Etusivu

Helsinki (Kirjatyö 1997 - Arto Suninen) Tamperelaispohjainen Aamulehti-yhtymä on änkeämässä Helsingin keskustaan Eduskuntatalon ja nousevan Sanoma Osakeyhtiön lasisen talon väliin. Tämän se tekee ryhtymällä yhteistyöhön Nokian, Suomen PT Oy:n, Sokoksen ja MTV:n kanssa Nykytaiteen Museon sponsoroinnissa. Ensimmäisiä yhteistyön tuloksia on Aamulehti-yhtymän vuosikertomuksen kuvitus. Siinä on esitetty taideteoksia Nykytaiteen Museon kokoelmista. Itse vuosikertomus on ollut jo hyvissä ajoin ennen yhtiökokousta luettavissa Aamulehden internet-sivuilta, vieläpä täydellisenä. Tämä on Suomessa harvinaislaatuista avoimmuutta. Yleensä yritysten sivuilta internetistä löytää vain muutaman valitun luvun.

Tunnusluvuissa hyvää, tyydyttävää ja välttävää

Yhtymän toimitusjohtaja kertoo katsauksessaan, että yrityksen tulos oli jo kolmantena vuonna edellistä vuotta parempi ja ja samalla historian paras. Ylpeänä Aamulehti-yhtymä esittääkin vuoden 1996 tapahtumia vuosikertomuksensa alussa. Toiminnallisesti niistä olivat merkittävimpiä Satakunnan Kirjateollisuus Oy:n osto, MTV:n suurimmaksi osakkaaksi tuleminen, 920.000 kappaleen levikin Treffi-tv-liitteen julkaiseminen 17 lehdessä ja Alprintin painotoiminnan organisointi.

Laajeneminen ei näy notkahduksena yhtymän graafisesti esitetyissä tunnusluvuissa. Viiden vuoden kehitys liikevoitossa, sijoitetun pääoman tuotossa, tuloksessa osaketta kohden ja vakavaraisuusasteessa on kohdannut vain yhden heikkenemisen. Se tapahtui vuonna 1993, jolloin vakavaraisuus aleni.

Lähempi ja laajempi tarkastelu osoittaa, että tunnusluvuista löytyy kaikentasoisia numeroita. Pääsääntöisesti yhtymän toiminnan laajuus ja kannattavuus on hyvää tasoa, maksuvalmius välttävää ja vakavaraisuus tyydyttävää. Tuottavuuden nousu viime vuonna oli merkittävää.

Käyttökate hipoo taivasta

Aamulehti-yhtymä laajeni viime vuonna liikevaihdolla mitattuna 190 miljoonalla markalla. Huomattavinta kasvu oli kotimaassa, yli 130 miljoonaa markkaa ja Venäjällä yli 50 miljoonaa markkaa.

Kun kulut nousivat noin 140 miljoonalla markalla ja liiketoiminnan muut tuotot lisääntyivät lähes 30 miljoonalla markalla, niin käyttökate hyppäsi 232 miljoonasta 311 miljoonaan markkaan. Samalla käyttökateprosentti lähestyi 20:tä. Korkeudellaan se kertoo suhdannehuipusta, joka tosin voi jatkua tasaisena pitkäänkin. Todennäköisesti ainakin pieni notkahdus tulee. Yhtymän hallitus näkee kertomuksessaan vuoden 1997 vielä varsin valoisena.

Yhtymän poistot kasvoivat "vain" noin 22 miljoonalla markalla. Samanaikaisesti rahoituksen rasite pieneni yli 12 miljoonalla markalla. Niinpä voitto ennen satunnaisia eriä ja veroja oli 155 miljoonaa markkaa plussalla. Vuotta aikaisemmin voitto tässä kohden tuloslaskelmaa oli 87 miljoonaa markkaa.

Yhtymä maksoi normaalin oloiset verot, 47 miljoonaa markkaa, mutta ne olivat vuotta aiemmin vain 4 miljoona markkaa. Yhtymällä onkin ollut läheinen kosketus Tampereen verovirastoon. Poikkeuslupia on haettu ja saatu. Vaikka verot kasvoivat, jäi tuloslaskelman viimeiselle riville lähes sama voitto kuin edellisenä vuonna, eli 111 miljoonaa markkaa.

Tase vahvistumassa

Huolimatta viime vuosien hyvistä, vahvistavista tilikausista, on yhtymän taseessa vieläkin havaittavissa vaikeiden vuosien perimää.

Vielä kolme vuotta sitten Aamulehti-yhtymän vakavaraisuusaste oli sen oman laskukaavan mukaan 24 prosenttia. Nyt sen iloitaan nousseen tavoitteeksi asetetun 45 prosentin yli. Mikäli vakavaraisuus lasketaan vähentämättä veloista saatuja ennakoita, kuten yhtymä tekee, niin prosentiksi tulee 44. Huolimatta selvästä noususta, vakavaraisuusaste on silti vain tyydyttävä.

Maksuvalmius yhtymällä on heikko. Sen kertoo tunnusluku quick ratio, jossa rahoitusomaisuutta verrataan lyhytaikaisiin velkoihin. QR oli viime vuoden lopussa 0,6, eli rahoitusomaisuudella voitaisiin maksaa jokaisesta lyhytaikaisesta velkamarkasta 60 penniä. Maksuvalmiutta on rasittanut raju investointitahti erityisesti osakkeisiin. Yhtymän nettoinvestoinnit olivat viime vuonna lähes 350 miljoonaa markkaa. Vaikutus näkyy taseessa siten, että osakkeita oli vuoden lopussa yli 110 miljoonalla markalla enemmän kuin vuotta aiemmin. Voimakas nousu tapahtui myös yhtymän liikearvossa, joka lisääntyi 95 miljoonalla markalla. Rahaa riitti myös tuotannollisiin investointeihin noin sadalla miljoonalla markalla.

Maksuvalmiuden perusteella voisi ajatella, että yhtymälle tulisi lyhyt sulatteluaika. Aamulehti-yhtymä on kuitenkin yllätyksellisyytensä viime vuosina osoittanut.

Rakennetta uusiksi

Vielä viime vuonna Aamulehti-yhtymä muodostui Alpressistä, Alprintistä, Alexpressistä ja Aldatasta. Viimeksi mainittu myytiin tämän vuoden helmikuussa.

Yhtymän suurimmaksi osaksi ohi Alprintin nousi Alpress-konserni. Sen liikevaihto nousi noin 750 miljoonasta markasta yli 900 miljoonaan markkaan. Konserni julkaisee yhtymän lehtiä, joiden yhteenlasketut levikit ja kaupunkilehtien painokset ovat vajaat 600.000. Lukijoita lehdillä on yli 1,75 miljoonaa. Suurin lehdistä oli edelleen Aamulehti, seuraavana Iltalehti ja kolmantena Kauppalehti. Selvän levikkieron jälkeen tulivat Satakunnan Kansa ja Lapin Kansa. Yhtymän lehdistä yhdellätoista oli levikki alle 10.000 kappaletta. Lehdet olivat melkoisessa myllerryksessä. Aamulehden tulos oli ennakoitua heikompi ja yt-neuvotteluja käytiin. Iltalehden tulos jäi sekin aikaisempaa heikommaksi. Lapin Kansassa ja Satakunnan Kansassa kiinnitettiin huomio kannattavuuteen ja tehokkuuteen. Kauppalehden tulos mainitaan hyväksi.

Yhtymän graafisen teollisuuden konserni, Alprint kasvatti liikevaihtoaan yhdeksällä prosentilla, lähes 850 miljoonaan markkaan. Samalla liikevoitto kasvoi yli 50 prosenttia. Markkinoista erityisesti Venäjä veti hyvin.

Yritysostot ovat lisänneet siinä määrin tuotantolaitoksia konserniin, että ne organisoitiin viime vuonna kahteen ryhmään; Alprint Aikakauslehtipainot Oy:ksi ja Alprint Sanomalehtipainot Oy:ksi. Kaiken kaikkiaan Alprintillä on 12 yksikköä eri puolilla Suomea.

Pienin liiketoimintaryhmistä, Alexpress teki 11 miljoonan markan liikevaihdon. Liikevoitto oli edelleen miinuksella. Alexpressillä onkin konsernissa tulevaisuuden rooli. Sen radiotoiminta lisääntyi edelleen, kun yhtiön paikallisradiot aloittivat Helsingissä ja Oulussa. Yhtiössä on lisäksi yksiköt verkko- ja multimediapalveluille.

Omistajille rahaa, henkilöstölle kiitosta

Aamulehti-yhtymän taloudellisella menestyksellä on toinenkin puolensa. Yhtymän tulonjako on muuttunut nimittäin täysin omituiseksi. Mitä enemmän rahaa on jauhettu, sitä vähemmän siitä on kannustusta henkilöstölle tullut. Vaikka liki kaikki tunnusluvut ovat kehittyneet entistä paremmiksi, ei henkilöstörahastolle riittänyt vuoden 1996 tuloksesta penniäkään.

Toimitusjohtaja kyllä toteaa, että hyvät tulokset ovat mahdollistaneet osakkeenomistajien palkitsemisen niin osakkeiden arvonnousulla kuin tuloksen mukaan paranevilla osingoilla. Lisäksi hallituksen määrittelemänä tavoitteena on noudattaa osinkopolitiikkaa, jossa maksetaan 25-30 prosentin osinkoa keskimääräisestä suhdannekierron osakekohtaisesta tuloksesta.

Aamulehti-yhtymän hallituksen päätökseksi tämä on luonteva. Sen verran siellä istuu suomalaisen pääoman haukkoja. Hallituksessa puhetta johtaa vuorineuvos Tauno Matomäki. Mukana on myös vuorineuvos Yrjö Niskanen, toinen henkilöstörahostoromuttaja UPM-Kymmene Oy:stä.

Henkilöstö saa lämpimät kiitokset tehdystä työstä. Henkilöstön rooli tuottavuudessa nousi merkittävästi. Työn hyötysuhden parani 1,51:stä 1,61:teen. Eli jokaista henkilöstökulumarkkaa kohden jäi kymmenen penniä enemmän kuin ennen.

Kokka kohti uusia seikkailuja

Mediatalon luominen on Aamulehti-yhtymän pitkän tähtäyksen tavoite. Se edellyttää sähköisen viestinnän lisäämistä ja rakentamista. Yhtymän kohteena on ollut erityisesti MTV Oy. Mahdolliseksi malliksi vuosikertomuksessa arvioidaan painetun viestinnän, broadcast-median ja verkkoviestinnän yhdistyminen. MTV:hen ovat osoittaneet kiinnostusta muutkin. Suuria osakepotteja lienee liikkeellä. Yksi niistä päätyi tänä vuonna Yleisradiolta Otavan ja WSOY:n omistamalla Yhtyneille Kuvalehdille.

Tulevaisuuden kilpailu vain kovenee. Ole suuri ja voimakas tai pieni ja erikoistunut. Jommaksi kummaksi pääseminen vaatii sekä taitoja että rahaa. Jos arvioidaan viiden vuoden takaista Aamulehti-yhtymää, niin silloisessa kunnossa siitä ei olisi ollut enää nykyaikana jatkajaksi. Nyt yhtymällä on jo varaakin uusiin haasteisiin, mutta on myös varaa palkita henkilöstöään kannustavammin. Suuri mediatalo on muutakin kuin mediansa. Kovat arvot, jotka liittyvät pääomien tehokkuuksiin ja osakeomistajien suosimiseen yli tuloksentekijöiden, ovat huipussaan, vaan eivät ikuisesti.

Aamulehti-yhtymä (konserni)