Tietokoneen ajokortti

Tietokoneen välttämättömät osat

Kaikki tietokoneessa kulkeva tieto kulkee prosessorin kautta jonka työ käytännössä on seuraavanlainen :se etsii käsiteltävän tiedon muistista ja ku se on laskenut sen tiedon esim mitä jossain pelissä käy seuraavaksi niin se tallentaa tiedon takaisin muistiin ja silloin pelissä saa ko. taphtuma paikkansa. Perus suorittimen ei aina tarvitse olla yksin saatavilla on esim. matematiikkaprosessoreja jotka ovat käteviä esim. ohjelmissa jossa tarvitaan paljon laskemista ja silloin matematiikka prosessori saa lasku käskyn alku peräisen prosessorin sijaan.Prosessori toimii aina tietyllä kellotaajudella joka on nykyisissä prosessoreissa 25-200 megaherziä (1mhz). 1 megaherzi tarkoittaa tietokone maailmassa että prosessori jonka kellotaajuus on 1mhz pystyy laskemaan miljoona laskua sekunnissa että siitä sitten päättelemään vanhojen ja uusien koneiden prosessori tehojen eroja.

Keskus muisti

voidaan jakaa kahteen osaan eli RAM:miin (työmuisti)ja ROM:miin (lukumuisti). Kun tietokoneen käyttäjä ajaa ohjelman ko. ohjelma ja käsiteltävät tiedot haetaan välimuisteista keskusmuistiin. Nykyajan tietokoneissa on 1-16 megatavua keskusmuistia, mutta toki on tietokoneita joissa on enemmän perus emolevylle saa noin 100 megatavua muistia. Keskusmuistissa on tallessa vähintään tietokoneen käyttämän käyttöjarjestelmän komentotulkki (Dos = command.com ) , suoritettava ohjelma tai osa siitä ja ohjelman käsittelemät tiedot. Ohjelmien käskyt jne.. siirtyvät kukin vuorollaan prosessorille käsiteltäviksi.

Välimuisti

Välimuisti on prosessorin ja keskus muistin väliin mahdollisesti asenettava muisti piiri tai piirit jotka ovat huomattavasti nopeampaa perus käytössä kuin keskusmuisti. Välimuistiin tallentuu aina tietoa niin paljon kuin mahtuu ja tätä ohjaa oma prosessori joka valvoo ettei mitään väärää pääse taphtumaan. Välimistiin tiedon tallentaminen nopeutta tiedon etsintää huomattavsti koska tietoa ei tarvitse etsiä keskusmuistista vaan se on tallessa väli muistissa jost ase löytyy helposti.

Näennäis muisti

Ohjelma vaatii aina käynnistyäkseen tietyn määrän tilaa keskus muistista ja muisti voi loppua kesken varsinkin jos on ajettavana monta sovellusta yhtäaikaa. Pulman ratkaisu on sijoitta osa ohjelmista keskus muistin sijasta levymuistiin jos ohjelman tarvitsema tieto ei ole keskus muistissa silloin se haetaan levy muistista, mutta ohjelma toimii samallalailla kun se olisi keskusmuistissa tallessa. tällaista keskusmuistin jatketta kutsutaan NÄENNÄIS- eli VIRTUAALIMUISTIKSI.

Väylä

väylä on tietokoneen sisäinen tiedon valtatie jolla kaikki tieto liikkuu. Tämän ko. osoite väylän muodostavat tietokoneen keksusyksikösä ne johtimet , joilla osoitetaan käsiteltävän tiedon paikka keskusmuistissa. Jokaisella keskusmuistin tavulla on oma osoitteensa. Jos osoiteväylä koostuu esim. 24 johtimesta, sen kautta voidaan osoittaa suoraan 16- miljoonaan eri muistipaikkaan. Tämän (sekavan) asian takia käynnistettävä ohjelma voi olla kooltaan jopa 16 megatavua. 8-bittisissä koneissa tiedon siirtäminen keskusmuistiin, sieltä suorittimeen ja käsittely suorittimessa tapahtuu tavu kerrallaan eli 8 bittiä kulkee rinnakkain. Tätä dataväylän leveyttä voi verrata isoon moottori tiehen jossa on monta väylää ja monta autoa voi kulkea vierekkäin ja tästä helposti päättelemällä että mitä leveämpi väylä sitä enemmän tietoa voi kulke kerrallaan .

Emokortti

Kaikki välttämätön tietokoneen elektroniikka on emokortilla ( prosessori, keskusmuisti jne ... ). Emokortti on yleensä vakaasti tietokoneen kotelon pohjalla. Emokortilla on yleensä tilaa muisti laajennuksille ja matematiikkaprosessorille.

laajennuskortit

Tietokoneissa toteutetaan ns. avoimen rakenteen periaatetta. Tämä tarkoittaa sitä, että ostaja saa päättää itse mitä lisälaitteita tai -liitäntöjä haluaa koneeseensa. Tämä lisälaite tai -liitäntä saadaan ostamalla kyseiseen tarkoitukseen rakennettu moduuli eli kortti, joka vain liitetään valmiseen kehikkoon. Mikroissa yleensä on muutama vapaa korttipaikka laajennusta varten. Koneeseen voidaan sijoittaa esimerkiksi lisämuisti-, ääni-, video-, telekopio-, lähiverkko- tai umpilevykortti. Liittäminen tapahtuu helposti; laitat vain kortin vapaaseen korttipaikkaan. Kortista tieto välittyy väylää pitkin keskusmuistiin.

Oheislaitteiden liitännät

Onn olemassa liitäntäpiiri. Liitäntäpiirin tehtävä on yhdistää tietokone oheislaitteeseen. Koneessa olevat portit ovat oheislaitteiden liittämistä varten. Oheislaitteita ovat (esim.) kirjoitin (printteri), hiiri tai muunnin. Rinnakkais- eli centronics-portin kautta kone välittää tietobitit rinnakkain siten, että jokaiselle tavun 8 bitille on oma johtimensa. Näin ollen tiedon siirto on nopeaa, mutta johto voi olla vain n.muutaman metrin pituinen. Rinnakkaisliitännät nimetään LPT1, LPT2 jne. Jos taas koneet liitetään sarjaan eli bitit kulkevat samaa johdinta pitkin peräkkäin, on tiedon siirtonopeus pienempi, mutta riittää esim. kirjoittimelle, hiirelle tai muuntimelle. Nyt johdin voi olla pitkä jopa 30 m. Koneen sarjaportit nimetään COM1, COM2 jne.

Myös näppäimistölle on oltava oma liitäntä, rinnakkais- ja sarjaporttien lisäksi. Näytin liitetään tavallisesti vapaaseen korttipaikkaan sijoitettuun näytönohjaimeen. Koneesa saattaa olla valmis liitäntä myös hiirtä ja peliohjainta varten.

Seuraava sivu