 |
+ |
SASK
julkaisi verkkosivuillaan muistion työelämän kansainvälisistä perusnormeista ja
sopimuksista
(31.01.2001) Suomen ammattiliittojen solidaarisuuskeskus SASK on julkaissut
huolellisesti valmistetun yhteenvedon kansainvälisistä sopimuksista ja määräyksistä,
joilla normitetaan työelämää. Muistio sisältää sekä sopimusten ja määräysten
alkuperäiset tekstit että tiiviit selostukset niistä. Aineisto on ryhmitelty
seuraavasti:
- Työelämän perusoikeuksien julistus
- Monikansallisten yritysten toimintaa koskevat määräykset
- ILO:n ns. ihmisoikeussopimukset
- Sosiaaliklausuuli
- YK:n Global Compact -kampanja
- Kansainvälisten ammattisihteeristöjen monikansallisten yritysten kanssa solmimat ns.
raamisopimukset
- Yritysten omat ohjeet ja käyttäytymissäännöt
- Kansalaisjärjestöjen kampanjat
- Tuotemerkit
lähde: SASK toimii
työntekijöiden perusoikeuksien toteutumiseksi
Kepa vaatii hallitusta hylkäämään
ministeriön selvityksen Tobinin verosta
(31.01.2001) Kehitysyhteistyön palvelukeskus jatkaa kampanjaansa Tobinin veron
puolesta. Järjestön mielestä Valtionvarainministeriön selvitys valuuttaspekulaatioiden
hillitsemisestä on asenteellinen, eikä sitä pitäisi käyttää hallituksen
jatkotoimien pohjana. Kepan kannanoton laajat perustelut löytyvät järjestön
toimeksiannosta tehdystä tutkimuksesta "Vapaus
verottaa. Vastaselvitys pääomaliikkeiden seurauksista ja niiden hallinnasta".
Sen on kirjoittanut Nottingham Trent -yliopiston apulaisprofessori Heikki Patomäki.
Maahanmuuttajat työelämässä: Asiantuntijoita ja palvelualojen työläisiä
(31.01.2001) Suomen itsenäisyyden juhlavuoden rahasto (Sitra) toteutti 1999-2000
tutkimuksen "Aukeavat ovet - kulttuurien moninaisuus Suomen
elinkeinoelämässä". Hankkeen aineistoa on julkaistu Marja-Liisa Truxin
toimittamassa kirjassa. Siinä tutkimukseen osallistuneet talouden ja kulttuurin
asiantuntijat esittelevät tuloksia, joilla kasvava kansainvälisyys voidaan kääntää
sekä yhteiskunnan että yritysten eduksi.
Pressi.com:n välittämässä tiedotteessa tiivistetään
tutkijoiden ajatuksia työorganisaatioiden johtamisen uusista vaatimuksista seuraavasti.
"Suomeen on uuden maahanmuuttajatyövoiman seurauksena syntymässä yhä
monimuotoisempia työyhteisöjä. Rakennemuutos on imenyt maahanmuuttajatyövoimaa
työmarkkinoiden kahteen ääripäähän: toisaalta asiantuntijoiksi ja toisaalta
palvelualoille. Johtamisen kannalta tilanne on Suomessa uusi. Seuranta etnisen hierarkian,
syrjinnän tai konfliktien varalta on monissa yrityksissä vielä alkutaipaleella. Muutoin
suomalaisen työelämän parhaat käytännöt, etenkin suomalaiseen kulttuuriin ja
työelämän historiaan perustuva työntekijän kunnioitus ovat globaalitalouden
asiantuntijasiirtolaisille houkutteleva etu. Työelämän tutkimus luo Suomessa hyvän
pohjan monimuotoisuuden johtamismallien kehittelylle. Monikulttuurinen henkilöstö
tarvitsee esimiehiä, jotka hallitsevat moninaisuuden johtamisen." - lähde: Pressi.com:n
tiedote 18.01.2001
Eurooppalaisten enemmistö
kiinnostunut yritysten eettisyydestä
(31.01.2001) Mikael Rönkkö ja Ruby van der Wekken kirjoittivat Kumppani
6-2000:ssa yritysten ja kuluttajien eettisyydestä.
"Ranskassa 1997 tehdyssä tutkimuksessa yli 70 prosenttia
kuluttajista oli valmis eettisiin ostopäätöksiin. Englantilaisen tutkimuksen mukaan 92
prosenttia brittikuluttajista oli sitä mieltä, että brittiyritysten täytyy asettaa
kolmannen maailman tuottajille työolosuhteita koskevat vähimmäisvaatimukset."
"Suomen Kuluttajaliitolle tehdyn alustavan selvityksen
mukaan 70 prosenttia suomalaisista olisi valmis maksamaan tuotteista enemmän, mikäli
tietäisi, ettei tuotannossa ole käytetty lapsityövoimaa. Ihmiset äänestävät
lompakollaan: varakkaiden eettinen tietoisuus on alkanut näkyä yritysten strategioisssa
eettisten sijoitusrahastojen suosion kasvaessa."
Rönkkö ja van der Wekken siteeraavat jutussaan SAK:n
kansainvälisen osaston apulaispäällikön Turo Bergmanin vastausta marraskuun alussa
2000 Helsingin Sanomissa Elcoteqin pääomistajalle Antti Piipolle: "Yritysten omissa
säännöissä voidaan ja usein jätetäänkin tarkoituksella (Kansainvälisen
työjärjestön ILO:n perussopimuksen mukaiset) työelämän perusoikeudet vaille
mainintaa. Näin on helpompi toimia Kiinan kaltaisissa maissa, joissa ihmisoikeuksien
ohella myös muut työnormit puuttuvat". - lähde: Mikael Rönkkö ja Ruby van
der Wekken, Vastuullisuus
on kannattava bisnes, Kumppani 6-2000 - Katso myös: Marimekon Paakkanen myönsi, että turkisyhtiön osto oli virhe,
Jyrki Iivonen, Helsingin Sanomat 27.01.2001
Vientitakuulaki uudistetaan
(31.01.2001) Hallitus esittää eduskunnalle vientitakuulain uudistamista. Muutokset ovat
tarpeen muun muassa siksi, että nykyisessä laissa vientitakuiden myöntämisessä ei
oteta huomioon riittävästi ympäristönsuojelun vaatimuksia.
"Lakiehdotuksen mukaan vientitakuutoiminnassa tulisi ottaa
huomioon Suomea sitovat vientitakuita koskevat kansainväliset säännökset ja
määräykset, kansainväliset kilpailutekijät sekä taattavan hankkeen
ympäristövaikutukset. EU:n ja OECD:n piirissä kehitetään parhaillaan julkisen
vienninrahoituksen ympäristövaikutusten arvioinnin yhteisiä pelisääntöjä. Myös
Finnvera Oyj:ssä on aloitettu ympäristövaikutusten arviointiin liittyvien
menettelytapojen kehittäminen yhtiön julkistamien ympäristöpolitiikkaa koskevien
linjausten mukaisesti."
Valtion vientitakuutoiminnan tarkoituksena on edistää Suomen
vientiä ja suomalaisten yritysten kansainvälistymistä. - lähde: Pressi.com:n
tiedote 19.01.2001
TT pitää kansainvälistymistä välttämättömänä ja kantaa huolta
kotimaisista tuotantoedellytyksistä
(31.01.2001) "Kun yritys joutuu valitsemaan laajentaako se koti- vai ulkomailla,
merkittävin tekijä Suomen hyväksi on ennen kaikkea osaaminen. Koulutettua työvoimaa on
saatavilla ja tutkimustoiminnan edellytykset ovat hyvät. Myös yritysverotus puoltaa
Suomeen sijoittumista. Edelleen raaka-aineiden sekä energian saatavuus sekä energian
hinta koettiin tärkeiksi, samoin työvoiman edullisuus. Näihin asioihin voidaan
vaikuttaa kotimaisella talouspolitiikalla. Siksi kilpailukyvyn eri osatekijöistä on
pidettävä alati huolta", totesi liike-elämän järjestö Teollisuus ja
työnantajat (TT) 18.01.2001.
Järjestön tuoreessa selvityksessä päätellään, että
suomalaisten yritysten kansainvälistymiskehitys on ollut voimakkaampaa kuin
tähänastinen tilastotieto on osannut kertoa. "Kansainvälistyminen toimii myös
kaksisuuntaisesti. Samaan aikaan ulkomaisten yritysten ja investointien virta Suomeen on
kasvanut voimakkaasti."
"Suomen lamanjälkeisen kasvukauden veturina on toiminut
vienti. Myös jatkossa Suomen riippuvuus viennistä ja vientiteollisuudesta säilyy
vahvana; kansainvälisessä vertailussa vientimme osuus kokonaistuotannosta on
poikkeuksellisen suuri. Yritysten kansainvälistyminen ei ole vähentänyt tuotannon ja
työllisyyden kasvua kotimaassa: yritysten kansainvälistymiskauden aikana myös viennin
kasvu on ollut erittäin voimakasta."
"Jatkossa suomalaisyritysten liikevaihdon ennakoidaan
kehittyvän tasatahtia muun talouden kanssa, mutta varsinainen liiketoiminta laajenee yhä
enemmän uusilla ja kasvavilla ulkomaisilla markkinoilla. Kotimaisen kasvun rajat ovat
tulossa vastaan, joten kansainvälistyminen on yritysten kannalta
välttämättömyys", TT esitti. - lähde: TT:n tiedote
18.01.2001
Sääntelyn liiallinen purkainto
syöksi Kalifornian sähkökriisiin
(24.01.2001) Kaliforniassa alettiin viime viikolla säännellä sähkönjakelua,
koska sähkön tarjonta ei kyennyt enää vastaamaan normaaliin kysyntään. Kriisi johtuu
sääntelyn huonosti harkitusta purkamisesta. Kalifornian Yleishyödyllisten laitosten
johtaja Carl Wood on reagoinut tilanteeseen toteamalla, että sääntelyn purkaminen on
kuollut.
"Lähes kaikki tahot - kuvernööristä yleishyödyllisten
laitosten johtoon ja lainsäätäjiin - odottavat nyt, että sähköjärjestelmää
ryhdytään uudestaan sääntelemään", David Bacon kirjoitti verkkojulkaisu
Corporate Watchissa 13.01.2001. Jutun mukaan sääntelyn taannoinen purkaminen romahdutti
investoinnit sähköntuotantoon Kaliforniassa, koska sääntelystä vapautetut
voimayhtiöt laajensivat kapasiteettiaan muissa osavaltioissa, joissa ne pystyivät
suurempaan voittoon kuin Kaliforniassa.
Myös Helsingin toimittaja Jyri Raivio määrittelee kriisin
syyksi sääntelyn purkamisen. "Kalifornialaisten kamppaillessa traagisesti pieleen
menneen markkinoiden vapauttamisen seurausten kanssa heidän sähköhuoltonsa kannalta
keskeiset kaksi energiayhtiötä luisuivat vääjäämättä kohti konkurssia." - lähteet:
USA, California's
deregulation criris, David Bacon, Opinion/Corporate Watch 13.01.2001; Sähkö loppui Kaliforniassa, Jyri Raivio, Helsingin Sanomat
19.01.2001
Rakentaja ulkomaalaisten työluvista:
"Työvoimatoimistot antavat puoltavia lausuntoja aivan liian heppoisin
perustein"
(24.01.2001) Toimittaja Topi Tolvanen teki Rakentajaan 1-2001 reportaasin
suppeasta työmaakierroksesta, jolla selvitettiin ulkomaisten rakennustyöläisten
työlupia ja palkkoja. Yhteenvetona jutun johdannossa todetaan: "Helsingin seudun
työmaatarkastuksissa törmätään yhä useammin ulkomaiseen työvoimaan ja sen myötä
myös tapauksiin, joissa täyttyvät monet työvoiman halpatuonnin tunnusmerkit".
Oheisjutussa, joka on otsikoitu "Lakimiehet asialla",
työlupien myöntämistä ulkomaiselle työvoimalle arvioidaan näin. "...
Työvoimatoimistot antavat työlupia puoltavia lausuntoja aivan liian heppoisin perustein.
Vielä enemmän ulkona todellisuudesta ovat lupia myöntävät viranomaiset, ulkomailla
Suomen edustustot ja Suomessa poliisi sekä Ulkomaalaisvirasto. Työluvan myöntämisen
ehtona on, että luvan saajan työsuhteessa noudatetaan suomalaista työlainsäädäntöä
ja työehtosopimuksia. Luvan hakijan, yleensä suomalaisen firman kirjallinen sitoutuminen
tähän riittää. Sen täyttymistä ei vain itse asiassa valvo kukaan. Poliisin nykyiset
voimavarat eivät tähän millään muotoa riitä, eivät myöskään
työsuojeluviranomaisten. Lainsäädäntöön perustuvan valvontaoikeuden aikaansaaminen
ay-liikkeen edustajille esimerkiksi veto-oikeuden muodossa olisikin täysin
välttämätöntä sen ohella että kaikki asianomaiset viranomaiset tulisi velvoittaa
yhteistyöhön ja tietojen vaihtoon ulkomaista työvoimaa koskevissa asioissa." - lähteet:
Lakimiehet asialla, Rakentaja 1-2001; Topi Tolvanen, Virolaisrakentajien palkkaus meni
jatkoselvittelyyn, Rakentaja 1-2001
Ministeri Mönkäre: Hyvinvointipalvelut
tärkeä kansallisen kilpailukyvyn osatekijä
(24.01.2001) "Hyvinvointipalvelut ovat tärkeä kansallisen kilpailukyvyn
osatekijä", kauppa- ja teollisuusministeri Sinikka Mönkäre totesi 16.01.2001.
"Sosiaalinen turvallisuus, työvoiman koulutustaso ja palveluiden saatavuus ovat
yritysten näkökulmasta merkittäviä sijaintitekijöitä. Tästäkin syystä
hyvinvointivaltiomme turvaaminen on tärkeää", hän painotti.
Mönkäreen mukaan verotuksen vaikutus kilpailukykyyn ei ole
yksiselitteinen. "On totta, että henkilöverotus on Suomessa kansainvälisesti
verrattuna korkea, kun tarkastellaan palkansaajien tuloverojen ja työnantajien
sosiaaliturvamaksujen yhteenlaskettua osuutta. Veroilla on kuitenkin suora yhteys maan
palvelutasoon, koulutukseen ja infrastruktuuriin. Korkeammilla veroilla mahdollistetaan
hyvinvointivaltion ylläpitäminen, joka siis vahvistaa maamme sijaintietuja."
"Suomi ei pyri maailmanlaajuisessa ulkomaisten investointien
kilpailussa voittamaan suhteellista etua ulkomaisille yrityksille annettavilla tuilla ja
verohelpotuksilla. Sen sijaan pyrimme vahvistamaan omia erityisvahvuuksiamme ja
yritystoiminnan yleisiä edellytyksiä. Suomessa on lähdetty yritystukien osalta siitä
periaatteesta, että yritystukia voivat käyttää yhtäläisin perustein sekä
ulkomaalaisten että suomalaisten omistamat yritykset. Investointien kannustamisessa on
erityisen tärkeää tukien kohdentaminen osaamisintensiivisille kasvualoille
tuotekehitykseen ja innovaatioiden kaupallistamiseen", Mönkäre sanoi. - lähde:
Kauppa- ja teollisuusministeriön tiedote 16.01.2001
Kesko ostaa siivous-
ja postituspalveluja ISS:ltä
(17.01.2001) Maailmanlaajuisesti yli 200 000 henkeä työllistävä ISS on
tuoreen tiedotteen mukaan edennyt Suomessa onnistumalla myymään Keskolle siivous- ja
postituspalvelujaan. ISS osallistuu aktiivisesti myös kilpailuun julkisrahoitteisista
palveluista.
Tiedotteessa kuvaillaan ISS:n
Suomen toimintaa näin. "ISS Palvelut tarjoaa Suomessa kokonaispalveluun
perustuvia kiinteistö-, toimitila- ja hyvinvointipalveluja. ISS:n Toimitilapalvelut
tarjoaa yrityskohtaisesti räätälöityjä toimiston tukipalveluja, kuten vastaanoton,
puhelinvaihteen, postituksen, kuljetuksien ja kopioinnin hoitamista. ISS Palveluissa
työskentelee 6.300 henkilöä ja yrityksen toiminta kattaa koko maan." - lähde: Pressi.com 15.01.2001.
Bangladeshin yritykset, Unicef ja ILO
saaneet yhteisellä hankkeellaan
27 000 lasta työelämästä koulusta
(17.01.2001) Bangladeshin liike-elämä, YK:n lastenrahasto Unicef ja
Kansainvälinen työjärjestö ILO ovat yltäneet lupaaviin tuloksiin lapsityön
vähentämisessä Bangladeshin vaatetusteollisuudessa. Yhteistyö alkoi viisi vuotta
sitten. Tiedot lapsityön laajasta käytöstä uhkasivat kansainvälisellä boikotilla
Bangladeshin suurinta vientiteollisuuden alaa.
Uhkaavassa tilanteessa alan yritysten kattojärjestö BGMEA
kypsyi yhteistyö kansainvälisten järjestöjen kanssa. Yhteisen, huolella valmistellun
ja toteutetun hankkeen tuloksena 27 000 lasta on voinut siirtyä lapsityöläisen
rooleista koulunpenkille. Viidessä vuodessa yritysten lasten osuus yritysten työvoimasta
on pudonnut 40 prosentista viiteen.
Ohjelma koostuu valvontajärjestelmästä, ansiomahdollisuuksien
luomisesta entisten lapsityöläisten perheille sekä oppimiskeskusten perustamisesta.
Lasten vanhemmille annetaan mikroluottoja, ammattioppia ja yrittäjätietoutta.
ILO harjoittaa samantapaista yhteistyötä IPEC-ohjelmansa
(International Programme on the elimination of Child Labour) toteuttamiseksi myös
Pakistanissa jalkapallojen tuotannossa sekä Indonesiassa, Filippiineillä ja Thaimaassa
kalastuksessa ja jalkinetusteollisuudessa. - lähde: Bangladesh, Fighting child
labour, from dream to reality, World of Work 37-2000 (ILO:n julkaisu)
Globalisaatio haastaa tosi toimiin:
Metallin Zwickel kaipaa ay-liikkeeltä
lisää tekoja ja vähemmän diplomatiaa
(17.01.2001) "Ay-liikkeen on päästävä eroon ay-diplomatiasta ja siirryttävä
päivittäiseen, maailmanlaajuiseen yhteydenpitoon", Metallityöläisten
kansainvälisen liiton IMF:n puheenjohtaja Klaus Zwickel julisti syksyllä järjestön
autoalan konferenssissa.
Toimittaja Martin Kempe arvelee ILO:n World of Work -lehdessä,
että nopea globalisaatio on tehnyt Zwickelin kärsimättömäksi. "Hän yritti
vakuuttaa osanottajat siitä, että tulevaisuudessa ay-liike tarvitsee ennen muuta
päivittäistä yhteistyötä, joka johtaa kansalliset rajat ylittävään ripeään
toimintaan, eikä niinkään hienolta kuulostavia päätöslauselmia, niin tarpeellisia
kuin nekin ovat", Kempe kirjoittaa.
- lähde: Away from trade union diplomacy, World of Work 37-2000
Australian ACTU:ssa naisille
puolet johtoelinten paikoista
(17.01.2001) Australian ammatillisessa keskusjärjestössä ACTU:ssa miesten ja
naisten tasa-arvoa toteutetaan kiintiöjärjestelyllä. Naisten kiintiötä on asteittain
laajennettu ja viime tiistaina se nousi puoleen hallituksen paikoista.
ACTU:ssa on toimittu vakavasti naisten aseman tasapuolistamiseksi
1980-luvulta lähtien. Tällä hetkellä puolet ACTU:n jäsenliittojen jäsenistä on
naisia. - lähde: Australian
Council of Trade Unions (ACTU)
Ennakkotieto työolobarometrista 2000:
Julkisten alojen uudet työpaikat tilapäisiä
- vakinaiset pääosin yksityiselle sektorille
(17.01.2001) "Usko työpaikan löytymiseen on kasvanut kaikissa ikäryhmissä.
Vakinaisia työpaikkoja on syntynyt pääasiassa yksityiselle sektorille ja tilapäisiä
julkiselle sektorille. Kiireet jatkuvat ja ylityöt ovat lisääntyneet. Työpaikoilla
osaamis- ja vaatimustaso on kasvanut, etenkin julkisella sektorilla. Ikääntyvät
pitävät työn löytymiselle pahempana esteenä ikäänsä kuin ammattitaitoa tai
työpaikkojen puutetta Työllistymismahdollisuuksien parantuminen ei vielä näy
ikääntyvien omissa asenteissa. Näin he itsekin ylläpitävät ikäsyrjintää, jonka
kokevat kaksi kertaa yleisemmäksi kuin sukupuolisyrjinnän tai etnisen syrjinnän."
- lähde: Työministeriön
tiedote 12.12.2000
Eurooppa-yhtiöistä
poliittinen sopu Brysselissä
(17.01.2001) "Työ- ja sosiaalipolitiikkaneuvosto saavutti kokouksessaan
Brysselissä 20.12.2000 poliittisen yhteisymmärryksen Eurooppa-yhtiötä koskevasta
asetuksesta ja direktiivistä, joka koskee työntekijöiden osallistumista. Asetuksella
luotaisiin uusi eurooppalainen ylikansallinen yhtiömuoto, joka pitkälti muistuttaisi
kansallisia julkisia osakeyhtiöitä. Eurooppa-yhtiö kuitenkin tunnustettaisiin kaikissa
jäsenvaltioissa, joten se voisi toimia paitsi omassa kotivaltiossaan myös toisessa
jäsenvaltiossa ilman, että sen täytyisi nykyiseen tapaan perustaa tytäryhtiötä tai
sivuliikkeitä. Ministeri Filatov totesi puheenvuorossaan neuvostossa olevan todella
merkittävä saavutus, että Eurooppa-yhtiöön ja sen henkilöstön osallistumiseen
liittyvät ongelmat on lopultakin saatu ratkaistuksi ja Nizzan Eurooppa-neuvoston
päätelmien mukaisesti. - lähde: Työministeriön
tiedote 20.12.200
Laivojen purkaminen
siirretty kehitysmaihin
(17.01.2001) Laivojen
purkaminen kuuluu aloihin, joiden työt on siirretty teolisuusmaista kehitysmaihin. Ne
ovat tulleet purkutöissä kilpailukykyisiksi edullisten palkkojensa ja väljien
ympäristönormiensa vuoksi.
Nykyään eniten laivoja puretaan Intiassa. Ala työllistää
puoli miljoonaa intialaista. Bangladeshissä työtä on 200 000 purkajalle. Maa saa 80
prosenttia tarvitsemaan teräksen raaka-aineesta kierrättämällä käytöstä
poistettujen alusten runkoja. Kolme muuta suurta laivojen hajottajaa ovat Kiina, Pakistan
ja Vietnam.
Toiminnan arvostelijat sanovat, että purkajamaista on tullut
teollistuneen maailman kaatopaikkoja. Heidän mukaansa työ vaikuttaa ympäristöön
tuhoisasti. Ongelmana on työntekijöiden altistuminen vakaville tapaturmariskeille.
"Laivojen purkaminen Aasian rannikoilla edustaa
globalisaation pimeää puolta (downside)", ILO:n asiantuntija Paul Bailey
yleistää. - lähde: Sonja Göhre, Globalization's downside, from shipyard to
graveyard. Is there a decent way to break ships? World of Work 37-2000
Bushin pelätään peruvan:
Clintonin hallinto kielsi liittovaltion elimiä tekemästä hankintoja työ- ja
ympäristölakeja rikkovilta yrityksiltä
(10.01.2001) Presidentti Bill Clintonin hallinto hyväksyi joulun edellä
määräyksen, joka kieltää liittovaltion elimiä tekemästä hankintoja, jotka ovat
rikkoneet työ-, ympäristö- tai muita lakeja. Määräys tulee voimaan 19.01.2001.
Elinkeinoelämän lobbarit vastustivat määräystä jyrkästi. Tulevan presidentin George
Bushin edustajat ovat ilmoittaneet, että Bushin hallinto tarkastaa Clintonin hallinnon
viime hetkien päätökset ja tarpeen mukaan muuttaa niitä. Ammatillisen
keskusjärjestön AFL-CIO:n puheenjohtaja John Sweeney kommentoi asiaa näin: "On
vaikeata uskoa, että vastuulliset liike-elämän piirit vastustaisivat
talonpoikaisjärkeen perustuvaa määräystä". - lähde: PSI Research Network News 38 (2001), tiivistelmä New York
Timesin artikkelista
Kehitysavun osuus BKT:sta 1999:
Tanska, Norja, Hollanti ja Ruotsi kärjessä - Yhdysvallat surkein
(10.01.2001) Teollisuusmaat antoivat 1999 kehitysapua 0,24 prosenttia
bruttokansantulostaan. Suomi oli 0,32 prosentillaan keskiarvon yläpuolella, mutta
sijoittui 22 maan joukossa vasta yhdeksänneksi.
Vain neljä maata ylsi YK:ssa yhteisesti asetettuun 0,70 %:n
tavoitteeseen: Tanska (1,00 %), Norja (0,91 %), Hollanti (0,79 %) ja Ruotsi (0,70 %).
Suomen edellä olivat lisäksi Luxemburg (0,64 %), Ranska (0,38
%), Japani (0,35 %) ja Sveitsi (0,35 %).
Suomen tuntumassa olivat Irlanti (0,31 %), Belgia (0,30 %),
Kanada (0,28%), Uusi Seelanti (0,27 %), Saksa (0,26 %), Australia (0,26 %), Portugali
(0,25 %) ja Itävalta (0,24 %).
Mutasarjassa painivat Britannia (0,23 %), Espanja (0,23 %),
Kreikka (0,21 %) ja Italia (0,15 %).
Ylivoimaisesti surkein oli Yhdysvallat 0,10 %:n BKT-osuudella. Kaiken
kukkuraksi Yhdysvallat antaa merkittävän osan 9,1 miljardin dollarin kehitysavustaa
vauraalle Israelille.
Yhteensä kehitysapua annettiin 56 miljardia dollaria. Siitä
EU-maiden osuus oli 26,4 miljardia dollaria dollaria. Suurin yksittäinen avunantaja oli
Japani (15,3 miljardia dollaria). - lähde: OECD, News release 12.05.2000
Rikolliset toimittavat satojatuhansia
tyttöjä ja naisia Itä-Euroopasta länteen
(10.01.2001) "... järjestäytyneen rikollisuuden pyörittämän ihmiskaupan voitot
lähentelevät nykyisin jo huumebisneksessä ansaittuja voittoja, asekaupan kuitenkin
ollessa rikollisjärjestöjen tuottoisin liiketoimi. Maailmanlaajuista ihmiskauppaa
kutsutaankin nykyajan orjakaupaksi. Viime vuosien aikana Euroopan ihmiskauppaan ovat
heijastuneet voimakkaasti itäisen Euroopan valtioiden taloudelliset, sosiaaliset ja
poliittiset vaikeudet. Ihmiskauppavirran suuntana ovatkin olleet Euroopan sisällä lähes
aina taloudellisesti ja poliittisesti stabiilit maat. ETYJ:n arvion mukaan vuonna 1997
noin 175 000 tyttöä ja naista kuljetettiin Keski- ja Itä-Euroopan maista
Länsi-Eurooppaan." - Ihmisoikeuksien puolesta ihmiskauppaa vastaan, Elina Virmasalo,
Ihmisoikeusliitto - kirjoituksen liitteenä tietoja 27 Itä-Euroopan maan
ihmiskauppaa koskevasta lainsäädännöstä |
+ |
 |
+ |
Ulkoministeri Erkki
Tuomioja haluaa, että Suomen kehitysyhteistyön määrärahat nostetaan 0,7 prosenttiin
bruttokansantulosta. Nyt osuus on 0,34 prosenttia. "Siinä on ilman muuta seuraavassa
hallitusohjelmassa ja vaalikaudella ei vain paineita, vaan pakko myöskin nostaa",
Tuomioja sanoi Kalevan haastattelussa 20.01.2001. (Klikkaa aukeavalla sivulla
otsikkoa Kehitysapua nostettava.) Ilman ripeitä toimia kunnat joutuvat työntekijäpulaan, Riitta
Vainio, Helsingin Sanomat 30.01.2001
Lähialuehankkeisiin
159 mmk - lähde: Pressi.com 25.01.2001
"Piilaakson menestys perustuu
satojen tuhansien korkeasti koulutettujen ulkomaalaisten työpanokseen ... Luulen, ettei
Suomikaan pysty pitämään Nokiaa, ellei se päästä maahan kiinalaisia ja intialaisia
insinöörejä", maailmankuulu sosiologi Manuel Castells Teppo
Tiilikaisen tekemässä haastattelussa Suomen Kuvalehdessä 05.01.2001
Ulkomaisen työvoiman hankinta jakaa jo rajusti mielipiteitä, Annamari
Sipilä, Helsingin Sanomat 19.01.2001
"Tekstiilien ja maataloustuotteiden tuontirajoitukset
kehitysmaista EU-alueelle ovat voimassa, eikä ole kovin todennäköistä, että Unioni
luopuisi näistä rajoituksista." Helinä Kirvikorpi, Talouselämä 42-2000
Paperinteko ei lihota Suomea pitkään, Katarina Baer Helsingin
Sanomat, 19.01.2001
"Ruotsin syntyvyys on vähentynyt jyrkästi
kahdeksassa vuodessa ja siellä vanhemmat syyttävät stressiä haluttomuudestaan hankkia
jälkeläisiä. Suomessa epäillään, että vauvakadon syy on työelämän epävarmuus ja
koventunut kilpailu. Pelätään, ettei pidä tulla raskaaksi ja jäädä äitiyslomalle,
kun täytyy joko vartioida määräaikaista työpaikkaa tai varmistaa hyvä
urakehitys." Helsingin Sanomien pääkirjoitus "Vauva kadon alkusoitto
vai tilapäinen notkahdus, 16.12.2000
Kuntien suorat sopimukset palvelujen ostoista lainvastaisia, Riitta
Vainio, Helsingin Sanomat 17.01.2001
Helsingin seudun nopea kasvu uhkaa tukehtua työvoimapulaan, Esko
Nurmi, Helsingin Sanomat, 17.01.2001
STTK vastustaa potilaiden tuontia Norjasta Suomeen, Jarmo
Aaltonen, Helsingin Sanomat 17.01.2001
Ministeri Kukan ei usko työvoiman massamuuttoon, Juha Akkanen,
Helsingin Sanomat 17.01.2001. Kirjoituksen mukaan Slovakian ulkoministeri Eduard Kukan
arvioi, että Saksan ja Itävallan pelko työvoiman massamuutosta on turha ainakin
slovakialaisten puolesta. Saksan liittokansleri Gerhard Schröder vaatii seitsemän vuoden
siirtymäaikaa ennen kuin työvoima voisi siirtyä vapaasti EU:n tulevista jäsenmaista
muihin EU-maihin.
Talks on sending Vietnamese workers to United States, World News
from Radio Australia 16.01.2001
Suomen telakat tarvitsevat kiireesti ulkomaista lisäväkeä
laivanrakennukseen, Irja Hyvärinen, Helsingin Sanomat 16.01.2001
Viron rautatiet hiljenevät, Jukka Rislakki, Helsingin Sanomat
13.01.2001
Agritec-alalle vientistrategia, Pressi.com 12.01.2001
Amerin Wilson siirtää tennispallojen tuotannon Yhdysvalloista Thaimaahan,
Pressi.com 09.01.2001
Joka toinen palkansaaja teki yliöitä elokuussa, Vellamo Vehkakoski, Helsingin Sanomat 13.12.2000
Asiantuntijaryhmä: Valuuttavirtojen rajoittaminen ei estä talouskriisejä,
Annukka Oksanen, Helsingin Sanomat 9.12.2000
Tutkimus: Tiedon puute estää laatutason nostoa, Paavo Rautio,
Helsingin Sanomat 8.12.2000
Yritystoiminta sosiaalipalvelujen tuotannossa lisääntyy merkittävästi,
Pressi.com 13.12.2000
|
+ |
 |