HUHTIKUU 2001 |
SÄHKÖISET LISÄSIVUT |
![]() |
+ | Ympäristöministeri
Satu Hassi: Jättäytyminen ilmastotalkoiden ulkopuolelle haittaa ympäristöä ja taloutta (25.04.2001) Ympäristöministeri Satu Hassi toivoo, että Yhdysvallat harkitsisi vielä kerran kantaansa Kioton ilmastopöytäkirjaan. "USA on luvannut oman ehdotuksensa Kioton ilmastopöytäkirjan avoimiin neuvottelukysymyksiin toukokuun loppuun mennessä. Olisi suotavaa, että USA, joka tuottaa maapallon ilmakehään neljänneksen kaikista kasvihuonekaasupäästöistä päättäisi ratifioida Kioton pöytäkirjan. Toistaiseksi muut maat eivät ole onneksi irtisanoutuneet omasta vastuustaan vähentää kasvihuonekaasupäästöjä - päinvastoin," Satu Hassi totesi New Yorkissa. Satu Hassi totesi Suomen puheenvuorossa, että on tieteellistä näyttöä siitä, että kunnian-himoinen ympäristöpolitiikka parantaa maan tai yrityksen kilpailukykyä, koska se edistää innovaatioita. "Vastaavasti jättäytyminen ilmastotalkoiden ulkopuolelle voi haitata paitsi ympäristöä myös taloutta. Esimerkiksi 1970-luvulla energiakriisin aikaan Japanin autoteollisuus valtasi markkinoita vähemmän polttoainetta kuluttavilla autoilla. Nyt vastaava saattaa toistua - ilmastopolitiikkansa laiminlyövä maa on vaarassa jäädä jälkeen uuden tekniikan, kuten aurinko- ja tuulivoiman, vety- ja polttokennotekniikan kehityksestä". Hassi viittasi myös siihen, että Suomi on pystynyt 1990-luvulla kääntämään kasvihuone-kaasupäästöjen kasvun laskuun ja vakiinnuttamaan päästöt vuoden 1990 tasolle osittain ohjaavan ympäristöverotuksen ansiosta. "Kehitysmaissa energia on olennainen osa köyhyyden poistamista. Energiaa tarvitaan, sillä 1/3 maailman ihmisistä on ilman sähköä, mutta kehitysavun ja investointien pitäisi suuntautua tukemaan kestäviä energiahankkeita, energiatehokkuuden edistämistä sekä uusiutuvia energialähteitä. Meidän tavoitteenamme pitäisi olla tukea kehitysmaiden loikkaa suoraan puhtaisiin energiatekniikoihin", Hassi totesi puheessaan. Maailman ympäristöministerit keskustelevat parhaillaan YK:n kestävän kehityksen toimikunnan istunnossa New Yorkissa energiasta, liikenteestä sekä ympäristötietoisuudesta. EU-maat keskustelevat myös New Yorkissa keinoista saada aikaan neuvottelutulos Kioton pöytäkirjan avoimista kohdista vielä tänä vuonna, jotta Kioton ilmastopöytäkirja voitaisiin ratifioida alkuperäisen aikataulun mukaan vuoden 2002 aikana. New Yorkiin on kokoontunut noin sadan maan ministerit. - lähde: Ympäristöministeriön tiedote 20.04.2001 Tavoitteeseen kymmenessä vuodessa: Maailmanpankin ja Valuuttarahaston johtajat kehottavat Saksaa varmistamaan lailla 0,7 prosentin BKT-osuuden kehitysyhteistyölle (25.04.2001) Maailmanpankin johtaja James ja Kansainvälisen valuuttarahaston IMF:n johtaja Horst Köhler ehdottavat Saksalle, että se sitoutuisi lainsäädännöllä etenemään kymmenessä vuodessa kehitysyhteistyön määrärahojen 0,7 prosentin bruttokansantulo-osuuteen. Lisäksi he totesivat, että vauraan maan kamppailu kehitysmaiden köyhyyden lieventämiseksi on uskottavaa vain, jos maa avaa markkinansa heikompien valtioiden tuotteille. Mahtavien rahalaitosten johtajat esittävät, että kehitysmaiden velkatilanteen helpottaminen on olennaista, mutta johtaa menestyksiin köyhyyden lieventämisessä ainoastaan kokonaisvaltaisen strategian osana. Wolfensohnin mukaan 64 köyhimmän maan ulkomainen velka on 460 miljardia dollaria. Siitä monenkeskisten instituutioiden osuus on 175 miljardia dollaria. Maailmanpankin ja IMF:n ns. HIPC-aloitteen piirissä olevien maiden velka on 190 miljardia dollaria, mistä monenkeskisten instituutioiden saatavat tekevät 70 miljardia dollaria. Wolfensohn muistutti, että omaa pääomaa Maailmanpankilla on 29 miljardia dollaria. HIPC-aloitteen piirissä on 41 maata. Puolet niistä on jo joko saanut kevennystä taakkaansa tai lupauksen lievennyksestä. Wolfensohnin mukaan yhdeksän tai kymmenen uutta maata hyväksytään HIPC-aloitteen piiriin ennen tämän vuoden loppua. - lähde: Development News 03.04.2001 Kehitysmaat huolissaan lainvalmistelusta: Belgia luo sosiaalisesti tuotetuille tuotteille omaa merkkiä (25.04.2001) Belgiassa valmistellaan merkkiä, joilla yritykset voivat merkitä sosiaalisesti vastuullisesti valmistetut tuotteensa. Perusteena tullaan käyttämään Kansainvälisen työjärjestön ILO:n työelämän perusnormeja. Asia oli hiljattain esillä Maailman kauppajärjestön WTO:n teknisten esteiden komiteassa (TBT), jossa muun muassa Egypti, Hongkong-Kiina, Brasilia, Pakistan, Argentiina ja ASEANin edustajana toiminut Malesia tuomitsivat Belgian hankkeen. Arvostelijoiden mielestä kauppaa ja tuotanto-olosuhteita ei tule kytkeä yhteen. Malesian edustaja arveli, että Belgian ratkaisu tulee rajoittamaan kauppaa. EU:n edustaja, joka esiintyi Belgian puolesta, arveli, että belgialaiset tulevat tekemään merkittäviä muutoksia lakiesitykseensä. Belgian kaavaileman merkin käyttö on yrityksille vapaaehtoista, eikä sen viemisessä käytäntöön käytetä rangaistuksia. Lisäksi merkki vaikuttaisi ainoastaan belgialaisiin tuotteisiin ja palveluihin. Belgian merkki oli esillä 30.3.2001 WTO:n komiteassa. Elimen työssä työelämän normien ja kaupan kytkeminen toisiinsa oli silloin ensimmäistä kertaa käsittelyssä. Kokouslähteiden mukaan Belgia lupasi auttaa kehitysmaita, jotka haluavat tuotteilleen belgialaisten luoman sosiaalisesti vastuullisten työolosuhteiden merkin. EU myönsi jo vuonna 1998 tullinalennuksia kehitysmaiden tuotteille, joiden valmistusolosuhteet täyttävät ILO:n vaatimukset. Työelämän normeja kaupan ehtona on soveltanut myös Yhdysvallat. Maa on rajoittanut tuontiaan Valko-Venäjältä sillä perusteella, että Valko-Venäjän työelämässä ei noudateta kansainvälisesti hyväksyttyjä vähimmäisvaatimuksia. Hollanti valmistelee puuraaka-aineelle ja puutuotteille omaa merkintäjärjestelmäänsä. Sen perusteena ovat ympäristövaikutukset. TBT:n kokouksessa Malesia, Brasilia ja Kanada leimasivat hankkeen kaupan esteeksi ja luonteeltaan syrjiväksi. - lähde: BRIDGES Weekly Trade News Digest 03.04.2001 Taksvärkki ry:n pj. Susanna Huovinen Suomalaisten enemmistö kannattaa Karjalan ay-liike keräsi nimiä Ukraina karsii julkista sektoria Suomen kehitysyhteistyön määrärahojen Talouselämä-lehti: "Nyt yksityistyy vesi" Ruotsin entinen pääministeri Carlsson Ulkoasiainministeri Erkki Tuomioja: Globalisoituminen voi edistää maailman vaurastumista, mutta ongelmana on vaurauden yhä epätasaisempi jako (04.04.2001) Ulkoasiainministeri Erkki Tuomioja käsitteli 17.03.2001 Amnestyn Internationalin Suomen osaston seminaarissa globalisaation keskeisiä piirteitä ja niihin vaikuttamista. "Globalisoituminen on paitsi väistämätön ilmiö myös monessa suhteessa myönteinen asia merkitessään kansainvälisen työnjaon syventymistä ja talouskasvun vakauttamista tavalla joka on esimerkiksi jo nostanut sadat miljoonat ihmiset Aasiassa sellaiselle hyvinvoinnin tasolle, jossa nälkä ja nälänhädän uhka eivät enää varjosta heidän elämäänsä, kuten vain muutama vuosikymmen sitten. Mutta samanaikaisesti kun globalisoituminen kokonaisuudessaan voi edistää maailman vaurastumista, on ongelmana se, että tämä vaurastuminen jakaantuu myös aiempaa epätasaisemmin eri maiden ja alueiden sisällä ja niiden välillä. Globalisoitumisen toteutuminen uusliberalististen markkinavapauksia yksipuolisesti korostavien pelisääntöjen puitteissa on myös kärjistänyt sosiaalisia vastakohtaisuuksia sekä voinut uhata kulttuurista moniarvoisuutta ja ekologisesti kestävää kehitystä." "Näistä syistä globalisaatio onkin nostattanut voimakkaita vastaliikkeitä, jotka vaativat sekä kansallisilta päättäjiltä että kansainväliseltä yhteistyöltä toimia, joilla globalisaatio voidaan saattaa parempaan hallintaan ja sen kielteiset haittaseuraamukset torjua. Esimerkiksi Attac-liikkeen saama suuri suosio kertoo tämän kritiikin voimasta." "Myös ihmisoikeuksien kannalta globalisaatio on voittopuolisesti myönteinen asia, mutta nostaa samalla esiin uusia haasteita." "Myönteistä on ennen muuta avoimuuden ja läpinäkyvyyden lisääntyminen sekä globalisaation puitteissa vahvistunut ymmärrys ihmisoikeuksien jakamattomuudesta ja universaalista luonteesta. Ihmisoikeuksien vesittäminen kulttuurirelativismiin vedoten on käynyt harvinaisemmaksi eikä demokratian rajoituksia ja ihmisoikeuksien loukkauksia enää kuule puolustettavan vetoamalla esimerkiksi aasialaisiin arvoihin." "Ihmisoikeuksien osalta talouden liberalisoituminen korostaa taloudellisten, sosiaalisten ja sivistyksellisten oikeuksien merkitystä ja siten vahvistaa ihmisoikeuksien jakamattomuutta. TSS-oikeudet eivät perinteisesti ole olleet Amnestyn ensisijaisen huomion ja toiminnan kohteena. Amnestynkin raportit ovat kuitenkin lisänneet huomiota ihmisoikeusloukkausten taloudelliseen ja sosiaaliseen kontekstiin." "Globalisaation haasteisiin vastaaminen edellyttää eri tahojen yhteisiä toimia. Tämä koskee valtioiden ja kansainvälisten järjestöjen lisäksi myös yksityissektoria - kansalaisjärjestöjä ja yrityksiä, erityisesti monikansallisia yrityksiä. Vaikka valtioilla edelleen on ensisijainen vastuu ihmisoikeuksien toteutumisesta niiden toimialueella, globalisaation myötä valtion mahdollisuudet vaikuttaa erityisesti monikansallisten yritysten toimintaan ovat usein kaventuneet. Myös muiden yritysten ulkomaan toimintaa on seurattava. Tähän Amnestykin on kiinnittänyt huomiota." "Globalisaation ja ihmisoikeuksien suhteen laajinta keskustelua on herättänyt nimenomaan monikansallisten yritysten saattaminen vastuuseen ihmisoikeuksien vastaisista teoistaan. Yritysten vastuuta on pyritty johtamaan esimerkiksi yksilön kansainvälisen rikosoikeudellisen vastuun kautta." "Kasvava julkinen huomio ja kuluttajien kiinnostus ovat saaneet yritykset itsensäkin kiinnittämään huomiota toimintansa ihmisoikeusvaikutuksiin. Kuluttajien aktiivisuudella ja eettisellä sijoittamisella on ollut tässä suhteessa merkittävä vaikutus. Kuluttajaliikkeen organisoimat maailmanlaajuiset kampanjat ja boikotit ovat osoittautuneet tehokkaaksi tavaksi vaikuttaa monikansallisten yritysten toimintaan, joille assosioituminen ihmisoikeusrikkomuksiin voi käydä kalliiksi." - lähde: Pressi.com 19.03.2001 Köyhiä suosiva kasvupolitiikka |
+ | ![]() |
+ | Maahanmuuttajien työttömyys
laski jo 33,5 prosenttiin, Marjo Valtovaara, Helsingin Sanomat 22.04.2001 Konsernijohtaja Björn Wahlroos: Globaalit markkinavoimat ovatkin kansanvallan asialla, Helsingin Sanomat 18.04.2001 Kesko ottaa lapsityöongelman tosissaan, Juhani Artto 01.07.1999
Nokia arvioi, että maailmassa myytiin viime vuonna 405 miljoonaa kännykkää. Joka 16. kännykkä valmistettiin Suomessa. Pelkkien kännyköiden osuus Suomen viennistä oli 10 prosenttia ja koko puhelintekniikan 18 prosenttia. Puuta, massaa ja paperia vietiin 80 miljardin markan arvosta, sähkötekniikkaa 91 miljardin markan arvosta. - lähde: Ahjo 7-2001 Maailmanpankki vaatii tukemaan hyvän hallinnon periaatteita noudattavia hallituksia. - lähde: Development News 28.03.2001 Ympäristöalan suomalaisyritysten vienti Latviaan ja Liettuaan on viime aikoina laajentunut. - lähde: Helsingin Sanomat 05.04.2001 Norjan hallitus esittää maan parlamentille, että Norja poistaa heinäkuun alussa 2002 tuontitullit köyhimpien maiden tuotteilta. Ehdotus ei koske aseita. - lähde: Helsingin Sanomat 08.04.2001 - EU:ssa on ollut voimassa sama määräys maaliskuun alusta 2001 lähtien kuitenkin niin, että sokerin, banaanin ja riisin tuontitullut nollataan asteittain vuoteen 2009 mennessä.
Viron rautateiden yksityistämisestä tuli farssi, Jukka Rislakki, Helsingin Sanomat 30.03.2001 Kunta-alalla kuukausipalkkaisten keskiansio 11 900 markkaa, Pressi.com 04.04.2001 Tuore mielipidemittaus osoittaa, että jopa konservatiiviset britit julkisten palvelujen yksityistämistä vastaan, Alan Travis: Vote of confidence in public services, Guardian Unlimited 20.03.2001 Kemiran Tikkurila osti Eastman Chemicalin hartsitehtaan Vantaalla. - lähde: Kemiran tiedote 04.40.2001
The Final Frontier: A Working Paper on the Big 10 Global Water Corporations and the Privatization and Corporatization of the World's Last Public Resource, Polaris Institute - Perinpohjainen selvitys yksityisten jättiyhtiöiden profiileista ja toiminnasta maailman vesihuollossa Poliisi pidätti 87 vapaakaupan vastustajaa Kanadassa, Helsingin Sanomat 03.04.2001 - "Mielenosoittajat olivat kokoontuneet vastustamaan Amerikan vapaakauppa-aluetta, jonka he uskovat köyhdyttävän alueen köyhiä maita entisestään ... Aktivistit uskovat, että vapaakauppa-alue saattaisi vaarantaa Kanadan julkisen terveydenhuollon ja koulutuksen sekä lisäksi tuhota alueen pienten maiden taloudet." Japanin kolmanneksi suurin televisioiden valmistaja Toshiba siirtää televisioiden tuotantonsa Japanista Kiinaan - lähde: Japan Times Online 20.03.2001 Brute Force, New Internationalistin numero 330, joulukuu 2000 - Yhteenveto maailman asekaupasta ja tietoja varustelusta. New Internationalist on vuosia käsitellyt monipuolisesti ja kriittisesti globalisaatioon liittyviä asioita. Lehti tarjoaa suuren osan vuosien 1986-2000 kirjoituksistaan webissä. Jutut on listattu aihepiireittäin "mega index" -sivulla. |
+ | ![]() |