Etusivu

Helsinki (Kirjatyö 1997 - Arto Suninen) Sanoma Osakeyhtiön hallituksen puheenjohtaja Aatos Erkko tuli näkyvästi esiin julkisuudessa samoihin aikoihin, kun hänen hallitsemansa yhtiö julkaisi vuosikertomuksensa. Puheenjohtaja Erkon näkemykset varsinkin kapitalismin kriisistä ovat herättäneet keskusteluun mukaan nekin tahot, jotka eivät kapitalismista muuta tiedä, kuin että sitä pitää joka käänteessä haukkua.

Toinen Erkon esille tullut näkemys koski henkilöstön palkitsemista. Henkilöstörahastonsa kautta Sanoma Osakeyhtiö on ollut palkitsemisen kehittämisen eturintamassa tässä maassa. Rahasto onkin saanut koko aukean viime vuoden kertomuksesta itselleen. Siinä esitetään voittopalkkiot ja yhtiön maksamat osingot vuodesta 1990. Ensimmäisenä vuotena osinkoja maksettiin yhtiön omistajille vajaat neljä miljoonaa markkaa. Samana vuonna rahasto sai 14 miljoonaa markkaa. Vuosina 1991 ja 1992 osingot olivat kooltaan kolmea, neljää miljoonaa markkaa, rahaston saamat voittopalkkioerät parin miljoonan markan luokkaa. Vuosina 1993, 1994, 1995 ja 1996 ovat yhtiön maksamat osingot kasvaneet neljästä miljoonasta markasta noin 13 miljoonaan. Samaan aikaan rahasto on saanut vuosittain kymmenestä miljoonasta liki 30 miljoonaan markkaan. Eli Sanoma Osakeyhtiön henkilöstörahasto on saanut noin kolme kertaa enemmän kuin omistajat osinkoina.

Henkilöstörahaston varat ovat kasvaneet tästäkin johtuen vuosittain. Vuoden 1996 lopussa varat olivat 74 miljoonaa markkaa huolimatta siitä, että viime vuonna sai rahastosta nostaa ensinnäisen kerran kunnolla rahaa lainmuutoksesta johtuen. Rahaston jäsenet nostivat viime vuonna osuuksistaan melkein kymmenen miljoonaa markkaa. Jälkikäteen nurinaa on tullut siitä, että jotkut olivat ajatelleet nostamisen olevan pakollista. Kukapa ei haluaisi pitää varojaan rahastossa, jonka tuotot ovat toisella kymmenellä prosentilla.

Rahastossa oli viime vuoden lopussa jäseniä 5454. Varat eivät jakaannu Sanomien rahastossa tasasuuruisina, mutta mikäli ne niin tekisivät, olisi keskimääräinen osuus noin 13.600 markkaa. Mikäli työssäoloaikaa olisi jäljellä vaikkapa 15 vuotta, nousisi henkilökohtainen osuus yli 100.000 markan eläkeikään ehdittäessä. Nykytuotoilla näin kävisi vaikka rahastoon ei edes tulisi uusia voittopalkkioita. Kun niitä tulevaisuudessa kuitenkin sinne kertyy, niin Sanoma Osakeyhtiöstä eläkkeelle lähtevä ja osuutensa nostava saa tavallisesta palkansaajasta lottovoitolta tuntuvan summan ihmisarvoista eläkeaikaa varten.

Millainen on kohtuullinen yhtiö?

Varsinkin viime laman vuosina kyseltiin, ja vieläkin, palkansaajien taholta millaisessa taloudellisessa tilassa ja asemassa työnantajayritys on hyvä? Vastauksena useilta tahoilta oli se, että yhtiöllä tulee olla vahva tase ja kannattavuutta. Viimeksi mainittua parannettiin maltillisilla yleiskorotuksilla. Jopa niin hyvällä menestyksellä, että siitä näyttää tulevan kestohitti työmarkkinoiden kolmikantaan.

Annettu vastaus kysymykseen ei näytä kuitenkaan yleisemmin toimivan tasevahvuuden osalta. Entistä ahneemmat, kasvottomat pääomien kourijat toteuttavat johtoajatustaan "heti kaikki mulle nyt". Hyvän kannattavuuden kassavirta solisee taseen kautta kohtuuttoman suurena käenpojille.

Jos pitäisi löytää esimerkkiyhtiö työntekijäpuolen kyselijöille taloudellisessa mielessä, niin se voisi olla Sanoma Osakeyhtiö. Perusteluna olisi se, että yhtiössä tulosta tekevät henkilöstö ja pääomat sekä niiden yhdistelmät. Pääoma ei virtaa yhtiöstä ulos, vaan se on muodostanut yhden liiketoiminta yksiköistä, Sanoma Finance´n. Sekin osa pääomista mikä ulos menee, menee edellä kuvatulla tavalla jakaantuen.

Huonosta esimerkistä kävisi yhtiö, jossa pääomat syrjäyttävät työtä kannattavuuden aikaansaamiseksi. Katteista reilu osa menee poistoihin ja rahoittajille korkoina. Sekin mitä jää jäljelle jaetaan suurimmaksi osaksi osinkoina, eikä paljoakaan jätetä tasetta vahvistamaan.

Henkilöstökululaskelma poistunut

Sanoma Osakeyhtiön vuosikertomus on siitä poikkeuksellinen, että sen ulkoasu ei ihmeemmin ole viime vuosina muuttunut. Sen sijaan sen henki on. Viime vuodelta sivuja on annettu paitsi henkilöstörahastolle myös Sanomain Kerho ry:lle, neuvottelukunnille, luottamus- ja työsuojeluhenkilöstöille sekä yhdistyksille.

Harrastekerhoissa on pelattu jääkiekkoa (ja voitettu ainakin Zoom 14-1), piirretty, kuntonyrkkeilty, tanssittu ja ties mitä. Sanomain Kerho ry:n taustasta kerrotaan toimitusjohtaja Eljas Erkon aloitteen olleen vuonna 1946 sijoituksena epävarman. Edelleen todetaan, että "viisikymmentä vuotta myöhemmin on tieteellistäkin näyttöä siitä, että aktiivinen vapaa-ajan vietto, sosiaalinen menestys ja tuloksellinen työskentely ammatissa ovat vuorovaikutuksessa keskenään".

Voisiko olla niin, että tämä havainto on poistanut yhtiön vuosikertomuksesta siinä aikaisemmin mukana olleen sivunkokoisen laskelman siitä, mitkä ovat henkilöstön aikaansaamat kustannukset. Tämäkään ei riitä, eikä henkilöstärahasto, sillä toimitusjohtaja Jaakko Rauramo kirjoittaa, että ennustettua heikompi taloudellinen tilanne ja markkinat sekä yhtiössä tehdyt muutokset ovat vaatineet henkilöstöltä paljon. Edelleen hän kiittää kaikkia niitä erittäin lämpimästi, jotka ovat suhtautuneet myönteisesti ja antaneet työpanoksensa muutoksen läpiviemisessä.

Nämä mainitut muutokset ovat johtuneet siitä, että yhtiö siirtyi prosessiorganisaatioon. Siinä tuotanto ja teknologia siirrettiin Helsingin Sanomain alaisuuteen. Samalla Ilta-Sanomista tuli tuotannon asiakas. Muutoksen yhteydessä mm. sivunvalmistus digitalisoitiin.

Rahoitustuotot lähes 150 miljoonaa markkaa

Sanoma konsernin toiminnan laajuus liikevaihdolla mitattuna ei juurikaan kasvanut. Kun liikevaihto kertyi vuonna 1995 vähän vajaat 1.800 miljoonaa markkaa, niin viime vuonna päästiin niukasti saman rajan yli. Sen sijaan konsernin kulut kasvoivat hieman liikevaihtoa enemmän. Paperin kulutus ja hinta nousivat. Aineisiin ja tarvikkeisiin konserni käytti vajaat 330 miljoonaa markkaa, josta paperiin kului noin 290 miljoonaa. Muihin kuluihin konserni käytti 20 miljoonaa edellisvuotta enemmän ja henkilöstökuluihin 10 miljoonaa markkaa. Konsernin suoriteperusteiset palkat olivat viime vuonna 501 miljoonaa markkaa, josta toimitusjohtajalle ja hallituksen jäsenille meni 4,9 miljoonaa.

Kulujen jälkeen jäi viime vuodelta käyttökatetta 316 miljoonaa markkaa. Käyttökateprosentiksi tuli 17, mikä on kolme prosenttiyksikköä vuotta aikaisempaa heikompi mutta kuitenkin erittäin hyvällä tasolla.

Käyttökatteen kanssa saman suuntaisesti käyttäytyi henkilöstön tuottavuus työn hyötysuhteella mitattuna. Se aleni 1,59:stä 1,52:teen, eli jokaista henkilöstökulumarkkaa kohden jäi 52 penniä "yli". Sama näkyy konserni vuosikertomuksessa esitetyssä käyrässä. Siinä konsernin arvonlisäys on jaettu henkilömäärällä. Vuonna 1987 tehtiin keskimäärin noin 240.000 markaa henkeä kohden arvonlisäystä. Vuonna 1995 ylitettiin 380.000 markan raja henkeä kohden ja viime vuonna jäätiin hieman alle.

Sanoma konsernin pääomien tuotot näkyvät tuloslaskelman rahoitusta koskevassa kohdassa. Viime vuonna osinkotuottoja tuli yli 31 miljoonaa markkaa, korkotuottoja yli 61 miljoonaa, muita rahoitustuottoja 33 miljoonaa markkaa. Edelleen tuottoihin luettiin osuudet osakkuusyhtiöiden, omistus 50-20 prosenttia, tuloksista. Niitä kertyi yli 43 miljoonaa markkaa. Kun korko- ja muut rahoituskulut olivat noin 34 miljoonaa markkaa, niin Sanoma Finance toimii tehokkaammin kuin suomalaiset, tavalliset pankit. Konsernin nettorahoituskulut olivat voiton puolella vajaat 103 miljoonaa markkaa.

Tuloslaskelman loppupäässä ei voittoa juurikaan järjestelty. Konsernin välillisten verojen, 73 miljoonaa markkaa, jälkeen jäi tilikauden voitoksi 257 miljoonaa markkaa.

Sanoma-konsernin vakavaraisuus huippua

Voiton siirtyminen taseeseen ja viime vuonna tapahtunut velkojen pieneneminen nostivat jo ennestäänkin vahvaa vakavaraisuutta. Vuonna 1995 se oli  67 prosenttia, mistä se nousi 71 prosenttiin. Mikäli konsernin veloista vähennettäisiin alalle tyypillisesti saadut ennakkomaksut pois, niin vakavaraisuus nousisi parilla prosenttiyksiköllä. Suurimmat velat konsernilla ovat eläkelainat. Toinen suuri erä on laskennallinen verovelka, joka on saatu aikaan jakamalla varauksia verovelan lisäksi omaan pääomaan. Rahoituslaitoksilta Sanoma-konsernilla oli lainaa viime vuoden lopussa 145 miljoonaa markkaa.

Rahoituksen vahvistuminen näkyi myös maksuvalmiudessa. Quick ratio nousi 1,9:ään, eli jokaista lyhytaikaista velkamarkkaa kohden rahoitusomaisuutta oli 1,90 markkaa. QR:n voimakas nousu kertoo yleensä varautumisesta tuleviin maksuihin. Niitä tulee ainakin Sanomatalosta, jonka rakentaminen etenee.

Tulevaisuuden tekijät

Suurimmat bruttotuotot konsernille teki Helsingin Sanomat, 1511 miljoonaa markkaa. Siinä oli nousua kolme prosenttia. HS:n levikki arkisin saatiin lievään nousuun, kun sunnuntaitilaajat houkuteltiin NYT-liitteellä ostamaan myös arkinumerot.

SanomaPrintistä tehtiin viime vuonna markkinointiyhtiö ja sen myynti oli liki 80 miljoonaa markkaa. Helsingin Sanomain Lehtipaino teki mm. Venäjälle Argument I Fakty ja Extra M lehtiä. Kotimaassa tehtiin Veikkaajaa, Kirkkoa ja Kaupunkia ja Maaseudun Tulevaisuutta.

Ilta-Sanomien levikin kehitys mainitaan myönteiseksi. Viikonvaihdelevikki nousi edellisestä vuodesta yli 17 prosentilla, syynä oli hinnnanpudotus kympistä seitsemään markkaan. Iltiksen yhteydessä muistetaan mainita ero Aamulehti-yhtymän Iltalehteen.

Paljon työllistävä Leijonajakelu Oy teki ensimmäisen täyden tilikautensa viime vuonna. Liikevaihtoa se keräsi 335 miljoonaa markkaa 1614 jakajan ja 49 toimihenkilön voimin. Yhtiö laajensi toimintaansa myös Lappeenrantaan hankkimalla 20 prosentin osuuden Etelä-Karjalan Jakelu Oy:stä.

Konsernin tytäryhtiöistä pärjäsi hyvin myös Lehtikuva Oy, jonka kilpailija Pressfoto meni konkurssiin. Lehtikuvan liikevaihto oli 35 miljoonaa markkaa, henkilöstöä 64.

Sanoma-konsernilla on vahva osuus kansallisessa viestinnässä osakkuusyhtiöiden kautta. Helsinki Media Company Oy:stä omistus on 40 prosenttia, Kymen Lehtimedia Oy:stä 49 prosenttia ja Suomen Tietotoimisto Oy:stä 21 prosenttia. Uusin osakkuusyhtiöistä on Keski-Suomen Media Oy. Siitä omistusosuus on 22 prosenttia. Suurin omistaja yhtiössä on Keskisuomalainen Oy. Uusi osakkuusyhtiö omisti vuoden lopussa Savon Sanomat Oy:stä noin 65 prosenttia. Tänä vuonna lopuista osakkeista on annettu muille omistajille lunastustarjous. Samoihin aikoihin Savon Sanomat Oy osti pieksämäkeläisen Lehtisepät-konsernin.

Emoyhtiö omistaa lisäksi Rautakirja Oy:n osakkeita yli miljoona kappaletta, UPM-Kymmene Oy:n osakkeita 1,6 miljoonaa kappaletta ja WSOY:n osakkeita yli kaksi miljoonaa kappaletta.

Toimitusjohtaja otsikoi "Kehity tai kuihdu". Jälkimmäinen on ollut viime vuosina monen muun kohtalo.

Sanoma Osakeyhtiö -konserni