Edellisten aukeamien aineisto perustelee seuraavat teesit:

• Työelämän perusnormien ja muiden ihmisoikeuksien puolustaminen kaikkialla on suomalaisten etujen mukaista.
• Kehitysmaiden nousu ja vakaus parantavat suomalaisten mahdollisuuksia hyvinvointinsa säilyttämiseen ja parantamiseen.
• Yhteinen hyvä ei toteudu ilman toimivia julkisia palveluja. Julkista sektoria tarvitaan koulutuksen, terveydenhuollon, puhtaan veden ja monen muun palvelun tarjoajana sekä vakaan ja tasapainoisen kehityksen ylläpitäjänä.
• Sosiaalisen vastuun käsite on yhteisen edun nimissä lavennettava maailmanlaajuiseksi ja koskemaan myös voittoon tähtääviä yrityksiä.
• Naisten ja tyttöjen aseman parantaminen luo edellytyksiä monen keskeisen ongelman lieventämiselle.
• Globaalin kehityksen sosiaalistaminen vaatii kansainvälisen työnjaon hallittua muuttamista. Aloitteellisuudessa ay-liike on avainasemassa.
• Ammatillinen järjestäytyminen ja ay-järjestöjen kansainvälinen verkostoituminen ovat demokraattisen muutoksen keskeisiä keinoja.
• Ay-liike yltää parhaisiin tuloksiin harjoittamalla laajaa yhteistyötä kansalaisjärjestöjen, asiantuntijoiden ja päättäjien - sekä milloin tasapuolista - myös työnantajien kanssa.

• Kansainvälisen kaupan sääntöjä on muokattava köyhyyden voittamisen strategian osaksi. Ensimmäinen askel on kaupan ehdollistaminen sosiaalisilla vähimmäisnormeilla.
• Köyhyyttä ei voida voittaa muuttamatta maailman maatalouskaupan ja -tukiaisten järjestelmiä kehitysmaita hyödyttävällä tavalla.
• Ilmastonmuutoksen estäminen tulee sitä vaikeammaksi, mitä hitaammin energia- ja muilla aloilla toteutetaan tarvittavia rakenteellisia muutoksia.
• Ristiriitaisista kokemuksista oppia ottava kehitysyhteistyö edistää etelän ja pohjoisen yhteisten tavoitteiden saavuttamista. Vaurauden keskittyessä teollisuusmaihin niiden kannattaa oman pitkän aikavälin etunsakin takia olennaisesti kasvattaa kehitysyhteistyön määrärahojaan. Lisäys voidaan tehokkaimmin rahoittaa verottamalla keinottelijoiden kansainvälisiä valuutansiirtoja.
• Tiedonvälityksen nykyaikaiset menetelmät lisäävät järjestäytyneiden kansalaisten mahdollisuuksia vaikuttaa valtiollisiin ja yritysmaailman päättäjiin.
• Oikeudenmukainen kehitys vaatii kaikkien instituutioiden, ennen muuta valtioiden ja monikansallisten elinten, demokratisointia sekä hyvän hallinnon periaatteiden toteuttamista. Vallan uusjako on tehtävä niiden hyväksi, joilla on vähiten valtaa.