Orjuus on muuttunut
maailmanlaajuiseksi
(29.08.2001) Vuosittain arviolta 700 000 ihmistä joutuu ihmiskaupan uhriksi. Orjakauppa on nykyään kymmenen kertaa suurempaa kuin taannoinen orjakauppa Afrikasta Amerikkaan huippuvuosinaan. USA arvioi, että seuraavan kymmenen vuoden aikana Amerikkaan rahdataan vastoin tahtoaan enemmän ihmisiä kuin aikoinaan neljässä vuosisadassa.
    Yli 3000 albaanilasta on myyty Italiaan ja Kreikkaan kerjäläisiksi. Joka vuosi ainakin 5000 nepalilaista tyttöä, nuorimmat 9-vuotiaita, myydään Intian bordelleihin. Joistakin osista Beniniä joka kuudes lapsi on lähetetty ulkomaille kotiapulaiseksi.
     Kampanja Global March Against Child Labour, joka edustaa yli 2000 järjestöä 140 maassa, vetoaa YK:hon toivoen siltä tehokasta toimintaa ihmiskaupan lopettamiseksi.
     Haaste ei ole pieni. Ahneus ylläpitää ihmiskauppaa, jonka arvoksi asiantuntijat arvioivat 5-7 miljardia dollaria vuodessa. Jotkut viranomaiset, joiden pitäisi suojella naisia ja lapsia, ovatkin niitä, jotka hyötyvät ihmiskaupasta. Järjestäytyneelle rikollisuudelle
ihmiskauppa on huume- ja asekaupan ohella yksi suurista tulonlahteistä. Ihmiskaupan verkostoihin osallistuu myös viranomaisia.
     Orjuus kuuluisi jo historiaan, mutta uuden
vuosituhannen alkaessa orjuus on globalisoitunut, sanoo Global Marchin johtohahmo Kailas Satyarthi. - lähteet: Global March Against Child Labour ja sen suomalaisten jäsenjärjestöjen yhteinen tiedote

Brasilialaiset asiantuntijat:
Teollisuusmaat pitävät tiukasti kiinni maatalouden tukiaisistaan ja muista kehitysmaatuontinsa rajoituksista
(29.08.2001) Uutistoimisto IPS:n Brasilian kirjeenvaihtajan Mario Osavan haastattelemat brasilialaiset asiantuntijat eivät usko, että teollisuusmaat helpottavat lähivuosikymmeninä kehitysmaiden asemaa rikkaiden maiden maatalousmarkkinoilla.
    "Ajatus maataloustuotteiden kaupan vapautumisesta Euroopassa, Yhdysvalloissa ja Japanissa on silkkaa haihattelua. Rikkaiden maiden politiikka pysyy kaksinaamaisena: ne saarnaavat muille kaupan vapautta, mutta estävät maatalousalan tuonnin ja suojaavat omaa tuotantoaan, valittavat brasilialaiset asiantuntijat", Osava kirjoittaa.
     "Sao Paulon yliopiston taloustieteilijä Jose Eli da Veiga tyrmää kehitysmaiden haaveet siitä, että ne voisivat vapaasti viedä maataloustuotteitaan teollisuusmaihin. Tiellä on vankkoja esteitä, joista vauraiden maiden maataloustuki on suurin. Pohjois-Amerikan, Euroopan unionin (EU) ja Itä-Aasian maiden
maatalouskaupassa harjoittama protektionismi on luonut näissä maissa pohjan myönteiselle talouskehitykselle. Siten ne ovat
voineet turvata asukkailleen yltäkylläiset elinolot. Muualla maailmassa nälkä on yhä säännöllinen vieras, Da Veiga muistuttaa."
     "Vuosikymmenten aikana vakiintunut protektionistinen maatalouspolitiikka on vastaus 'paikallisen kehityksen ja yhteiskunnallisen vakauden tarpeisiin', eikä siinä ole otettu
huomioon kansainvälisen kilpailun vaatimuksia. Tilannetta ei muuteta helposti, vakuuttaa Da Veiga, jonka erityisalana on Yhdysvaltain maataloushistoria. Hänen mielestään olisi lapsellista uskoa, että EU:n tai Yhdysvaltain maatalouspolitiikan perusteet muuttuvat lähimpinä vuosikymmeninä. Yrityksiä toki voidaan tehdä maailman kauppaneuvottelujen uudella kierroksella tai alueellisissa keskusteluissa."
     "Brasilialaiset asiantuntijat selittävät, että
teollisuusmaiden vahva talous mahdollistaa tehottoman maataloussektorin ylläpidon. Vuonna 1999 maailman 30 vauraimman valtion maataloustuet nousivat 360 miljardiin dollariin (2 340 miljardiin markkaan), ilmenee Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestön (OECD) raportista. Summasta 90 prosenttia käytetään EU-maissa, Yhdysvalloissa ja Japanissa."
     "Viime vuosikymmenten aikana toteutettu maailman kaupan vapauttaminen sai aikaan sen, että teollisuustuotteiden tuontitullit laskivat keskimäärin neljään prosenttiin. Vapaus ei
ulottunut maataloustuotteisiin, joten niiden tuontitullit tai –verot ovat yhä keskimäärin 40 prosenttia, kertoo OECD."
     "Teollisuustuotteiden kaupan vapauttaminen sai aikaan sen, että kehitysmaiden osuus siitä kaksinkertaistui 20 viime vuoden aikana ja on nyt liki 29 prosenttia. Maataloustuotteiden kaupassa
kehitysmaat ovat periaatteessa kilpailukykyisimpiä, mutta niiden osuus on jämähtänyt 40 prosenttiin."
     Osavan kirjoituksessa Kansainvälisen oikeuden ja talouden asiantuntija Durval de
Noronha Goyos huomauttaa, että Maailman kauppajärjestön WTO:n perustaminen 1995 oli ankara tappio maatalousvaltaisille suurille
kehitysmaille, kuten Brasilia, Intia ja Indonesia.
     WTO:n sääntöjen puitteissa tukiaiset ovat ”teknisesti laillisia, joskin moraalittomia”. Kehitysmaat häviävät 80 prosenttia kiistoista, jotka ne tuovat WTO:n välityselimeen, kun
rikkaat maat puolestaan voittavat jutut vastaavassa suhteessa, kertoo Noronha Goyos. Hän itse työskentelee WTO:n riitoja
ratkovassa elimessä.
     "Brasilialaiset asiantuntijat uskovat kuitenkin, että kehitysmailla on mahdollisuus saada aikaan muutoksia, jos WTO aloittaa uuden neuvottelukierroksen", Osava jatkaa. "Sen kohtalosta on määrä päättää WTO:n neljännessä ministerikokouksessa marraskuussa. Kokouspaikaksi on mielenosoitusten pelossa valittu Persianlahdella sijaitseva Qatar."
     "Sao Paulon yliopiston professori Marcos Jank muistuttaa, että Yhdysvallat ja EU ovat jo sanoneet 'ei' keskusteluille maataloustuista Latinalaisen Amerikan maiden kanssa.
Jankin mukaan Yhdysvallat on kieltäytynyt käsittelemästä maataloustukia Amerikan vapaakauppa-alueen (FTAA) luomiseen
liittyvissä neuvotteluissa. Alueen on määrä ulottua Kanadasta Chileen. Vastaavia rajoituksia Yhdysvallat ja EU ovat asettaneet neuvotteluille, joita ne käyvät Etelä-Amerikan yhteismarkkina-alueen kanssa. Mercosur-alueeseen kuuluvat Argentiina, Brasilia, Paraguay ja Uruguay.
Yhdysvallat ja EU ovat sen sijaan tehneet päätöksiä, jotka tähtäävät maataloustukien pitämiseen nykytasolla tai jopa niiden
nostamiseen."
     "Yhdysvallat suunnittelee käyttävänsä maatalouden tukemiseen 73 miljardia dollaria (475 miljardia markkaa) seuraavalla
kymmenvuotiskaudella. Jankin mukaan USA:n valtion tuki maataloustuotannolle on nelinkertaistunut vuodesta 1990. EU aiheutti Mercosurille pettymyksen viimeksi heinäkuussa. Se esitti kaupan vapauttamista koskevien neuvottelujen vauhdittamista, mutta ei luvannut muuttaa omaa maatalouspolitiikkaansa. EU rajoittaa eteläamerikkalaisten tuotteiden tuontia kiintiöillä ja muilla kaupan esteillä."

Moni tekijä rajoittaa Euroopan
työvoiman liikkuvuutta yli rajojen
(01.08.2001) "Vain 0,4 prosenttia eurooppalaisista menee maansa rajan yli töihin. Liikkuvuuden esteitä ovat tutkintojen epäyhtenäisyys, vero- ja sosiaaliturvajärjestelmien erot ja tiedonsaanti. Tavoitteenamme on vuoteen 2005 mennessä luoda Euroopan uudet työmarkkinat, joilta nykyiset maakohtaiset liikkuvuuden esteet on poistettu." - Euroopan kommissiossa työllisyydestä ja sosiaaliturvasta vastaava komissaari Anna Diamantopoulou - lähde: Raili Manninen, Sosiaalisesta mallista Euroopan talouden kulmakivi, Työeläke 3-2001

Suomeen muutti EU:n ulkopuolelta
viime vuonna vajaa 12 000 henkeä
(01.08.2001) Maahan- ja maastamuutto pysyivät vuosina 1999-2000 vähäisinä.

- lähde: Tilastokeskus / Monitori 2-2001

Suomen kansalaisuuden saaneiden
määrä harppasi 1990-luvun lopulla
(01.08.2001) Vuonna 2000 Suomessa asui vakituisesti 91 093 ulkomaalaista. Vuotta aiemmin luku oli 87 798. Vuonna 1990 heitä oli 21 174.
     Suomen kansalaisuuden sai vuonna 1999 yhteensä 4 730 henkeä. Vuonna 1998 kansalaisuuden sai 3 970 henkeä. Sitä ennen 1990-luvun suurin määrä oli 1761 (vuonna 1990) ja pienin 633 (vuonna 1994). - lähde: Monitori 2-2001 / Väestörekisterikeskus ja Ulkomaalaisvirasto

Suomessa asuvien ulkomaalaisten
työttömyysaste on laskenut lupaavasti
(01.08.2001) Työministeriön arvioi, että Suomessa asuvien ulkomaalaisten työttömyysaste laski viime vuoden huhtikuussa 34 prosenttiin. Se oli 53 prosenttia vuonna 1994, minkä jälkeen luku on alentunut vuosittain. - lähde: Tilastokeskus / Monitori 2-2001

Maailmalla 1,3 miljoonaa ulkosuomalaista 
(01.08.2001) Maailmalla elää 1,3 miljoonaa ulkosuomalaista, jos joukkoon lasketaan Suomessa syntyneet sekä ne joiden isä tai äiti tai molemmat vanhemmat ovat syntyneet Suomessa. Näin esittää Etnisten suhteiden neuvottelukunnan pääsihteeri Risto Laakkonen Monitori 2-2001:ssa. Hänen lähtökohtanaan on Jouni Korkiasaaren laatima, alla oleva tilasto, jonka Siirtolaisinstituutti julkaisi 1997.

- lähde: Tilastokeskus / Monitori 2-2001

Etätyö yleistyy maailmalla 
(01.08.2001) "Kun saksalainen haluaa varmistaa lentokoneen paikkavaraustaan, hänen puhelunsa ohjautuu keskukseen Etelä-Afrikassa. Konsultointiapua hakeva kalifornialaisasiakas huomaa puhuvansa jonkun kanssa, joka pitää majaansa jossain Kanadan osavaltiossa. Yhdysvaltalaisten yritysten ohjelmistokehittely tapahtuu Intiassa. Brittiläisten pankkiasiakkaiden tiedot analysoidaan Kiinassa. Geneveläisen pankin turvakameroita valvovat vartijat seuraavat tilannetta Pohjois-Afrikassa." - Andrew Bibby, Etätyö yleistyy tietoyhteiskunnassa, Työn maailma 2-2001

Ammattiliittojen johto kasvattaisi selvästi kehitysyhteistyötä, SASK:n tiedote 22.05.2001

Suomen ay-liikkeen tukemassa koulussa Pakistanissa ensimmäiset 55 oppilasta on suorittanut 2-vuotisen ala-asteen - lähde: SASK:n tiedote 15.05.2001

WTO: Palvelujen kaupan säännöt epämääräisimpiä
- lähde: Market Access - Unfinished Business, WTO Special Study No 6

Ruotsin kansalaisjärjestöjen Forum Syd on julkaissut elintarvikkeiden tuotantoa, nälkää ja maataloustuotteiden kansainvälistä kauppaa ansiokkaasti käsitteleviä selvityksiä. - Niihin pääsee käsiksi klikkaamalla avautuvalla sivulla tekstiä English version can be downloaded here

Työkieli englanti:
Ammattiosasto PAM-Lingua organisoi maahanmuuttajia

Köyhimmät maat jäivät taas ilman, Mika Railo, Kumppani 3-2001 - "Kehitysapu LDC-maille (köyhimmät kehitysmaat) on lähestulkoon puolittunut 1990-luvulla. Pariisissa vuonna 1990 maat lupasivat nostaa kehitysavun LDC-maille 0,15-0,20 prosenttiin kansantulosta, mutta vain muutama maa on pitänyt lupauksensa. Suomi on lupausten pettämisessä omaa luokkaansa. Kun kehitysapumme LDC-maille vuonna 1990 ylitti 0,20 prosentin rajan, se on nykyisin vaivaiset 0,08 prosenttia."

"Puhtaan veden saatavuus on tärkein yksittäinen tekijä lapsikuolleisuuden alentamisessa", professori U.B.Lindström kirjoittaa Unicef 2-2001:ssa. Kehitysmaissa kuolee vuosittain noin kolme miljoonaa lasta puhtaan veden puutteen ja saastumisen aiheuttamiin sairauksiin.

"Veroparatiiseihin on sijoitettu arviolta jopa lähes 10 000 miljardia dollaria." - "Suomalaisten sijoituksista veroparatiiseihin ei ole tarkkoja tietoja. Suomen Pankin tietojen mukaan vuosina 1994-1999 Suomesta sijoitettiin veroparatiiseihin omaa ja vierasta pääomaa yhteensä noin 3,8 miljardia markkaa." Kari Karhu, Myrsky nousee veroparatiisissa, Suomen Kuvalehti 17-2001