Helsinki (27.02.2000 - Juhani Artto) The Bank of International Settlements (BIS) arvioi, että noin 80 prosenttia ostetusta valuutasta vaihdetaan toiseen valuuttaan viikon sisällä. Runsaat 40 prosenttia vaihdetaan jo alle kahdessa vuorokaudessa. Kiihkeä kierrätys heijastaa spekulaation suurta osuutta valuuttakaupassa ja aiheuttaa epävakautta maailman valuuttajärjestelmässä.

Viime aikaiset kriisit - varsinkin Thaimaassa kesällä 1997 alkanut - ovat lisänneet kiinnostusta taloustieteilijä James Tobinin parikymmentä vuotta sitten tekemään ehdotukseen, "Tobinin veroon". Sillä on arvovaltaisia kannattajia, mutta raskaan sarjan päättäjät ovat pysyneet kylminä, vaikka epävakaus askarruttaa heitäkin.

Nykyään ongelman yhteydessä mainitaan usein Chile, koska se alkoi 1990-luvun alussa hillitä lyhytaikaisen ulkomaisen pääoman virtaa talouteensa. Järjestelmää muutettiin moneen kertaan vuosikymmenen aikana, milloin tiukemmaksi, milloin väljemmäksi. Tiukimpina vuosina 30 prosenttia maahan tulleesta pääomasta oli talletettava korottomasti vähintään vuodeksi.

Kyseessä ei ollut kokeilu, mutta eri ratkaisujen vaikutukset tarjoavat kuitenkin asiantuntijoille "ajattelun ruokaa", kuten Kansainvälisen valuuttarahaston IMF:n pääjohtaja Michel Camdessus asian ilmaisi puheessaan maaliskuussa 1999.

Chilen kokemuksista on tehty useita tutkimuksia. IMF julkaisi niistä hiljattain kriittisen yhteenvedon. Sen mukaan yksiselitteisiä päätelmiä ei voida tehdä jo yksin sen vuoksi, että kansainväliset ja Chilen kansalliset tilastot Chilen lyhytaikaisista pääomavirroista poikkeavat toisistaan. Luvut antavat kuitenkin aiheen epäillä, että pikavoittojen etsijät eivät luopuneet Chilen markkinoista, vaan etsivät vaihtoehtoja viranomaisten tukkimille väylille.

Eräänä keinona spekulantit luultavasti käyttivät vientiluottoja.

IMF:n selvityksen tekijät korostavat, että valuuttavirtojen tehokas ohjailu asettaa pankkijärjestelmälle ja viranomaisille suuria vaatimuksia. Chilessä ne kuuluvat Latinalaisen Amerikan kehittyneimpiin, mutta varmuutta harjoitetun sääntelyn myönteisyydestä ei ole.

*Julkaistu alunperin Kehitys Utveckling 2-2000:ssa