Etusivu

Helsinki (Kirjatyö 1997 - Arto Suninen)  Yläsavolainen IS-Yhtymä on suuntautunut voimakkaasti alueensa ulkopuolelle. Siellä on jo yli 70 prosenttia asiakkaista. Tähänkään ei yhtymä aio tyytyä. Huolimatta siitä, etteivät vuoden 1995 taloudelliset tunnusluvut nyt kovin hyviä olleet, ryhtyi yhtymä investoimaan.

IS-Yhtymän 16 miljoonan markan investointi on yhtiön historian toiseksi suurin tuotantokoneisiin. Tällä rahalla hankitaan heatset-painolinjan laajennus laitteineen. Niihin kuuluvat mm. limivirtaleikkuri ja värinhallintajärjestelmä. Laajennus nostaa kerralla tuotettavan sivumäärän 32:een. Laajentumisen ja investoinnin onnistumisen varmistamiseksi yhtymän painossa toteutettiin GRAM-hanketta ja ISO-9002 projektia.

Kolme tukijalkaa

IS-Yhtymä muodostuu kolmesta toimialasta. Suurimpana säilyi toistaiseksi viestintä. Se koostuu Iisalmen Sanomista, neljästä paikallislehdestä ja Radio Salmisesta. Viestinnän liikevaihto oli viime vuonna 39 miljoonaa markkaa. Nuosua tuli rapian päälle kolme prosenttia. Näin kävi siitäkin huolimatta, että lehtien levikit olivat ilmeisesti alenevia. Iisalmen Sanomien levikki putosi vuoden 1994 levikintarkastukseen verrattuna noin tuhannella kappaleella. Kuitenkin päälehden ilmoitusmyynti ja volyymi kasvoivat selvästi.

Paikallislehdistä liikevaihdolla mitattuna suurin oli Pielaveden ja Keiteleen Sanomat Oy. Sen liikevaihto lähestyi kolmea miljoonaa markkaa. Pienin lehdistä oli samalla mittarilla Salmetar-lehti. Liikevaihtoa tuli vajaat 1,5 miljoonaa markkaa. Lehdessä alettiin valmistautua 100-vuotisjuhliin, sillä Salmetar perustettiin 1897.

Viestintäryhmässä Ylä-Savon Radio Oy teki 60.000 markan tappion pyörittämällä Radio Salmista. Viime vuoden lopulla radiossa otettiin käyttöön automaatiojärjestelmä. Se mahdollistaa miehittämättömän studiotoiminnan kellon ympäri.

Toinen tukijaloista, IS-paino, on kasvattanut liikevaihtoaan vuosi vuodelta. Viime vuonna se jäi viestinnästä vain vajaan miljoona markka, kun liikevaihtoa kerättiin yli 38 miljoonaa markkaa. IS-painon kasvu jäi silti lähes nollaksi.

Yhtymän kolmas ja uusin tukijalka, IS-Vet Oy kasvoi kuitenkin yli 15 prosenttia. Liikevaihtoa yhtiölle tuli melkein 19 miljoonaa markkaa. Eikä kasvu taida pysähtyä, sillä tämän vuoden keväällä tapahtui laajentumista yristysostolla. IS-Vet hankki yli 90 prosentin osuuden Didacta Oy:stä. Ostettu yritys toimittaa opetusvälineitä ammatillisiin ja teknisiin oppilaitoksiin. Opetusvälineissä onkin kasvunvaraa, kun laman aikana ne on kulutettu loppuun. Panostusta uusimpaa tukijalkaan kuvaa yhteistyö Amsterdamin ja Jyväskylän yliopistojen kanssa.

Emon vakavaraisuus aleni

IS-Yhtymä Oy, eli emo, pitää sisällään Iisalmen Sanomien ja painon toiminnan. Yhdessä ne tekivät liikevaihtoa reilut 70 miljoonaa markkaa. Siitä meni muuttuviin kuluihin 73 prosenttia. Kiinteisiin kuluihin käytettiin 17 prosenttia liikevaihdosta, jolloin käyttökatteelle jäi kymmenen prosenttia. Markkoina se teki seitsemisen miljoonaa. Edelliseen vuoteen verrattuna kustannuserät pysyivät kuta kuinkin samoina lukuunottamatta kiinteiden kulujen palkkoja ja muita kiinteitä kuluja. Niinpä käyttökateprosentti heikkeni yhdellä prosenttiyksiköllä aikaisempaan vuoteen verrattuna. Kiinteiden palkkojen nousu alensi myös työn hyötysuhdetta 1,24:stä 1.18:aan.

Emon käyttökatteesta veivät suunnitelman mukaiset poistot yli viisi miljoonaa markkaa. Näiden jälkeen emo sai vajaan miljoonan korko- ja osinkotuottoja. Vastaavat kulut olivat kuitenkin yli kaksi miljoonaa markkaa, jolloin emon nettorahoituskuluiksi jäi puolitoista miljoonaa markkaa.

Emo järjesteli tilikauden tulostaan tekemällä 2,5 miljoonan markan ylipoiston. Samalla tehtiin varausten purkua taseesta vastaavalla summalla, joten järjestelyt menivät päittäin. Niiden ja 140.000 markan verojen jälkeen tuloslaskelman viimeiselle riville jäi 200.000 markkaa. Osingonjaoksi esitettiin 170.000 markkaa. Eli ainakaan tältä osin tasepuskuria ei vahvistettu.

Siihen olisi ollut perusteluja. IS-Yhtymä Oy:n tase voisi olla huomattavasti parempikin.

Emon maksuvalmius aleni viime vuonna. Siitä kertoo quick ratio, joka muuttui 0,9:sta yhden kymmenyksen heikommaksi. Suurempi muutos tapahtui vakavaraisuudessa. Se putosi alle 40 prosentin. Emon pitkäaikaiset velat olivat vuoden lopussa 31 miljoonaa markkaa ja lyhytaikaiset melkein 20 miljoonaa markkaa. Omat pääomat yhtiöllä olivat "vain" 10 miljoonaa markkaa.

Konsernissa työn tuottavuus nousi

Vaikka emolla tunnusluvut pääsääntöisesti heikkenivät, kuten investoitaessa tapahtuu, niin konsernilla edes jotkin luvuista vahvistuivat.

Konserni laajensi toimintaansa, kun liikevaihto nousi viidellä miljoonalla markalla. Kuitenkaan se ei aivan sadan miljoonan markan rajaa rikkonut.

Käyttökatemarkkojakin jäi enemmän. Niitä kertyi yli 11 miljoonaa markkaa. Yhdeksitoista tuli konsernin käyttökateprosenttikin.

Myös koko konsernilla meni enemmän rahaa rahoituskuluihin kuin rahoitustuottoja tuli. Nettorahoituskulut olivat melkein kolme miljoonaa markkaa. Se kielii siitä, että velkaa on. Sitä löytyi taseesta 65 miljoonaa markkaa, melko paljon suhteessa toiminnan laajuuteen.

Koska velkaa on reilun puoleisesti, ei vakavaraisuuskaan riemastuta. Sitä oli 34 prosenttia, jossa on heikennystä edellisvuodesta viisi prosenttiyksikköä.

Velat, korot ja investointimaksut pitivät maksuvalmiutta välttävänä, kun quick ratioksi tuli 0,7.

Työn tuottavuus kuitenkin nousi, sillä sitä mittaava hyötysuhde petrasi 1,29:ään.

Vahdin- ja nimienvaihto

IS-Yhtymässä tapahtui vahdinvaihto tämän vuoden alussa. Yhtymää yli kolmekymmentä vuotta palvellut toimitusjohtaja Niilo Hyvönen jäi eläkkeelle. Hänen viimeisenä vuotenaan toimitusjohtajana ei tunnuslukuja tyydytty parantamaan, mikä olisi ollut mahdollista, vaan luomaa investoinneilla laajentumispohjaa. Yhtymä tähtääkin voimakkaammin vientiin. Tämän johdosta viestintäryhmästä tehtiin IS-MEDIA ja painosta IS-PRINT.

Yhtiön mahtipontisessa hallintoneuvostossa istuu 18 henkilöä. IS-Yhtymä Oy:n kokoisesta yrityksestä senkin luulisi voitavan viedä.

IS-Yhtymä (konserni)