EBRD kasvatti Venäjän lainapottia
(28.03.2001 - Tiina Pasanen) Euroopan jälleenrakennus- ja kehityspankki EBRD luototti viime vuonna 580 miljoonalla eurolla eli lähes 3,5 miljardilla markalla Venäjän taloutta. Summa tuplaantui edellisvuodesta. Venäjän osuus pankin koko lainapotista oli viidennes. Lähes puolet lainoista on suunnattu heikoimman talouskehityksen maille kuten Romanialle ja Bulgarialle.
     "Venäjä on selviytynyt 1998 talouskriisistä", arvioi pankin johtajistoon kuuluva Steven Kaempfer The Moscow Times -lehdessä.
     Aiemmin EBRD on rahoittanut Pietarissa Sinebrychoffin panimohanketta.

Tuberkuloosi lisääntyy yhä Venäjällä
(28.03.2001 - Tiina Pasanen) Tuberkuloosiin sairastuneiden määrä kasvoi viime vuonna Venäjällä lähes kuusi prosenttia. Köyhien tautina tunnettua tuberkuloosia sairastaa 90 venäläistä 100 000:sta, kertoo terveysministeri Juri Shevtshenko uutistoimisto RIA-Novostin uutisessa.
     Lähes joka neljäs sairastunut menehtyy tautiin. Kaksi kolmasosaa kuolleista on työikäisiä. Pahin tilanne on vankiloissa: tuberkuloosiin sairastuneiden osuus ylittää 40-kertaisesti koko maan keskiarvon.

Unkari lisäsi viime vuonna reilusti suoria investointejaan Slovakiaan ja Romaniaan
(28.03.2001) Unkarista tehtiin vuonna 2000 suoria ulkomaisia sijoituksia (FDI) 3,6 miljardin markan arvosta. Vuotta aiemmin määrä oli vajaa 1,4 miljardia markkaa. Pääosa kasvusta johtui energia-alan investoinneista Slovakiaan ja Romaniaan. Puolet koko viime vuoden FDI:stä kohdistettiin Slovakiaan. Vuosina 1989-2000 Unkari on vastaanottanut suoria ulkomaisia sijoituksia noin 130 miljardin markan arvosta. - lähde: Hungary: Better to give than to receive, TOL 12.-18.3.2001

Kansainvälinen ilmastopaneeli:
Ilmastonmuutoksen tuhoista tulee
vielä aiemmin arvioituakin suuremmat
(21.03.2001) Kansainvälisen hallitustenvälisen ilmastopaneelin (IPCC) jäsenmaat hyväksyivät helmikuussa uuden arviointiraportin "Climate Change 2001: Impacts, Adaptation and Vulnerability". Siinä kuvataan ilmastonmuutoksen vaikutuksia ja sitä, miten näihin muutoksiin voidaan varautua.
     Raportin johtopäätöksenä on, että ilmastonmuutos, erityisesti lämpötilan nousu, vaikuttaa jo nyt monella tapaa eri yhteiskuntiin ja maapallon luontoon. Osa seuraavista havainnoista on suomalaisten tutkijoiden tekemiä.
     Jäätiköt ovat viime vuosikymmeninä pienentyneet huomattavasti ja ikirouta on alkanut sulaa. Järvet ja joet jäätyvät myöhemmin ja sulavat aikaisemmin kuin ennen. Kasvukaudet ovat pidentyneet, kasvien ja eläinten elinpaikat muuttuneet ja jotkut kasvi- ja eläinpopulaatiot pienentyneet. Puiden lehdet puhkeavat ja linnut pesivät aikaisemmin. Myös hyönteiset ilmaantuvat talven jälkeen yhä aiemmin.
     Joillakin alueilla tulvien ja kuivuuden lisääntyminen on järkyttänyt sosiaalisesti ja taloudellisesti yhteiskuntaa, vaikka onkin vaikeaa arvioida tarkalleen sitä, miten paljon muutokset aiheutuvat ilmastollisista ja sosioekonomisista seikoista.
     Raportissa todetaan, että vaikutukset luontoon voivat olla erityisen suuria, koska luonto ei pysty sopeutumaan ilmastonmuutokseen kovin nopeasti. Jotkut luontotyypit vaurioituvat pysyvästi ilmastomuutoksen takia. Lauhkean vyöhykkeen metsien ja napa-alueiden arvioidaan erityisesti olevan vaarassa.
     Ilmastonmuutos vaikuttaa monella tapaa yhteiskuntien toimintaan. Sillä on vaikutuksia mm. vesivaroihin, maa- ja metsätalouteen (erityisesti ruoantuotannon riittävyyteen), rannikkoseutuihin ja meriekosysteemiin (mm. kalakantoihin), ihmisasutukseen, energiaan ja teollisuuteen, vakuutustoimintaan ja muihin talouspalveluihin ja ihmisten terveyteen.

Kielteisiin vaikutuksiin luetaan:

• satojen pieneneminen useimmilla trooppisilla ja subtrooppisilla alueilla lämpötilan kohoamisen takia
• satojen pieneneminen muutamia poikkeuksia lukuun ottamatta niillä keski- ja korkeilla leveysasteilla, joilla vuosittaiset keskilämpötilat nousevat enemmän kuin vain muutaman asteen
• yhä useampien ihmisten altistuminen hyönteisten levittämille taudeille (esimerkiksi malarialle) ja veteen liittyville taudeille (esimerkiksi koleralle). Lisäksi ihmisiä kuolee yhä enemmän kuumuuden aiheuttamaan stressiin.
• asuinalueiden joutuminen tulvan kouriin sademäärien lisääntyessä ja merenpinnan noustessa
• energiankulutuksen lisääntyminen ilmanvaihdon takia, kun kesät muuttuvat kuumemmiksi

Myönteisiin vaikutuksiin luetaan:

• satojen kasvaminen niillä keski- ja korkeilla leveysasteilla, joilla lämpötila ei nouse muutamaa astetta enempää
• puuntuotannon kasvu kestävästi hoidetuilla metsäalueilla
• talviaikaisen kuolleisuuden pieneneminen keski- ja korkeilla leveysasteilla
• energiankulutuksen pieneneminen lämmityksessä, kun talven lämpötila nousee

Lisäksi sään muutamien ääri-ilmiöiden kuten lämpöaaltojen, rankkasateiden ja tulvien ennustetaan yleistyvän tällä vuosituhannella. Niiden vaikutusten arvioidaan olevan jatkossa vakavampia. Vaikutukset jakautuvat epätasaisesti niin, että maailman köyhimmät ihmiset kärsivät vaikutuksista eniten.
     Raportissa esitellään vaikutuksia eri puolilla maailmaa. Euroopassa ilmastonmuutoksen vaikutukset ovat suurimmat etelässä ja arktisilla seuduilla. Pohjois-Euroopassa talvet lyhenevät, vesivarat ja maaperän kosteus kasvavat ja joet tulvivat yhä enemmän. Laajat ikiroudan alueet voivat kadota vuosisadan loppuun mennessä. Kasvillisuusvyöhykkeet siirtyvät pohjoisemmaksi, jolloin jotkut lajit muuttuvat uhanalaisiksi elinympäristön muuttuessa liikaa. Kesäkauden matkailukohteet voivat kärsiä liian korkeista lämpötiloista ja helleaalloista, kun taas talvikohteet voivat kärsiä lumenpuutteesta. Pohjois-Euroopan maatalous todennäköisesti hyötyy muutoksista.
     Raportissa varoitetaan, että tälle vuosisadalle ennustetut muutokset vaurioittavat laajasti ja ilmeisen peruuttamattomasti luontoa ja vaikuttavat ihmisten elinoloihin sekä maailmanlaajuisesti että eri maanosissa. Raportissa kuvataan myös sitä, kuinka merivirrat hidastuvat ja yhä vähemmän lämmintä vettä virtaa Pohjois-Atlantille. Grönlannin ja läntisen Etelämantereen jääpeite pienenee, kun maailmanlaajuinen lämpeneminen etenee päästöjen seurauksena ja ikiroudan ennen peittämiltä alueilta vapautuu kasvihuonekaasuja ilmakehään. Näin suurten muutosten todennäköisyyttä ei vielä tunneta, mutta se on luultavasti melko pieni. Todennäköisyys kuitenkin kasvaa ilmastonmuutoksen nopeuden ja laajuuden
lisääntyessä.
     Kun ilmastonmuutokseen varaudutaan ajoissa, kielteisiä vaikutuksia voidaan pienentää ja myönteisistä muutoksista hyötyä. Varautumista tarvitaan kaikilla yhteiskunnan osa-alueilla, jotta ilmastonmuutoksen vaikutukset jäävät mahdollisimman pieniksi. Varautumallakaan ei voida välttyä kustannuksilta ja estää kaikkia vahinkoja. Ihmistoiminnan sopeuttaminen ilmastonmuutokseen näyttää helpommalta kuin luonnon sopeutuminen. Eri ihmisyhteisöjen ja yhteiskuntien mahdollisuudet varautua ilmastonmuutokseen ovat kuitenkin hyvin erilaisia. Kehitysmailla, erityisesti kaikkein köyhimmillä mailla, on vain vähän keinoja varautua siihen. Toisaalta ne ovat kaikkein haavoittuvimpia ilmastonmuutoksen kuten muidenkin vaarojen uhatessa.
     Raportissa korostetaan, että strategioita ilmastonmuutokseen varautumiseksi on alettava laatimaan heti ja keinoja on alettava soveltaa käytäntöön mahdollisimman pian. Tarvitaan myös lisäätutkimusta, jotta ilmastomallit ja ennusteet saadaan mahdollisimman luotettaviksi. Tämän tiedon pohjalta päätöksentekijät voivat tehdä päätöksiä ilmastonmuutokseen varautumisesta.
     IPCC:n raportin tekoon osallistui kahden vuoden aikana 183 varsinaista kirjoittajaa ja 243 avustavaa kirjoittajaa. Sen on tarkastanut 440 eri valtioiden ja tutkimuslaitosten edustajaa. 33 toimittajaa on laatinut lopullisen tekstin. - lähde: Suomen ympäristökeskuksen lehdistötiedote 19.02.2001 - Tutustu myös Kansainvälisen ilmastopaneelin IPCC:n verkkosivujen aineistoon

Valuuttarahasto pakottaa Afrikan
köyhiä yksityistämään vesihuoltoaan
(21.03.2001) Kansainvälisen valuuttarahaston IMF:n vuoden 2000 lainoista tehty selvitys osoittaa, että laitos on asettanut lainansa ehdoksi vesihuollon yksityistämisen. Näin oli 12 maassa satunnaisesti valituista 40 maassa. Tavallisinta oli vaatimuksen esittäminen pienille ja köyhille maille. - lähde: IMF forces African countries to privatise water, afrol.com 08.02.2001 - Tutustu myös aineistoon, jota tuottaa IMF:n ohjelmiin kriittisesti suhtautuva yhdysvaltalainen kansalaisjärjestö Globalization Challenge Initiative

Eesti Raudteen yksityistäminen takkuaa
(21.03.2001 - Tiina Pasanen) Viron rautateiden rahtiliikenteen tarjouskilpailun voittanut amerikkalainen Rail Estonia -konsortio ei täytä strategiselle investoijalle asetettuja ehtoja. Viron yksityistämisvirasto jatkaa nyt neuvotteluja kilpailussa toiseksi tulleen kansainvälisen konsortion kanssa. Yksityistämisprosessi viivästyy oikeuskäsittelyn takia.
     Matkustajaliikenteen yksityistäminen on sujunut paremmin: brittiläinen GB Railways osti toimintaa hoitaneen Edelraudteen viime syksynä.

Washington Post rohkaisee Bushia
lisäämään kaupankäyntiä Afrikan kanssa
(21.03.2001) Washington Postin pääkirjoitustoimittaja Sebastian Mallaby rohkaisee presidentti George Bushia lisäämään Yhdysvaltojen kauppaa Afrikan kanssa. Mielipidemittaukset osoittavat, että yhdysvaltalaisten suuri enemmistö kannattaa sitä. Kannattajien osuus on noussut kahdessa vuodessa 63 prosentista 81 prosenttiin. Kaupankäynnin alkaessa kasvaa Yhdysvallat voi haastaa kovimmat kilpakumppaninsa Kanadan, Euroopan ja Japanin seuraamaan perässä, Mallaby visioi. - lähde: Maailmanpankin Development News 12.02.2001

Mosambik voitti kiistan
sokerista ja cashew-pähköistä
(21.03.2001) Maailmanpankki ja Kansainvälinen valuuttarahasto IMF ovat taipuneet Mosambikin hallituksen, liike-elämän ja ay-liikkeen painostukseen monivuotisessa kiistassa, joka koski Mosambikin sokeria ja cashew-pähkinöitä. Aiemmin rahalaitokset vaativat Mosambikia sallimaan raakapähkinöiden esteettömän viennin olettaen, että niistä maksetaan kansainvälisillä markkinoilla korkeampi hinta kuin kotimaassa. Niin ei kuitenkaan käynyt, vaan hinnat pysyivät matalina ja Mosambikin oma jalostusteollisuus alkoi kärsiä raaka-ainepulasta.
     Osapuolten kompromisissa Mosambik sai oikeuden rajoittaa jalostamattomien pähkinöiden ja sokerin vientiä vientiverolla. Vastikkeeksi Mosambik lupasi sulkea osan jalostuslaitoksistaan. - lähde: Mosambikin uutistoimisto AIM, 30.01.2001

Suomalaisyritysten hidas alku:
Eettisyyden painoarvo kasvaa
kansainvälisessä liiketoiminnassa
(14.03.2001) "Suurin osan suomalaisyrityksistä pohdiskelee etiikkaa ... nimenomaan pohdiskelee, sillä vasta harva yritys on laatinut niin selkeän koodin, että tohtii raportoida siitä ulospäin. Tietä näyttävät Kesko ja Fortum ... Globalisaatio ja kansalaisaktivismi pakottavat suomalaisyrityksetkin vastaamaan uusiin kysymyksiin. Onko tuotantoketjussa lapsia töissä? Vaatiiko kaupanteko lahjontaa? Turmeleeko tytäryhtiö ympäristöä? Polkeeko uuden toimintamaan hallitus ihmisoikeuksia tai ay-liikkeen oikeuksia? Kysymysten kirjo kasvaa ja hankaloituu koko ajan. Etiikka on yrityksille toistaiseksi kokonaislaadun ja maineriskin hallintaa, kielteisten yllätysten torjumista ... Suoraan kassaan kiliseväksi markkina-arvoksi eettisyydestä on vielä harvoin ... Mutta tuulet käyvät siihen suuntaan, että yhteiskuntavastuusta tulee konkreettinen kilpailukeino - paitsi asiakkaiden myös hyvien työntekijöiden ja sijoittajien houkutteluun. Suomen eettiset sijoitusrahastot ovat vielä vaatimattomia, mutta Yhdysvalloissa jo yli kymmenen prosenttia sijoituksista ohjautuu eettisin perustein." - lähde: Risto Malin, Etiikka tulee ja hämmentää, Talouselämä 9-2001

Uusi tutkimus:
Maailmanpankilla keskeinen rooli
terveydenhuollon yksityistämisessä
(14.03.2001) Maailmanpankilla on keskeinen rooli työssä, joka tähtää terveydenhuollon yhä suuremman osan yksityistämiseen. Näin arvioidaan Julkisalojen kansainvälisen liiton tutkimusyksikön Psirun tuoreessa selvityksessä. Maailmanpankki edistää alan yksityistämistä rahoituspäätöksillään, hankkeillaan ja terveydenhuollon monikansallisille yhtiöille antamallaan tuella.
     Yksityistämistä saattavat lisätä myös EU:n sekä Yhdysvaltojen, Kanadan ja Meksikon vapaakauppa-alueen Naftan kauppaa ja hankintoja koskevat säännöt.  - lähde: Globalisation, privatisation and healthcare, preliminary report, David Hall, senior research fellow, Psiru, University of Greenwich, January 2001

WTO:n pääjohtaja Moore:
Palveluiden kaupan vapauttaminen
hyödyttää maailmaa merkittävästi
(14.03.2001) Maailman kauppajärjestön WTO:n 140 jäsenmaata neuvottelee Genevessä palveluiden kaupan rajoitusten lieventämisestä eli liberalisoinnista. Järjestön pääjohtaja Mike Moore houkuttelee hyväksymään päämäärän lupaamalla, että palveluiden kaupan vapauttaminen johtaa samantapaisiin etuihin kuin tavarakaupan sääntöjen väljentäminen.
     Hän korostaa, että palvelujen kauppaa sääntelevä GATS-sopimus sallii kunkin maan itse määritellä, mitä, millä ehdoilla ja missä laajuudessa se avaa palveluita ulkomaiselle kilpailulle. Moore muistuttaa myös siitä, että GATS-sopimuksen mukaan kukin maa voi määritellä palveluilta vaadittavan laadun, eikä sopimus velvoita jäsenmaita yksityistämään esimerkiksi koulutusta ja terveydenhuoltoa.
     Michiganin yliopiston professori Robert Stern arvioi tuoreessa tutkimuksessaan, että palveluiden kaupan esteiden alentaminen kolmanneksella laajentaisi maailmankauppaa 390 miljardin dollarin arvosta. Sternin selvitykseen viitaten Moore päättelee, että se merkitsisi lisää työpaikkoja, elintason nousua ja hallituksille lisätuloja käytettäväksi koulutukseen, terveydenhuoltoon ja eläkkeisiin.  - lähde: Liberate Trade, Not Paranoia Maailman kauppajärjestön WTO:n pääjohtaja Mike Moore, 25.02.2001 - Katso myös Julkisalojen kansainvälisen liiton PSI:n kannanotto Stop the GATS Attack Now!

Muutokset 1990-1998:
Afrikan saama kehitysapu väheni
ja keskittyi "järkevän politiikan" maihin
(14.03.2001) Saharan eteläpuolinen Afrikka vastaanotti vuonna 1990 kehitysapua henkeä kohti 32 dollaria. Vuonna 1998 määrä oli 19 dollaria. Apu keskittyi yhä enemmän maihin, jotka teollisuusmaiden mielestä noudattavat nykyaikaista talous- ja sosiaalipolitiikkaa. Yli 500 miljoonaa dollaria vuodessa ovat saaneet Kamerun, Norsunluurannikko, Etiopia, Ghana, Kenia, Mosambik, Senegal, Uganda, Sambia ja Tansania, joka sai ajanjaksolla vuosittain yli miljardi dollaria.
     "OECD-maiden hallitukset vähensivät apuaan Afrikalle ajanjaksolla, jolloin kehitysapu alkoi auttaa todellisiin tuloksiin", Maailmanpankin kehitystaloustieteen osaston tutkimusjohtaja Paul Collier arvostelee. - lähde: Maailmanpankki, Less Foreign Aid and Poor Trade Terms Hurt Africa's economies, 20.02.2001

American Water Works ostaa Coatesvillen kaupungin vesi- ja viemärijärjestelmän
(07.03.2001) Coatesvillen kaupunki Pennsylvanian osavaltiossa Yhdysvalloissa yksityistää vesi- ja viemärijärjestelmänsä myymällä sen American Water Worksin alueelliselle tytäryhtiölle. Kaupunki nettoaa kaupasta runsaat 200 miljoonaa markkaa.
     American Water Worksin vesi- ja viemäripalvelujen piirissä on noin 10 miljoonaa ihmistä 23 osavaltiossa. - lähde: PAWC:n lehdistötiedote 13.02.2001

EU poisti köyhimpien maiden
tuotteilta tuontitullit - banaaneille,
riisille ja sokerille pitkä siirtymäaika
(07.03.2001) EU lopetti 01.03.2001 alkaen 48 köyhimmän kehitysmaan tuotteilta tullit. Päätös ei koske asekauppaa. Riisin, banaanien ja sokerin tuontitullit poistetaan siirtymäaikana, joka ulottuu vuoteen 2009.
     Suurin osa EU:n kaupasta köyhimpien maiden kanssa perustuu jo nykyisellään nollatulleihin joko yleisen tullietuusjärjestelmän GSP:n tai Afrikan, Karibian ja Tyynenmeren AKT-valtioiden kanssa solmitun sopimuksen perusteella. Asiantuntijat ja päättäjät pitävät tullittomuuden laajentamista ennen muuta poliittisena eleenä, jonka toivotaan kannustavan muita Maailman kauppajärjestön WTO:n jäsenmaita alentamaan köyhimpien maiden tuotteiden tuontitulleja.  - lähde: Kepan tiedote 27.02.2001

Suomi keskittää kehitysapuaan
yhä enemmän köyhimmille maille
(07.03.2001) Valtioneuvosto teki 22.02.2001 periaatepäätöksen Suomen kehitysyhteistyön tavoitteiden toimeenpanosta. Päätöksen mukaan köyhyyden vähentäminen on entistä tärkeämpi tavoite kaikessa toiminnassa. Käytännössä uusi linjaus näkyy mm. siinä, että apua keskitetään tulevina vuosina kaikkein köyhimpiin
kehitysmaihin ja väestöryhmiin.
     Valtioneuvoston päätöksen pohjana on ulkoasiainministeriön tekemä kehitysyhteistyön maa- ja järjestöpolitiikan arviointi, jonka pohjalta on laadittu asiakirja Kehitysmaapolitiikan tavoitteiden toiminnallistaminen Suomen kehitysyhteistyössä.
     Täsmennettyjen kriteerien mukaan yhteistyömaiden valintaan vaikuttavat alhaisen tulotason lisäksi valtion oma
kehitystahto ja käytännön edellytykset tehdä yhteistyötä. Suomi aikoo keskittää kahdenvälisen kehitysyhteistyönsä nykyistä harvempiin maihin ja suurempiin maaohjelmiin. Näiden kriteerien perusteella Suomi luopuu tulevan
5-7 vuoden aikana lahjamuotoisesta pitkäaikaisesta hankeyhteistyöstä muiden kuin köyhimpien maiden kanssa. Tällaisia maita ovat mm. Egypti, Namibia ja Peru. Näissä maissa yhteistyötä ohjataan kaupallis-taloudelliseen suuntaan.
     Köyhyyden vähentämistavoite heijastuu myös tuettavien hankkeiden ja ohjelmien valinnassa. Sosiaalisektorin osuus kahdenvälisessä kehitysyhteistyössä on viime vuosina kasvanut nopeasti. Apua on suunnattu myös köyhien maaseutualueiden kehittämiseen ja usein
kaikkein köyhimmille väestöryhmien, kuten maaseudun naisten toimeentulomahdollisuuksien parantamiseen.
     Köyhyyden vähentämisen ohella kehitysyhteistyön keskeiset tavoitteet ovat valtioneuvoston aikaisempien linjausten mukaisesti ympäristöuhkien torjuminen sekä tasa-arvon, kansanvallan ja ihmisoikeuksien edistäminen.
Kahdenvälisen kehitysyhteistyön lisäksi samoja tavoitteita edistetään Suomen monenkeskisessä kehitysyhteistyössä YK:n ja kansainvälisten kehitys- ja ympäristörahoituslaitosten kanssa sekä EU:n kehitysyhteistyössä.
     Kehitysyhteistyön määrärahojen osalta pysyy voimassa hallitusohjelman päätös, jonka mukaan kehitysyhteistyön määrärahoja nostetaan ja YK:n suositusta (0,7 prosenttia bruttokansantulosta) tavoitellaan taloudellisen
tilanteen salliessa. Kansantulo-osuus päätetään vuosittain talousarvion valmistelun yhteydessä. Alarajana on 0,34 prosenttia bruttokansantulosta. - lähde: Ulkoasiainministeriön kehitysyhteistyöosaston lehdistötiedote 22.02.2001

Vetoomus ja nimienkeruu:
Järjestöt toimivat kehitysyhteistyön määrärahojen nostamisen puolesta
(07.03.2001) SAK, STTK, Akava ja yli 20 muuta merkittävää kansalaisjärjestöä vetosi 05.03.2001 Valtioneuvostoon Suomen kehitysyhteistyön määrärahojen nostamiseksi niin, että niiden osuus Suomen bruttokansantulosta alkaa nousta nykyisestä 0,34 prosentista. - lähde: Kepan tiedote 05.03.2001

Köyhien määrä on vuosina vuosina kasvanut Latinalaisessa Amerikassa - lähde: Gustavo González, Rural Poverty on the rise, reports IFAD, Global Policy Forum 28.11.2000