VAKL tuomitsi EU:n viisumipäätöksen
(30.05.2001) Vapaiden ammattiyhdistysten kansainvälinen liitto VAKL on tuominnut EU:n päätöksen myöntää burmalaiselle ministerille U Soe Thalle viisumi YK:n köyhimpien maiden konferenssiin osallistumista varten. Kokous järjestettiin Brysselissä. VAKL huomauttaa, että viisumipäätös on ristiriidassa EU:n omien Burman boikotointia koskevien linjanvetojen kanssa. Kansainvälinen työjärjestö ILO pani Burman viime vuonna kansainväliseen boikottiin, koska maan sotilasjohto on alistanut satojatuhansia, eräiden lähteiden mukaan jopa miljoonia kansalaisia pakkotyöhön. - lähde: Vapaiden ammattiyhdistysten kansainvälinen liitto VAKL

Uuden Seelannin ay-liike vastustaa ulkomaisen työvoiman tuonnin helpotuksia
(30.05.2001) Uudessa Seelannissa työnantajat ajavat helpotuksia ulkomaisten työntekijöiden työlupamenettelyyn. Ay-liike vastustaa vaatimusta arvellen, että pelisääntöjen löysentäminen vähentäisi työnantajien kiinnostusta paikata työvoimakapeikkoja kouluttamalla maan omia työttömiä. Työvoimapulaa esiintyy muun muassa metsätaloudessa.
     Ay-järjestöt eivät kiistä tarjontavajetta tietyissä tehtävissä, vaan ovat olleet tilanteesta huolissaan jo vuosia. Ay-liike syyttää päättäjiä työvoimapolitiikan huonosta suunnittelusta. Joulukuussa 2000 Uuden Seelannin työttömyysaste laski alimmilleen 13 vuoteen, 5,6 prosenttiin.

Yksityistäminen jatkuu Venäjällä
(23.05.2001 Tiina Pasanen) Venäjä karsii valtionyhtiöiden määrää lähivuosina tuhanteen, ilmoitti valtion omaisuudenhoidosta vastaava varaministeri Aleksadr Braverman uutistoimisto Interfaksille. Käytännössä tämä merkitsee noin joka kymmenennen valtionyhtiön myyntiä. Bravermanin mukaan valtio ei kuitenkaan luovu lentoyhtiö Aeroflotista, kaasujätti Gazpromista tai suurista öljy-yhtiöistään Rosneftistä ja Slavneftistä.
     Yksityistämisen työllisyysvaikutuksia ministeri ei arvioinut. Suurista puheista ja tavoitteista huolimatta yksityistäminen on toistaiseksi edennyt nihkeästi Venäjällä.

Viron rautateistä yksityistämissopimus
(23.05.2001 - Tiina Pasanen) Viron yksityistämisvirasto on sopinut Viron rautateiden (Eesti Raudtee) enemmistöosuuden myynnistä kansainväliselle Baltic Railways Servicelle (BRC), kertoo Radio Free Europe verkkosivuillaan. Kahden virolaisten liikemiehen sekä brittiläisen ja amerikkalaisen yhtiön omistama BRC maksaa 66 prosentin osuudesta 380 miljoonaa markkaa. Kauppa vahvistuu, kun BCR maksaa kauppasumman kolmen kuukauden aikana.
Rautateiden yksityistäminen on ollut Virolle tuskallista: edellinen yritys joulukuussa kilpistyi parhaan ostajaehdokkaan hämärän taustan paljastumiseen.
     Yksityistämisvirasto lopetetaan ensi syksynä. Sitä ennen Viron hallitus aikoo vielä myydä kolmanneksen maan suurimmasta yhtiöstä, Eesti Energiasta.

Harwardin opiskelijat solidaarisina
yliopiston matalapalkkaisille työläisille
(23.05.2001) Puolensataa opiskelijaa valtasi Yhdysvaltojen varakkaimman yliopiston Harwardin yhden hallintorakennuksen huhtikuun 18. päivänä. He osoittivat tempauksellaan tukeaan laitoksen tuhannelle siivoojalle ja ruokapalvelun työntekijälle vaatien heidän tuntipalkkansa nostamista 65 markkaan, mikä vastaa toimeentulon vähimmäistasoa.
     Valtaus ja sen aloittamat muut joukkotapahtumat jatkuivat useita viikkoja. Toiminta herätti huomiota ympäri Yhdysvaltoja.
     Monessa tiedotusvälineessä tapaus nähtiin oireena akateemisen yhteisön ja ay-liikkeen uudesta lähenemisestä. Ammatillisen keskusjärjestön AFL-CIO:n puheenjohtaja John Sweeney ja senaattori Ted Kennedy osallistuivat tapahtumasarjaan puhujina.

Yhdysvaltojen ay-liike arvostelee
ankarasti suunnitelmaa Amerikan
vapaakauppa-alueeksi
(23.05.2001) Yhdysvalloissa ammatillinen keskusjärjestö AFL-CIO on tyytymätön suunnitelmiin, joiden pohjalta 34 amerikkalaisen valtion johtajat aikovat perustaa yhteisen vapaakauppa-alueen FTAA:n. Järjestö varoittaa, että kaavailut ovat työväestölle vielä huonompia kuin Yhdysvaltojen, Kanadan ja Meksikon vapaakauppa-alue Nafta, joka on toiminut tammikuun alusta 1994.
     AFL-CIO vetoaa Economic Policy Instituten yhteenvetoon, jonka mukaan Yhdysvallat ja Kanada ovat menettäneet Naftan vaikutuksesta yhteensä miljoona työpaikkaa. Meksiko on hyötynyt pohjoisten naapuriensa yritysten investoinneista, mutta palkansaajien reaaliansiotaso on laskenut Naftan vuosina 25 prosenttia. AFL-CIO varoittaa, että samansuuntainen kehitys toteutuu koko alueella Kanadasta Chilen ja Argentiinan eteläosiin, jos FTAA toteutetaan valtioiden päämiesten huhtikuun lopulla Quebecissä määrittelemien suuntaviivojen mukaan.

Salaiset elimet kävelevät yli kansallisten
hallitusten ja kansallisen lainsäädännön
(16.05.2001) Yhdysvaltojen, Kanadan ja Meksikon vapaakauppa-alueen Naftan säännöt antavat salaisille elimille valtaa olla välittämättä kansallisista laeista ja kolmen maan hallitusten linjanvedoista. Elimet, joiden koostumusta harva tuntee, ovat avainasemassa ratkottaessa ulkomaisten sijoittajien ja hallitusten välisiä kiistoja. Etusijalla niiden päätöksissä eivät ole kansalaisten tarpeet, vaan sijoittajien ja viejien edut. Se jättää hallitukset ja paikalliset elimet asemaan, jossa niillä on rajalliset mahdollisuudet esimerkiksi puolustaa työpaikkoja, työelämän perusnormeja tai luonnonarvoja. Elimet voivat jopa määrätä hallitukset maksamaan yhtiöille korvauksia teoreettisesti saamatta jääneistä voitoista.
     Kanadalainen julkisen sektorin työntekijöiden ammattiliitto Nupge on kiinnittänyt jatkuvasti huomiota salaisten elinten vallan kasvuun ja demokraattisesti valittujen elinten oikeuksien kapenemiseen. Maaliskuussa myös arvovaltainen sanomalehti New York Times julkaisi huolestuneen kirjoituksen asiasta.   - lähde: National Union of Public and General Employees

Maailmassa 50 miljoonaa rakennustyöläistä: Rakennusalan työmarkkinaosapuolet aikovat toimia yhdessä kestävän kehityksen puolesta
(16.05.2001) Rakennus- ja puutyöläisten kansainvälinen liitto IFBWW on antanut yhteisen kannanoton suhtautumisestaan maailmanlaajuisiin kysymyksiin alan työnantajia edustavan Urakoitsijayhdistysten kansainvälisen federaation CICA:n kanssa.
     Ne toteavat, että maailmassa on 50 miljoonaa rakennustyöläistä ja että alan liikevaihto on 3.500 miljardia dollaria vuodessa. IBFWW:n jäsenliittoihin on järjestäynyt 11 miljoonaa työntekijää.
     Kannanotossaan järjestöt julistavat sitoutumistaan Kansainvälisen työjärjestön ILO:n työelämän kahdeksaan perussopimukseen. Niin ikään järjestöt korostavat vastuutaan siitä, että rakennusala kehittää toimintaansa sosiaalisesti ja ekologisesti kestävälle perustalle.
     Järjestöt sitoutuvat toimimaan yhdessä näiden päämäärien edistämiseksi. - lähde: IFBWW:n lehdistötiedote 16.03.2001

WorldWatch Institute:
Pelkkä velan anteeksianto ei yksin
riitä luomaan perustaa kehitysmaiden vakaalle taloudelliselle kehitykselle
(16.05.2001) Viime vuosina kehitysmaat ovat saaneet anteeksi pienen osan niiden kehitystä tukahduttavista jättiveloista. Vaikka velkoja annettaisiin anteeksi paljon laajemmin, se yksin ei riittäisi luomaan perustaa kehitysmaiden vakaalle taloudelliselle kasvulle, arvovaltainen WorldWatch Insitute toteaa huhtikuun lopun kannanotossaan.
     Ilman perusteellisia uudistuksia moni kehitysmaa ajautuisi uudestaan kestämättömään velkatilanteeseen. Kehitysmaiden on uudistettava hallintoaan niin, että korruptio olennaisesti vähenee. Päättäjien ja viranomaisten on oltava nykyistä ratkaisevasti vakavammin vastuussa toiminnastaan.
     Huomattavia uudistuksia on tehtävä myös lainanantajina toimivissa rikkaissa maissa. Uudistusten sisällön osalta WorldWatch viittaa David Malin Roodmanin teokseen "Still Waiting for the Jubilee: Pragmatic Solutions for the Third World Debt Crisis". Siinä taloudellisesti kehittyneitä maita vaaditaan

• lieventämään määräyksiä, jotka estävät köyhimpien maiden vientituotteiden pääsyä rikkaiden maiden markkinoille,
• varmistamaan, että kehitysyhteistyö köyhimpien maiden kanssa perustuu pikemmin lahja-apuun kuin lainoihin
• ja supistamaan tai lakkauttamaan valtiolliset vientiluottolaitokset, jotka edistävät tukiaisilla halvennetuilla lainoilla rikkaiden maiden vientiä maihin, jotka eivät kykene maksamaan takaisin lainojaan.

Pahiten velkaantuneiden kehitysmaiden ryhmä koostuu 47 valtiosta. Niistä 22 on hyväksytty Maailmanpankin johdolla kehitettyihin anteeksiannon ohjelmiin. Roodmanin laskelmaan vedoten Worldwatch toteaa, että 47 maan 422 miljardin dollarin velasta 291 miljardia dollaria on mahdotonta koskaan maksaa takaisin. Velkojat ovat tähän mennessä luvanneet mitätöidä 33 miljardin dollarin velan.

Wordlawatchin kannanoton mukaan Roodman suosittelee hallituksille ja kansainvälisille luottolaitoksille neljän kohdan ohjelmaa.

1. On myönnettävä, että köyhimmät maat eivät pysty koskaan maksamaan takaisin nykyisen velkansa pääosaa.
2. Ns. huonot lainat on mitätöitävä.
3. Velkaantumisen historia on selvitettävä perusteellisesti, jotta sen toistumiselta vältytään.
4. Kansainvälistä luototusjärjestelmää on uudistettava velkaantumisen historian tutkimuksen johtopäätösten perusteella.

"Valitettavasti emme ole edenneet vielä edes ohjelman toiseen kohtaan", Roodman sanoo.

Jotta kansalaiset voisivat suhteuttaa pahiten velkaantuneiden kehitysmaiden velan suuruuden muihin rahasummiin, Worldwatch tarjoaa seuraavan vertailun:

- lähde: WorldWwatchin lehidstötiedote 26.04.2001

Sähkönjakelua yksityistetään maailmalla
(09.05.2001) Maailmalla sähkönjakelua yksityistetään yhä enemmän. Teollistuneen maailman ulkopuolella se on keskittynyt Latinalaiseen Amerikkaan, jossa ennen muuta yhdysvaltalaiset ja espanjaliset yritykset ovat toimineet aktiivisesti. Kolmannen maailman muissakin osissa sähkönjakelun yksityistäminen on edennyt.
     Yksityistämistä perustellaan tehon lisäyksellä ja pääomantarpeella. Tavoitteita on lyönyt monessa tapauksessa korvalle se, että jakelua myyvät hallitukset ovat houkutelleet ulkomaisia sijoittajia ottamalla vastatakseen jakelulaitosten veloista ja jatkamalla tuntuvienkin tukiaisten maksamista. Joissakin tapauksissa hallitukset ovat rajoittaneet uusien omistajien oikeuksia nostaa hintoja, mikä on aiheuttanut osapuolten kesken kiistoja. Sosiaalisesti hankalaa on ollut yksityisten omistajien nopea reagointi maksamattomiin laskuihin.
     Myöskään tehostamisen tavoitteessa ei ole aina onnistuttu. Erään empiirisen tutkimuksen mukaan yksityisten ja julkisten sähkönjakelijoiden tehossa ei ole mainittavaa eroa. Omistuksen siirtyminen julkisilta monopoleilta yksityisille monopoleille ei ole lisännyt alan kilpailua.
     Maailmanpankilla ja Kansainvälisellä valuuttarahastolla IMF:llä on ollut merkittävä rooli kehitysmaiden sähkönjakelun yksityistämisessä sekä neuvonantajina, sijoittajina ja luotottajina. Ne ovat vaikuttaneet myös asettamalla omien lainojensa ehdoksi jakelulaitosten yksityistämisen. Köyhimmissä maissa sitä on perusteltu köyhyyden lieventämisen tavoitteella, mutta yhteys köyhyyden muutosten ja yksityistämisen välillä on jäänyt epäselväksi.
     Lyhyellä aikavälillä laskutus on tehostunut ja sähkövarkaudet ovat vähentyneet, mutta yksityistämisen pitkäaikaisista seurauksista ei ole vielä olemassa varmaa tietoa. - lähde: Privatisation of electricity distribution, Kate Bayliss, PSIRU Report, University of Greenwich

Kepan pj, pastori Jorma Kukkonen:
"Kansainvälisen kehitysyhteistyön
tila vuonna 2000 hätkähdyttävä"
(09.05.2001) Kepan puheenjohtaja, pastori Jorma Kukkonen luonnehti järjestön kevätkokouksessa 27.4.2001 tuoreita tietoja kansainvälisen kehitysyhteistyön tilasta hätkähdyttäviksi. Hän viittasi OECD:n juuri julkistettuihin tilastoihin, joiden mukaan OECD-maiden kehitysapu oli vuonna 2000 keskimäärin 0,22% niiden bruttokansantulosta. Kehitysavun maksatusten reaaliarvo laski vuodessa 1,6 prosenttia.
     "Osuus bruttokansantulosta on jälleen laskenut edellisvuoden 0,24 prosentista ja on siis sama kuin vuonna 1997, joka oli kansainvälisessä kehitysyhteistyössä siihenastinen kaikkien aikojen aallonpohja. Koskaan kansainvälisen kehitysyhteistyön historiassa ei rikkaiden maiden apu köyhille maille ole ollut vähäisempää kuin nyt."
     "Tämä on todellisuutta aikana jolloin tuloerot maailmassa kärjistyvät ja nämä samat rikkaat maat omissa julistuksissaan vaativat enemmän ja parempaa kehitysyhteistyötä olennaisena osana globaalia agendaansa. Näilläkö eväillä rikkaat OECD-maat kokoontuvat ensi vuonna Meksikoon YK:n kehitysrahoituskonferenssiin vakuuttamaan omaa sitoutumistaan kehitysyhteistyöhön ja köyhyyden puolittamiseen maailmassa vuoteen 2015 mennessä?"
     "Raadollisen todellisuuden keskellä on ilahduttavia esimerkkejä: Tanskan apu oli viime vuonna kaikkien aikojen korkein, 1,06 % bruttokansantulosta. Myös Ruotsi, Hollanti ja Norja ylittivät 0,8% bktl-osuuden. Iso-Britannia on kasvattanut omaa apuaan 36 prosentilla edellisvuodesta ja on nyt saavuttanut Suomen."
     "Suomi valitettavasti ei kuulu näihin maihin joissa myönteistä on tapahtunut. Meidän kehitysyhteistyömme maksatukset putosivat viime vuonna 0,31 prosenttiin bruttokansantulosta, huolimatta kerta toisensa jälkeen annetuista lupauksista ja vakuutteluista, että 0,34%:n alle ei mennä ja siitä pyritään vakavasti ylöspäin.
     "Viimeksi Suomen kehitysyhteistyö on ollut tällä tasolla 1980-luvun alussa - silloin tehtiin puoluerajat ylittävä poliittinen päätös siitä, että YK:n tavoite 0,7% saavutetaan sen vuosikymmenen loppuun mennessä." - lähde: Kepan lehdistötiedote 27.04.2001

Rikkaiden maiden kehitysapu
laski viime vuonna reaalisesti
(09.05.2001) OECD:n kehitysapukomitean (DAC) jäsenmaiden yhteenlasketut kehitysyhteistyön maksatukset laskivat vuonna 2000. Niiden bruttokansantulo-osuus tippui 0,22 prosenttiin sen oltua 0,24 prosenttia vuonna 1999. Prosenttiosuus on ollut vain kerran, vuonna 1997, yhtä pieni.
     Avun reaaliarvo laski 1,6 prosenttia. Jäsenmaiden kehitysyhteistyön määrärahat olivat yhteensä noin 53 miljardia dollaria eli 342 miljardia markkaa. Japanin antaman avun reaaliarvo laski 18 prosenttia. Se oli noin 13 miljardiin dollariin.
     Myös Ranskan ja Italian apuvirrat supistuivat voimakkaasti, molempien reaalisesti noin 14 prosenttia.
     Britannian apu puolestaan kasvoi eniten sekä suhteellisesti että absoluuttisesti. Reaalista kasvua kertyi 36 prosenttia. Apusumma kohosi 4,5 miljardiin dollariin. Britannian avun BKTL-osuus kohosi näin vuoden 1999 0,24 prosentista 0,31:een. Muita BKTL-osuuksiaan reilusti kasvattaneita maita olivat Kreikka (reaalisesti +28,7%), Ruotsi (+22,3%) sekä Belgia (+21,7%). DAC:n 22 jäsenmaasta viidentoista apu kasvoi reaalisesti vuodesta 1999.
     EU-maiden antama apu nousi reaalisesti yli kuusi prosenttia. Yhteismäärä oli 25,4 miljardia dollaria (164 miljardia markkaa). EU-maiden yhteenlasketun kehitysavun BKTL-osuus nousi 0,33 prosenttiin.
     BKTL-osuuksillaan heikoimpia olivat Italia (0,13 prosenttia) ja Yhdysvallat (0,10).
     Suomen julkisen kehitysavun maksatukset kasvoivat ennakkotietojen mukaan nimellisesti 68,5 mmk 2 392,8 miljoonaan markkaan. Se vastaa 0,31 prosentin bruttokansantulo-osuutta. Vuotta aiemmin osuus oli 0,33. - lähteet: global.finland.fi, OECD:n lehdistötiedote 23.04.2001

EU:n maatalous- ja aluepolitiikka uusiksi?
"Erityisen radikaali ja varmasti ankaraa vastarintaa Ranskan, Espanjan ja monien muiden maiden taholta herättävä on (Saksan) ehdotus yhteisen maatalous- ja aluepolitiikan osittaisesta purkamisesta niin, että jäsenvaltiot osallistuisivat suoremmin itseään koskeviin päätöksiin ja vastaavasti myös niiden rahoitukseen. Ehdotuksen taustalla voidaan nähdä Saksan pyrkimys keventää osuuttaan yhteisen maatalouspolitiikan suurimpana rahoittajana. Ainakaan Suomessa tuskin kukaan haluaa silti kiistää sitä, että Brysselin kaikkivaltainen kauko-ohjaus on mieletöntä erityisesti maatalouspolitiikassa." - lähde: Helsingin Sanomien pääkirjoitus 06.05.2001

Stressin paheneminen on laskenut
jyrkästi Britannian julkisen sektorin
työntekijöiden tyytyväisyyttä työssään
(02.05.2001) Britanniassa 1990-luvun alussa julkisen sektorin työntekijät olivat työssään selvästi tyytyväisempiä kuin yksityisaloilla toimivat. Vuosikymmenen loppua kohti ero hävisi, koska paheneva stressi lisäsi vuosi vuodelta julkisen sektorin henkilökunnan tyytymättömyyttä. Tämä ilmenee Warwickin yliopiston tekemästä tutkimuksesta, jossa otoksen 5 000 henkeä vastasi vuosittain tutkijoiden kysymyksiin.
     Stressiä kärjistivät työmäärän lisääntyminen ja yksityissektorilla jo aiemmin sovellettujen menetelmien, kuten tiukan tavoitteellisuuden, soveltaminen.
     Guardian Unlimitedin haastattelema professori Andrew Oswald arvioi, että tällä vuosikymmenelle kehitys on jatkunut samansuuntaisena. Hän pitää Britannian tilanne vakavana ja toteutunutta muutosta rajuna.
     Erityisen tyytymättömiksi työolosuhteisiinsa ovat tulleet julkisen terveydenhuollon työntekijät, ylempien oppilaitosten akateeminen henkilökunta ja virkamiehet.
     Tyytymättömimmiksi tutkimuksessa osoittautuivat 30 ikävuoden molemmin olevat. Naiset ovat miehiä tyytyväisempiä. - lähde: Job satisfaction falls for public workers, Larry Elliott, Guardian Unlimited 22.03.2001

VAKL arvostelee Amerikan
maiden johtajia vaisusta
kannanotosta työläisten oikeuksiin
(02.05.2001) Vapaiden ammattiyhdistysten kansainvälinen liitto VAKL on tyytymätön siihen, että Quebecissä Kanadassa 20.-22.4. kokoontuneet 34 Amerikan maan johtajat ohittivat työelämän asiat lähes tyystin. Heidän yhteisessä julistuksessaan työelämän perusoikeuksia koskevat kansainväliset sopimukset mainitaan ainoastaan asiakirjoina, joiden ratifioimista tai joihin liittymistä johtajien tulisi harkita.
     Kanadasta Argentiinaan ja Chileen ulottuvan alueen johtajat valmistelivat Quebecissa 800 miljoonan ihmisen vapaakauppa-alueen FTAA:n perustamista. Työ tähtää siihen, että sopimus alkaa vaikuttaa jo 2005.
     "Emme ole yhdentymistä vastaan, mutta yksinkertaisesti pyydämme, että vapaakauppa-alueen säännöt suojelevat työläisiä ja takaa heille oikeudet", VAKL:n pääsihteeri Bill Jordan luonnehtii järjestönsä linjajärjestönsä. Suomesta VAKL:n jäseniä ovat SAK, STTK ja Akava.
     VAKL on myös esittänyt, että FTAA:han perustetaan vahva sosiaalinen rahasto tukemaan Amerikoiden köyhimpien alueiden kehitystä.
     VAKL:n alueellinen järjestö Amerikoissa ICFTU-ORIT ehdottaa, että suppeampien alueiden vapaakauppajärjestelyjä - Mercosuria, Andien sopimusta ja Caricomia - tulee kehittää ennen kuin FTAA perustetaan.
     Quebecissä mielenosoituksiin osallistuneiden kymmenien tuhansien osanottajien joukossa oli runsaasti kanadalaisia ja yhdysvaltalaisia ay-aktiiveja. VAKL:n tiedotteen mukaan Kanadan ammatillisen keskusjärjestön puheenjohtaja Kenneth Georgetti muistutti, että hänen oman maansa johtajilla ei ole kansalaisten lupaa solmia sopimusta, joka ohittaa inhimillistä kehitystä, sosiaaliasioita ja ympäristöä koskevat vaatimukset. Tuoreen mielipidemittauksen mukaan 74 prosenttia kanadalaisista kannattaa kansanäänestyksen järjestämistä sopimuksesta. - lähde: Ay-uutiset maailmalta 02.05.2001 - Lue myös Amerikoiden vapaakauppa-alue perustetaan 2005, Mikko Eerola, Kepan verkkosivut 24.04.2001 ja CorpWatchin laaja juttukooste FTAA:sta sekä Yhdysvaltojen maataloustuet hiertävät neuvotteluja Quebecissä, Helsingin Sanomat 21.04.2001