 |
+ |
YK:n
kehitysrahoituskokous otti lepsun
kannan kehitysyhteistyön määrärahoihin
(24.06.2002) Maaliskuussa Montereyssä Meksikossa järjestetty YK:n
kehitysrahoituskokous jäi konkreettiselta anniltaan kehitysmaille laihaksi. Avainasemassa
olleet teollisuusmaat eivät sitoutuneet lisäämään kehitysapuaan 0,7 prosenttiin
bruttokansantuotteesta, mitä YK on suositellut 1970-luvulta lähtien.
Meksikossa satojen kansalaisjärjestöjen yhteinen
tapaaminen Global Forum arvosteli Monterreyn toimintaohjelmaa siitä, että se ei lisää
kehitysmaiden käytettävissä olevaa kehitysrahoitusta.
Monterreyn huippukokouksen aattona pääministeri Paavo
Lipposen hallitus hyväksyi suunnitelman, jonka mukaan Suomi nostaa kehitysyhteistyön
määrärahansa 0,4 prosenttiin bruttokansantulosta vuoteen 2008 mennessä.
Suomen ammattiliittojen solidaarisuuskeskuksen (SASK)
puheenjohtaja Petra Hyvärinen leimasi Suomen hallituksen päätöksen vastuuttomaksi.
Hänen mielestään Suomi on esiintynyt kansainvälisillä foorumeilla paavillisempana
kuin paavi itse ja ollut vaatimassa kehitysmaiden tukemista ja köyhyyden vastaisen työn
tehostamista. "On masentavaa, että kun tulee aika lunastaa lupaukset, sitä ei
kyetäkään tekemään", Hyvärinen kommentoi.
EU:n ministerineuvosto päätti
Monterreyn kokouksen edellä, että EU-maiden on yllettävä vuoteen 2006 mennessä 0,39
prosentin BKTL-osuuteen. - lähteet: - Monterreyn kokouksen hyväksymä toimintaohjelma
- PSIRU:n Jane Lethbridgen raportti kansalaisjärjestöjen Global Forumista
- YK:n Monterrey-sivusto - Maailman lehdistöltä rajuakin kritiikkiä: Monen mielipiteen Monterrey,
Kehitys Utveckling 2-2002Kehitysyhteistyön
määrärahojen osuus
bruttokansantulosta pysyi ennallaan 2001
(24.06.2002) Viime vuonna Yhdysvallat ja kahdeksan
EU-maata lisäsivät kehitysyhteistyön määrärahojensa osuutta bruttokansantulosta. Se
tasapainotti Japanin ja eräiden muiden maiden supistukset niin, että ns. DAC-maiden
kehitysavun osuus bruttokansantulosta pysyi 0,22 prosentissa. BKTL-osuudella mitattuna
viisi suurinta oli kaukana muiden edellä. Pienimmän osuuden BKTL:stä kehitysapuun
käytti USA.
Tanska |
1,01 |
Norja |
0,83 |
Hollanti |
0,82 |
Luxemburg |
0,80 |
Ruotsi |
0,78 |
Belgia |
0,37 |
Sveitsi |
0,34 |
Ranska |
0,34 |
Irlanti |
0,33 |
Suomi |
0,33 |
Britannia |
0,32 |
Espanja |
0,30 |
Saksa |
0,27 |
Uusi Seelanti |
0,25 |
Portugali |
0,25 |
Australia |
0,25 |
Itävalta |
0,25 |
Kanada |
0,23 |
Japani |
0,23 |
Kreikka |
0,19 |
Italia |
0,14 |
Yhdysvallat |
0,11 |
Vuosina 1990-1992 DAC-maat
käytivät kehitysapuun 0,33 prosenttia bruttokansantulostaan.
Yhdysvaltojen viimevuotisesta määrärahan nostosta
merkittävä osa johtui Pakistanille 11.9-tapahtumien jälkeen myönnetystä 600 miljoonan
dollarin apusummasta. Japanin rankka lasku johtui osaksi jenin arvon selvästä
alenemisesta. - lähde: A Mixed Picture of Official Development Assistance in 2001: The US Becomes
the World's Largest Donor Again; Most EU Members' Aid Also Rises, OECD 13.05.2002
Afrikka ja Etelä-Aasia
jäljessä nälkäisten ja
köyhien määrän puolittamisen aikataulusta
(24.06.2002) YK:n jäsenmaiden huippukokous hyväksyi syyskuussa 2000 ns.
Millenium-julistuksen. Sen päätavoite on puolittaa äärimmäisessä köyhyydessä
elävien osuus vuoteen 2015 mennessä, kun vuoden 1990 tasoa pidetään lähtökohtana.
Maailmanpankki ylläpitää nettisaittia, jossa köyhyyden vähentämistä ja muita
tavoitteita koskevaa kehitystä seurataan havainnollisesti.
Köyhyyden puolittaminen on viime vuosina toteutuneen
kehityksen ja lähivuosien ennusteiden perusteella toteutumassa Kaukoidässä. Sen sijaan
Afrikassa ja Etelä-Aasiassa kehitys on ollut niin hidasta, että tavoite uhkaa jäädä
toteutumatta. Myöskään nälkää näkevien määrä ei puolitu vuoteen 2015 mennessä
nykyisellä politiikalla. Peruskoulutuksen antaminen kaikille tytöille ja pojille vuoteen
2015 mennessä on niin ikään jäämässä petetyksi lupaukseksi, ellei kehitysmaiden
koulutusjärjestelmien voimavaroja lisätä selvästi.
Vuonna 1990 alle dollarilla päivässä eläneitä
ihmisiä oli 1 270 miljoonaa. Vuonna 1999 heitä oli 1 151 miljoonaa. Jos kolmannen
maailman talous kasvaa vuosittain keskimäärin 3,6 prosenttia henkeä kohti määrä
putoaa vuoteen 2015 mennessä 753 miljoonaan. Sama taloudellinen kasvu riittää
alentamaan vuosina 1990-2015 alle kahdella dollarilla päivässä elävien ihmisten
määrän 2 710 miljoonasta 2 2 30 miljoonaan, Maailmanpankki arvioi. - lähde: -
Eradicate
extreme poverty and hunger, Maailmanpankki - Tutustu myös muiden tavoitteiden
toteutumista koskevaan aineistoon: Millennium development goals - YK:n talous- ja sosiaaliasioiden osasto
päivittää tietoja Millenium-tavoitteiden toteutumisesta maittain
Kehitysyhteistyöministeri Siimes:
"Köyhyyden vähentäminen on Suomen turvallisuuspoliittisten etujen mukaista
(24.06.2002) "Globalisaatiosta ei voi puhua vain oman kansallisen edunsaannin
näkökulmasta. Pitkän päälle globaali talous voi toimia vain, jos siitä voivat
hyötyä myös köyhyydessä nyt elävät. Siksi köyhyyden vähentäminen on myös Suomen
turvallisuuspoliittisten etujen mukaista", kehitysyhteistyöministeri Suvi-Anne
Siimes totesi 12.06. ulkoasiainministeriön avointen ovien päivillä Helsingissä. Hänen
mielestään köyhyyttä voidaan ratkaisevasti vähentää vain markkinoiden ehdoilla.
"Köyhyyden vähentämiseen ja kehitysmaiden aseman
paranemiseen tarvitaan sekä nykyistä oikeudenmukaisempaa ja reilumpaa kauppaa että
kehitysavun tuntuvaa nostamista. Molempiin tarvitaan poliittista tahtoa ja
päätöksiä."
"Myös väkivallan, terrorismin ja ennakoimattomien
siirtolaisvirtojen ehkäisy edellyttää suurempaa panostusta ongelmien alkulähteille:
kehitykseen ja köyhyyden voittamiseen. On lyhytnäköistä kääntää selkänsä näille
ongelmille ja keskittyä ainoastaan pärjäämiseen rikkaiden teollisuusmaiden välisessä
kilpailussa."
Suorat ulkomaiset sijoitukset (FDI)
kehitysmaihin supistuivat viime vuonna
(24.06.2002) Viime
vuonna suorat ulkomaiset sijoitukset (FDI)
Afrikkaan kasvoivat, mutta Aasia ja Latinalainen Amerikka vastaanottivat niitä vähemmän
kuin vuonna 2000. Voimakkaan nousun jälkeen supistuminen oli kuitenkin lievää. Sen
sijaan suorat ulkomaiset sijoitukset teollisuusmaihin laskivat yli 1 000 miljardista
dollarista runsaaseen 500 miljardiin dollariin.
Teollisuusmaiden vastaanottamat suorat ulkomaiset sijoitukset
koostuvat pääosin yritysostoista ja yritysten fuusioista. Kehitysmaihin tehdyt
sijoitukset kohdistuvat enimmäkseen uudishankkeisiin.
Latinalaisen Amerikan vastaanottamat sijoitukset supistuivat 86
miljardista dollarista 80 miljardiin dollariin. Brasilian saama summa laski, koska se
hidasti yksityistämisen tahtia. Argentiinassa talouskriisin paheneminen vähensi sen
kiinnostavuutta sijoituskohteena. Meksiko nousi maanosan selväksi ykköseksi FDI:n
houkuttelijana.
Aasiassa Kiina palasi suurimmaksi vastaanottajaksi. Sinne
sijoitettiin lähes 47 miljardia dollaria, mikä oli yli kuusi prosenttia koko maailman
suorista ulkomaisista sijoituksista. Kiinan liittyminen Maailman kauppajärjestöön
WTO:hon lisäsi Kiinan houkuttelevuutta sijoittajien silmissä. Etelä-Koreasta suoraa
sijoituspääomaa virtasi enemmän Kiinaan kuin Yhdysvaltoihin. Japanin monikansalliset
yhtiöt siirsivät merkittävästi toimintaansa Kiinaan varsinkin Japanista mutta myös
Kaakkois-Aasiasta.
Afrikkaan tehtiin viime vuonna suoria ulkomaisia sijoituksia 11
miljardin dollarin arvosta. Se oli 2 miljardia dollaria enemmän kuin vuotta aiemmin.
Huomattavin kasvu rekisteröitiin Etelä-Afrikassa ja Marokossa. Egyptin vastaanottamien
sijoitusten määrä laski. - lähde: Unctadin
lehdistötiedote 21.01.2002
Uusi tutkimus muistuttaa vapaakaupan
aiheuttamista ongelmista kehitysmaille
(24.06.2002) Yhdysvallat ja muut rikkaat
maat painostavat kehitysmaiden päättäjiä hyväksymään yleistyksen, jonka mukaan
kehitysmaat on sitä paremmassa asemassa, mitä vähemmän kansainvälistä kauppaa
rajoitetaan tullein, kiintiöin ja muin hallinnollisin keinoin. Tuore selvitys muistuttaa,
että kaupan rajoitusten vähentäminen aiheuttaa kehitysmaille myös ongelmia. Niihin
kuuluvat mm. seuraavat:
- Kolmannessa maailmassa tuontitulleista kertyy merkittävä
osa monen valtion tuloista. On tavallista, että tullien osuus on 10, 20 prosenttia ja
jopa enemmän. Tullitulojen korvaaminen muilla veroluontoisilla tuloilla on monessa
tapauksessa vaikeata, koska kehitysmaiden veronkantojärjestelmät ovat yleisesti
kehittymättömiä.
- Useimmissa kehitysmaissa työtätekevien enemmistö saa
toimeentulonsa maa- ja karjataloudesta. Nopea siirtyminen vapaakauppaan horjuttaisi
toimialan kilpailukykyä ja työllistävää vaikutusta.
- Viime aikoina solmitut kauppasopimukset, kuten esimerkiksi
Trips-sopimus (Trade related aspects of intellectual property rights), ovat lisänneet
ulkomaisista lisensseistä, rojalteista ja muista vastaavista järjestelyistä johtuvia
kuluja kehitysmaissa.
Nykyisten kauppajärjestelyjen korvaaminen vapaakaupalla
vaikeuttaisi monen kehitysmaan asemaa myös sen vuoksi, että ne menettäisivät niiden
tietyille tuotteille myönnetyt erikoisedut. Ne koostuvat oikeudesta myydä
teollisuusmaissa ao. tuotteita tietty määrä maailmanmarkkinahintoja korkeammalla
hinnalla. - lähde: Mark Weisbrot and Dean Baker, The
relative impact of trade liberalization on developing countries, Center
for economic and policy research
Suomen Attac vaatii
verokeitaisiin
piilotettujen verosaatavien paljastamista
(24.06.2002) Toiminta veroparatiiseilla keinottelua vastaan kuuluu tänä vuonna Suomen
Attacin keskeisiin aihepiireihin. Järjestön totesi maaliskuussa, että kansainväliset veroparatiisit toimivat usein laittoman
rahaliikenteen keitaina.
"Viime aikoina on voimistunut keskustelu niiden toiminnan
rajoittamisesta, mihin tulisikin kaikin mahdollisin keinoin pyrkiä. Suomessa tulisi
ensiaskeleena toteuttaa ne asiat, jotka ovat omassa kansallisessa päätösvallassamme.
Näin Suomi toimisi hyvänä esimerkkinä muille valtioille."
"Ulkomaisten pääomaliikkeiden vapauttamisen jälkeen
suomalaisten sijoitukset ulkomailla samoin kuin ulkomaalaisten sijoitukset Suomessa ovat
lyhyessä ajassa moninkertaistuneet. Helsingin pörssin markkina-arvosta oli vuoden 2001
lopussa 71 % ulkomaalaisomistuksessa."
"Arvopapereiden ulkomaalaisomistuksen nimettömyys antaa
erinomaiset mahdollisuudet rikollisen rahan pesuun, sillä Suomessa ei ole mitään
mahdollisuutta selvittää, onko täkäläisiin pörssiosakkeisiin tai
joukkovelkakirjalainoihin sijoitettu esimerkiksi huume- tai terroristiorganisaatioiden
rahoja. Nykyinen järjestelmä mahdollistaa myös sen, että suomalaiset sijoittajat
kierrättävät sijoituksensa Helsingin pörssiin ulkomaisten veroparatiisiyhtiöiden
kautta ja välttävät näin myyntivoittojen joutumisen verolle. Helsingin pörssin
ulkomaalaisomistuksen kasvu selittyneekin osin suomalaisella veropakolaisuudella",
Attac toteaa.
Järjestö esittää, että Suomen hallitus ryhtyy
välittömästi toimenpiteisiin kotimaisen veropakolaisuuden rajoittamiseksi.
Päämääränä on hillitä suomalaisen veropohjan rapautumista, mikä uhkaa sekä
kotimaisen sosiaali- ja terveydenhoidon rahoitusta että halukkuutta nostaa Suomen
kehitysyhteistyön määrärahat nykyistä lähemmäksi YK:n suosittelemaa 0,7 prosentin
BKT-osuutta.
Attacin 3-kohtainen ohjelma on seuraava:
- Ulkomaiseen sijoitustoimintaan liittyvää
tiedonantovelvollisuutta tehostetaan. Kun Suomi antaa ulkomaisille
sijoituspalveluyrityksille mahdollisuuden ja luvan toimia täällä suomalaisten yritysten
tavoin, sen tulisi myös edellyttää, että ulkomaiset yritykset noudattavat Suomen
lakeja. Nykyisin esimerkiksi ulkomaisilla etävälittäjillä on ilmoitusvelvollisuus
Suomessa välittämistään kaupoista, mutta yksikään näistä ei ole kehotuksesta
huolimatta antanut vuosi-ilmoituksia. Tällainen toiminta tulee sanktioida toimiluvan
menettämisen uhalla. Vastaavasti suomalaisen verovelvollisen oma, ulkomaille tehtyjä
sijoituksia koskeva ilmoitusvelvollisuus tulee säätää kattavaksi.
- Suomalaisten arvopapereiden ulkomaalaisomistukseen
liittyvää anonymiteettiä on vähennettävä. Nykyisen arvo-osuuslain mukaan Rahoitustarkastus voi kysellä
hallintarekisterin hoitajalta arvopapereiden todellista omistajaa, mutta se ei voi kertoa
saamaansa tietoa veroviranomaisille. Arvopaperiomistuksen on oltava julkista verottajalle, kun yrityksestä jaetaan voittoa tai
joukkovelkakirjalainoista maksetaan korkoja. Sanktiona voisi olla esimerkiksi korkeampi
lähdevero niissä tapauksissa, joissa saajaa ei voida tunnistaa.
- Luottolaitosten vertailutietotarkastukset on tehtävä mahdollisiksi veroviranomaisille. Pankkisalaisuutta suojataan edelleen viranomaisvalvonnalta
tehokkaammin kuin mitään muuta taloudellisen elämän aluetta. Tämä tulee esille
säännöksissä, jotka rajoittavat viranomaisten välistä tietojenvaihtoa rahanpesun ja
pankkitoiminnan valvontaan liittyvien tietojen osalta ja estävät verovalvontaan
tarvittavien massatietojen keräämisen luottolaitoksista. Verohallinto sai jo vuonna 1995
oikeuden suorittaa ns. vertailutietotarkastuksia verovalvontaa varten tarvittavien
vertailutietojen keräämiseksi. Pankkien ja elinkeinoelämän voimakkaan vastustuksen
vuoksi tätä oikeutta ei kuitenkaan ulotettu koskemaan luottolaitoksia.
Vertailutietotarkastusten tekeminen olisi kuitenkin ylivoimaisesti tehokkain ja usein
myös ainoa keino saada tietoa suomalaisten ulkomaille tekemistä sijoituksista ja valvoa
ulkomailta Suomeen tulevia rahavirtoja. Verovalvonnan tehokkuudella on keskeinen merkitys
paitsi verotulojen kertymiselle myös markkinoiden toimivuudelle ja eri toimijoiden kilpailuneutraliteetin ylläpitämiselle. - lähde: Attac
Maailman maataloudessa
yli 170 miljoonaa lapsityöläistä
(24.06.2002) Noin 70 prosenttia maailman 250 miljoonasta lapsityöläisestä
työskentelee maataloudessa. Työn ongelmiin kuuluvat pitkät työpäivät, kuumuus,
terveydelle haitalliset torjunta-aineet sekä vaaralliset työvälineet. Näin toteaa
Human Rights Watch tuoreessa raportissaan. Sen mukaan Egyptin puuvillapelloilla
työskentelee yli miljoona lasta, joiden tehtävä on noukkia kasveista käsin
tuhohyönteisiä. Ecuadorissa lähes 600 000 lasta on ansiotyössä banaani- ja
muilla tiloilla. Intiassa 15 miljoonaa lasta kuuluu lähes orjan asemassa olevaan
bonded labour -työvoimaan, jonka enemmistö työskentelee maataloudessa.
Vapaiden ammattiyhdistysten kansainvälinen liitto VAKL
muistutti 12.6. kannanotossaan, että Bangladeshin maataloudessa työskentelee
lähes 5 miljoonaa lasta. Malawissa puolet tupakkatiloilla asuvista
7-9-vuotiaista lapsista osallistuu tuotantoon ja Yhdysvaltoissa 300 000 lasta
istuttaa, kitkee ja poimii vihannes- ja hedelmätiloilla. Kannanotossa VAKL lupaa
voimistaa kampanjaansa, joka tähtää lasten vapauttamiseen työelämästä ja
auttamiseen koulutielle. - lähteet: Backgrounder: Child
labour in agriculture, Human Rights Watch - 5-pronged ICFTU campaign to stop child labour, Vapaiden
ammattiyhdistysten kansainvälinen liitto 12.06.2002 |
+ |
 |
+ |
Kunnat
ostavat palveluita heikosti, Helsingin Sanomat 09.04.2002 SAK:n puheenjohtaja Lauri Ihalainen: Tavoitteeksi
eurooppalainen sopimusstrategia, 10.04.2002
Köyhyyttä
vastaan. Toimittaja Erja-Outi Heino käsitteli monipuolisesti köyhyyden ongelmaa
Kehitys Utveckling 2-2002:ssa.
YK:n kauppa- ja kehitysjärjestö Unctad on perustanut suorien
ulkomaisten sijoitusten (FDI) tietokannan 1970-2000 (maksuton, rekisteröinti
pakollinen)
Saksa
haluaa Tobinin veron, Kepa 21.03.2002
Roomassa 10.-13.06.2002 pidetty maailman ruokakysymysten
huippukokous epäonnistui pahasti. - lähde: Ruokakokousta
ruoditaan maailmalla, global.finland 13.06.2002
Lapsia työskentelee yhä jalkapallojen ompelijoina. ITGLWF:n pääsihteeri Neil Kearney syyttää kv. jalkapalloliittoa
likaisesta pelistä, SAK 03.06.2002
|
+ |
 |