoivat 400.000 markkaa ja korkokulut pienenivät yli puoli miljoonaa. Reilu 100.000 markan parannus tulokseen tuli satunnaisista tuotoista, jotka johtunevat osakkeiden myyntivoitoista.

Vajaan neljän miljoonan voitosta tehtiin järjestelynä puolen miljoonan markan ylipoisto. Kun tulos parani, niin verotkin kasvoivat ja niihin meni 1,1 miljoonaa markkaa. Aikaisemmalta tilikaudelta verot olivat alle 400.000 markkaa.

Tuloslaskelman viimeiselle riville jäi kaksi miljoonaa markkaa. Kariston hallitus esittää sen siirtämistä oman pääoman taseeseen, eikä osinkoa ilmeisesti jaeta.


Tase haaksirikkoinen

Osinkojen jakamatta jättämistä puoltaa Kariston heikko tase. Vuoden 1996 lopussa se oli erittäin huono. Huonous johtuu suuresta velkaantumisesta. Viime vuonna vakavaraisuus nousi kuitenkin selvästi. Se nousi yhdeksästä prosentista kuuteentoista. Samalla velkojen suhteellinen osuus liikevaihdosta aleni. Velkoja on kuitenkin 88 prosenttia liikevaihdosta eli 35,4 miljoonaa markkaa. Edellisenä vuonna velkoja oli melkein 40 miljoonaa markkaa.

Kariston omat pääomat ylittivät viiden miljoonan markan rajan. Myös varaukset vahvistuivat tehdyn ylipoiston johdosta 1,5 miljoonaan markkaan.

Vaikka velkaa riittää, niin maksuvalmiutensa Karisto onnistui pitämään hyvänä, jopa parantamaan sitä. Tunnusluvun QR arvoksi tuli 1,34.

Omat ja toisten rahat Karisto on käyttänyt lähinnä aineellisiin hyödykkeisiin, varastoihin ja rahoitusomaisuuteen.

Taseen suurin omaisuuserä on rakennukset, joiden tasearvo on 9,3 miljoonaa markkaa. Jossain tukalassa vaiheessa rakennuksiin tehtiin neljän miljoonan markan arvonkorotus tasetta kaunistamaan. Koneita ja kalustoja taseessa on kahdeksan miljoonaa markkaa. Niihin onkin investoitu varsin vähän, viime vuonna alle miljoona markkaa. Sillä saatiin uusittua painopinnanvalmistuksen kuvatyöasema ja taittoasema sekä hallinnon atk-järjestelmä.

Tänä vuonna kerrotaan tehtävän korvausinvestointi sitomoon.

Osakkeita Karistolla on vajaan kuuden miljoonan markan arvosta. Viime vuonna niitä myytiin yli 400.000 markalla ja ostettiin 750.000 markalla. Karisto omistikin vuoden lopussa 15 prosenttia Kiinteistö Oy Libristä, 11 prosenttia Libri-Logistiikka Oy:stä, 2 prosenttia Hämeen Sanomista, 23 prosenttia Häme-Mediat Oy:stä, 15 prosenttia Hämeenlinnan Paikallisradiosta ja 30 prosenttia Kirjapaino Jaarlista.

Melkoinen omaisuus on myös Kariston valmiiden tuotteiden varastossa, tasearvoltaan 4,8 miljoonaa markkaa. Tämä tekee yli kymmenen prosenttia taseen loppusummasta. Suunnilleen saman verran Karistolla on rahoja ja pankkisaamisia, joka sekin on oikestaan paljon, mutta kertoo jonkinlaisen liikkumatilan syntymisestä rahoitukseen.

Hieman enemmän liikkumatilaa syntyy, jos hallituksen näkemys vuoden 1998 tuloksen pysymisestä nykytasolla pitää paikkansa.

Laiva meinasi upota, vesilasti painaa vielä vuosia.


Karisto Oy

     1996    1997
Liikevaihto (mmk)        40,6       40,1
Käyttökate (%)        21,3       20,3
Nettorahoituskulut          2,2         1,2
Tilikauden voitto (mmk)          1,4         2,1
Quick ratio          1,18         1,34
Vakavaraisuusaste (%)          9       16
Velat / liikevaihto (%)        96       88
Työn hyötysuhde          1,72         1,67
Henkilöstö        74       74