|
![]() |
|||||||||||||||||||||||||||||||||
Henkilöstön
osaaminen Hämeen Sanomien kulmakivenä Helsinki (Kirjatyö 1998 - Arto Suninen) Toimitusjohtaja Arto Kajanto kuvaa katsauksessaan vuoden 1997 ulkoisia edellytyksiä talouskehitykselle poikkeuksellisen hyviksi. Kuluvana vuonna hän odottaa alan vakaan ja rauhallisen kehityksen jatkuvan. Tämä sekä Hämeen Sanomien tekemät tunnnusluvut kertovat siitä, mihin Suomen ja suomalaisten yritysten taloudenhoidossa on päästy. Keinoina ovat olleet yleisen taloudellisen toimeliaisuuden lisääminen, investointien huokutteleviksi tekeminen ja ihmisten luottamuksen kasvu. Tässä ympäristössä on vika jossain muualla, mikäli ei pärjää. Hämeen Sanomat pärjäsi hyvin. Toimitusjohtaja näkee sen johtuneen pitkäjänteisestä työstä. Siitä hän antaa kiitoksen ennen kaikkea osaavalle henkilöstölle mutta myöskin niille, jotka ovat yhtiössä työskennelleet aikaisemmin. Hämeen Sanomissa tahti jatkuu kovana ja työntäyteisenä. Rotaatioinvestointi on tulossa ja vuoden alussa aloitti verkkolehti. Myös Hämeen Sanomien 120-vuotisjuhla teettää töitä.
Hämeen Sanomat on pysynyt lestissään. Itse päälehti on lähes koko konserni. Sen lisäksi mukana ovat vain Hämeenlinnan Kaupunkiuutiset Oy ja 40 prosentin osuus Oy Paletti Ltd:stä. Niinpä yhtiö on organisoitu varsin perinteisen mallin mukaan. Toimintoja ovat levikki ja jakelu, ilmoittajapalvelu, toimitus ja taitto sekä tekniikka ja tuotanto. Levikkiään Hämeen Sanomat ei viime vuonna kasvattanut. Pieneneminen oli toisaalta vain 0,3 prosenttia. Tilaustuotot kuitenkin lisääntyivät, kun tilaushintaa korotettiin 3,3 prosentilla. Levikkimarkkinointi terästyy kuitenkin edelleen, sillä käyttöön otettiin Atex Media Solutionsin Cirix-järjestelmä. Hämeen Sanomat teetätti myös paljon tutkimusta Markkinatieto Oy:n ja Tilastokeskuksen kanssa. Oma jakelu piti huolen siitä, että lukijat saavat lehtensä varhaiskannossa. Arkisin Hämeen Sanomansa saa aamulla 96,5 prosenttia tilaajista ja sunnuntaiaamuisin peräti 99,2 prosenttia. Jakajia Hämeen Sanomilla oli palveluksessa vuoden lopussa 101 henkeä. Hämeenlinnaan tuli uusia kauppakeskuksia. Niiden siivityksellä ilmoittajapalvelujen myynti nousi melkein kuusi prosenttia. Ilmoitustuloja kertyi 35 miljoonaa markkaa. Viime vuonna ilmoittajapalvelu alkoi valmistautumaan vuoteen 2000 ottamalla käyttöön Enterprise-ohjelmat. Hämeen Sanomien toimitus keskittyi tuottamaan tehokkaammin paikallista aineistoa. Muuta aineistoa tulee osin Uutispalvelu UP:ltä, jonka asiakkaaksi Hämeen Sanomat siirtyi yhdessä kahdeksan muun maakuntalehden kanssa. Toimeliaisuutta tuli kahdesta laadun seurannan raportointijärjestelmän käyttöönotosta. Tämän lisäksi koko porukka oli koulutuksessa, joka edelsi uutta tekstijärjestelmää. Tekniikka ja tuotanto keskittyivät tietoliikenneyhteyksiin. Niiden tarve lisääntyi Kärkimedia-ilmoittelusta ja Länsiväylä-lehden painamisesta. Viimeksi mainittua painetaan sopimuksen mukaan ainakin tämä vuosi. Länsiväylään ja Hämeen Sanomiin käytettiin sanomalehtipaperia 2.827.324 kiloa ja väriä 37.940 kiloa. Näiden lukujen mukaan Länsiväylä-lehdet painoivat lähes 1,6 miljoonaa kiloa ja Hämeen Sanomat liki 1,3 miljoonaa kiloa. Jokainen jakaja kantoi siten keskimäärin vuoden aikana 12.740 kiloa Hämeen Sanomia. Ilmankos vuosikertomukseen on laitettu jakelutietojen viereen maailman vahvimman miehen Jouko Aholan kuva. Teksti ei kerro onko hän yksi yhtiön jakajista.
Vahvuutta löytyy myös Hämeen Sanomien taloudesta. Taseen lihakset ovat trimmissä. Konsernilla ei ole lainkaan pitkäaikaista velkaa. Lyhytaikaista on vain 12,3 miljoonaa markkaa, sekin suurelta osin korotonta. Viime vuoden aikana toteutettu osakeanti sotkee hieman lukuja, sillä osakemerkinnät on vielä kirjattu vieraan pääoman puolelle. Tästä johtuu vakavaraisuuden putoaminen 77 prosentista 72 prosenttiin. Todellisuudessa juurikaan vakavaraisemmaksi ei voi päästä, ellei ala myydä lehtiä velaksi; tilaa nyt maksa vuoden päästä. Investointeja enteilee maksuvalmiuden melkoinen hyppäys entistä paremmalle tasolle. Tämä käy ilmi QR:n noususta. Vuoden lopussa se oli 2,61. Rotaatio voitaneen uusia konsernin omilla rahoilla. Samalla käyttökate noussee, sillä vuokrakuluissa on rotaation leasingvuokria 1,7 miljoonaa markkaa. Jo nyt käyttökate kehittyi selvästi, kun markkoja jäi 12,6 miljoonaa markkaa. Vuotta aiemmin katetta jäi alle 10 miljoonaa markkaa. Käyttökateprosentti nousikin lähes kolme prosenttiyksikköä ollen 16 prosenttia. Koska koneita on hankittu leasingillä, eivät poistot olleet suuret. Niinpä liikevoittoa jäi 9 miljoonaa markkaa. Hyvä tase toi runsaat rahoitustuotot. Korkoihin kuluikin vähemmän kuin niitä saatiin. Rumentavan jäljen teki konsernin tuloslaskelmaan Paletin tappio. Siitä tuli Hämeen Sanomille miinusta melkein 900.000 markkaa. Kun konsernin investoinnit ovat olleet viime aikoina vähäiset, kävikin niin, että poistoeroa ja varauksia tuloutui tuloslaskelmaan. Verotkin nousivat ja niihin meni 3 miljoonaa markkaa. Tilikauden voitto hipoi seitsemää miljoonaa markkaa. Osinkoja hallitus esitti jaettavaksi "vain" vajaat kaksi miljoonaa markkaa. Ahneimmillaan oltaisiin voitu jakaa lähes 22 miljoonaa markkaa. Vauras yhtiö houkuttelee uusia omistajia. Viime vuonna Sanoma Osakeyhtiön intressipiiri tuli mukaan omistamaan Hämeen Sanomia. Toimitusjohtajan mukaan äänivaltaiset A-osakkeet ovat kuitenkin suurelta osin paikallisessa omistuksessa, jossa niiden uskotaan pysyvänkin. Osakkeenomistajia yhtiöllä oli 663.
|