Etusivu

Helsinki (Kirjatyö 1997 - Arto Suninen) Perinteisesti hyvin vakavarainen Edita-konserni ei viime vuonna rahojaan tuhlannut, mutta ei jäänyt myöskään aloilleen seisomaan.

Toimitusjohtaja Mikko Suotsalon katsauksessa mainituista toiminnan kulmakivistä vahvistettiin laadukkuutta hankkimalla kirjapainon ja graafisen toiminnoille ISO 9001-sertifikaatit. ISO 9002-standardin oli tytäryhtiö Oy Kvartto Ab saanut jo edellisenä vuonna.

Tämän vuoden tavoitteena Editalla on saada sertifikaatti ISO 14001-ympäristöjärjestelmästä. Se ja Joutsenmerkin käyttöoikeus tukevat ympäristön kuormituksen vähentämistä.

Liikkeenjohdon suomenkieltä

Muuttuminen valtion liikelaitoksesta osakeyhtiöksi näkyy toimitusjohtajan katsauksessa myös käytetyssä suomenkielessä. Sellaisia sanoja kuin partneri, missio, partnership ja reagointinopeus ei aikaisemmin esiintynyt. Toisaalta mukaan on mahtunut myös ärsyttävä sana "yhteistyökumppani".

Toinen merkittävä muutos on viime vuoden toimintakertomuksessa henkilöstön lähes totaalinen katoaminen. Siinä ei ole mitään väärää, että 32 sivuisessa pumaskassa mainitaan asiakkaat toistakymmentä kertaa. Mutta siinä on, kun henkilöstö tulee esille kolme kertaa kuluina tilinpäätöksessä, kerran toimitusjohtajan kertomuksessa sanoin "kiitän henkilökuntaa", kerran painon esittelyssä "henkilöstön osaaminen" ja pari kertaa hallituksen toimintakertomuksessa lueteltaessa maksettuja palkkoja henkilömäärineen. Kuvistakin vain jokunen viestii työntekemisestä.

Mitään ei kerrota yt-toiminnasta, hallintoedustuksesta, eikä muustakaan henkilöstön toiminnasta. Tähän ei pitäisi olla ulkopuolisen silmin perusteita. Liikevaihtokin kohosi henkilöä kohti tasan puoleen miljoonaan markkaan. Vuonna 1995 sitä tehtiin 467.000 markkaa nuppia kohden. Samalla henkilöstön lukumäärän kehitys oli maltillista. Konsernissa porukka väheni yhdellä. Emoon tuli kymmenen henkeä lisää.

Kehityksen oltua tämän suuntaisen, nousi työn hyötysuhde konsernissa 9 penniä jokaista henkilökulumarkkaa kohden. Emoyhtiössä nousu oli yhtä suuri.

Konsernirakenne puretaan

Vielä viime vuonna Edita-konserni rakentui siten, että itse emona oli Oy Edita Ab. Tytäryhtiöitä olivat Oy Kvartto Ab, PG-Lomake Oy, Jetpoint Oy, A/S Paraprint ja Oy Diginor Ab. Yhdeksi tyttäreksi tuli viime vuoden lopussa Oy Digistar Ab. Sen Edita perusti yhdessä Valtameri Osakeyhtiön kanssa tammikuussa 1996. Valtameri luopui osuudestaan vuoden lopussa.

Vaatimattomana osakkuusyhtiönä oli Oy Paraforms Ab.

Tämän vuoden kuluesa konsernirakenne pyritään purkamaan ja kaikki kotimaiset yhtiöt yhdistyvät yhdeksi yhtiöksi.

Tytäryhtiöistä tilinpäätöksessä pääsi plussalle vain Kvartto 900.000 markalla. Tappioista suurimman teki Digistar. Miinusta kertyi yli 930.000 markkaa, johtuen todennäköisesti toiminnan käynnistämiskustannuksista. Toiseksi suurin tappio tuli ulkomaisen A/S Paraprintin osalle, 130.000 markkaa. PG-Lomakkeen tappio oli alle satatuhatta markkaa ja Jetpointin reilu kymppitonni.

Liikevaihdolla mitattuna suurimman liiketoiminta-alueen roolista kilpailivat kirjapainoryhmä ja lomakeryhmä. Molempien liikevaihto oli hieman vajaat 190 miljoonaa markkaa, kirjapainojen periessä niukan voiton. Kirjankustantamisesta liikevaihtoa tuli 57 miljoonaa markkaa. Melkein 34 miljoonan markan liikevaihtoon ylsi lehdenkustantaminen.

Kotimaa näytteli Editan myynnissä entistä vahvempaa asemaa. Suomesta kerättiin 377 miljoonaa markkaa liikevaihtoa. Ulkomailta sitä tuli "vain" 15 miljoonaa markkaa, joka oli yli puolet vähemmän kuin vuotta aiemmin.

Konsernin tulos liki tuplaantui

Kaiken kaikkiaan konsernin liikevaihto päätyi 393 miljoonaan markkaan. Siinä tapahtui reilu kasvu, kun vuoden 1995 liikevaihto oli 367 miljoonaa. Edita-konsernikaan ei hankkinut kasvua katteista tinkimällä. Käyttökatemarkkoja jäi niitäkin selvästi aikaisempaa enemmän, eli 60 miljoonaa. Kun kahta viimeista vuotta tarkastelee käyttökateprosentilla, niin kannattavuuden nousu näkyy selvästi. Käyttökateprosentti kipusi vajaasta kolmestatoista yli viidentoista. Osin selitys tulee aikaisemmin mainitusta tuottavuuden kasvusta, osin ainekustannusten alenemisesta.

Korkoja konserni sai hieman enemmän kuin niitä maksoi. Suunnitelman mukaisia poistoja tehtiin vajaalla 34 miljoonalla markalla. Niiden päälle tuli vielä ylipoistoja kolmisen miljoonaa markkaa.

Välittömiä veroja kohdistui konsernille yli kuusi miljoonaa markkaa. Niiden jälkeen tuloslaskelman viimeiselle riville jäi 17 miljoonaa markkaa, melkein puolet enemmän kuin vuonna 1995.

Konserni olisi voinut tehdä paremmankin tuloksen. Sen vakavaraisuus säilyi 77 prosentissa. Osan vakavaraisuudesta muodostivat yli yhdeksän miljoonan markan varaukset taseessa. Niitä purkamalla tulos olisi kasvanut.

Konsernin maksuvalmius quick ratiolla mitattuna nousi sekin, päätyen 1,4:ään. Toisaalta Edita-konsernin velkarakenne on senkaltainen, että huonommallakin pärjäisi. Lainoista 12 miljoonaa markkaa oli eläkelainoja ja melkein 50 miljoonaa markkaa korottomiksi arvioitavia. Koko 75 miljoonan velkapotista korolliseksi velaksi jäisi vain reilut 14 miljoonaa markkaa.

Emoa rasitti konserniavustus

Emoyhtiön liikevaihto jäi sata miljoonaa markkaa konsernin vastaavasta. Eniten toimintakuluista nousivat ulkopuoliset palvelut. Niitä ostettiin viime vuonna melkein 26 miljoonalla markalla. Vuonna 1995 niihin kului 14 miljoonaa markkaa. Samalla kun alihankinta lisääntyi, eivät henkilöstökulut juurikaan nousseet. Niissä nousu oli vain miljoona markkaa, vaikka henkilöstön lukumäärä emossa kasvoi. Kun näin kävi, niin emon käyttäkateprosentti lähestyi komeasti 18 prosenttia. Käyttökatemarkkoja jäi kymmenen miljoonaa markkaa enemmän.

Emolla rahoitustuotot olivat varsin runsaat. Niitä tuli osinkotuotoista 2 miljoonaa markkaa, korkotuotoista yli miljoona ja konsernin sisäisistä koroista melkein miljoona. Korkokulujen ollessa hieman päälle miljoona markkaa, kävi niin että rahoitustuotot ylittivät vastaavat kulut.

Rahoituksen jälkeen voitto oli 32 miljoonaa markkaa. Se putosi, kun emo antoi tyttärilleen konserniavustusta liki kuusi miljoonaa markkaa. Vuotta aiemmin avustus oli lähes kaksi miljoonaa.

Tilikauden voitoksi emolla jäi kuitenkin 20 miljoonaa markkaa, joka oli viisi miljoonaa edellisvuotta suurempi.

Emon taseen loppusumma oli viime vuoden lopussa 328 miljoonaa markkaa. Konsernilla se oli vain neljä miljoonaa, joten emon ja konsernin taseissa ei juurikaan eroja ole. Sen verran kuitenkin, että emon maksuvalmius oli hieman parempi ja parani vuodesta 1995.

Tulevaisuuden päätöksiä

Edita arvioi itse kuluvan vuoden olevan kansantalouden ja alan näkymien osalta suotuisat paranevalle tuloskehitykselle. Tästä huolimatta viime vuosi meni ilman suurempia investointeja. Niihin käytettiin konsernissa bruttona 32 miljoonaa markkaa eli lähes suunnitelman mukaisten poistojen verran.

Tytäryhtiöiden tulokset nousevat nykyisessä talouskehityksessä plussalle. Jos eivät nyt nouse, niin milloin sitten. Samalla käy niin, etteivät niiden tappiot ole vähentämässä verojen määrää.

Editalla alkaakin olla edessään tilanne valita verojen runsaampi maksaminen tai huomattavan investoinnin tekeminen. Jotkut ovat tulkinneet vahvan tuloskehityksen olevan valmistautumista Editan osakkeiden myymiseen valtiontalouden paikkaamiseksi.

Jos Rautaruukista ja Kemirasta voisi jotain arvioida, niin yksityistämisen aika ei ole vielä. Nämä kaksi yhtiötä tekivät nimittäin ensin erittäin suuret investoinnit, jotka heikensivät tunnuslukuja.

Nokita Edita!

Edita-konserni